Asiasana: molekulaarinen kasvibiologia
Aboa Tech Talks - Batteries Enabling a Sustainable Future
Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.
Aboa Tech Talks - Batteries Enabling a Sustainable Future
Aika
Turun yliopistolle merkittävä EU-rahoitus innovatiivisen levätuotantolaitoksen kehittämiseen
Bioteknologian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian yksikkö on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen levätuotantolaitoksen rakentamiseen. Fotosynteettisten mikrobien tutkimusryhmän tavoitteena on kasvattaa mikrolevää kasvihuoneiden jätevesiä hyödyntämällä. Menetelmän avulla voidaan puhdistaa vettä ja ottaa siitä talteen ravinteita sekä vähentää mikrolevän tuotantokustannuksia.
Aboa Tech Talks - Sustainable use of biomass
Aika
Turun yliopiston ja Oksasen Puutarhan yhteishankkeessa hyödynnetään mikrolevää osana kiertobiotalouskokonaisuutta
AgriAlga-yhteishankkeessa kehitetään uutta kiertobiotalouskokonaisuutta kasvihuoneviljelyn ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Hanke on saanut Vaikuttavuussäätiöltä 214 326 euron rahoituksen.
Molekyylitason fotosynteesitutkimus havupuilla – uutta tietoa talvenkestävyyteen (Väitös: MSc Steffen Grebe, 29.6.2022, molekulaarinen kasvibiologia)
MSc Steffen Greben väitöskirjatutkimus tarjoaa uutta tietoa ikivihreiden havupuiden fotosynteesiin liittyvistä näkökohdista ja niiden dynaamisesta reagoinnista vuodenaikaiseen ja globaaliin ympäristömuutokseen.
Turun yliopisto mukaan EU:n uuteen laajaan aurinkoenergia-aloitteeseen
SUNER-C -aloite vahvistaa aurinkoenergian voimalla tuotettujen polttoaineiden ja -kemikaalien TKI-yhteisöä Euroopassa. Turun yliopisto on mukana ohjelmassa ainoana suomalaisyliopistona.
Merietanat pitävät leviltä varastamansa viherhiukkaset toiminnallisina kiertämällä yhteyttämisen ongelmakohtia (Väitös: FM Vesa Havurinne, 11.3.2022, molekulaarinen kasvibiologia)
Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.
Biologian perustutkimus edistää syanobakteerien soveltamista biotekniikassa (Väitös: MSc Daniel Solymosi, 26.11.2021, molekulaarinen kasvibiologia)
MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi cM -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.