MSc Steffen Greben väitöskirjatutkimus tarjoaa uutta tietoa ikivihreiden havupuiden fotosynteesiin liittyvistä näkökohdista ja niiden dynaamisesta reagoinnista vuodenaikaiseen ja globaaliin ympäristömuutokseen.
SUNER-C -aloite vahvistaa aurinkoenergian voimalla tuotettujen polttoaineiden ja -kemikaalien TKI-yhteisöä Euroopassa. Turun yliopisto on mukana ohjelmassa ainoana suomalaisyliopistona.
Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.
MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi cM -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.
Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.
Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin professori Yagut Allahverdiyeva-Rinteelle ja hänen tutkimusryhmälleen, jotka ovat selvittäneet syanobakteerien mahdollisuuksia toimia elävänä solutehtaana tuottaen auringon valon avulla hyödyllisisä kemiallisia yhdisteitä.
Kasvien viherhiukkasissa sijaitseva yhteyttämiskoneisto koostuu lukuisista proteiineista. Osa proteiineista valmistetaan viherhiukkasissa ja osa kuljetaan toimintapaikalleen solulimasta. Turun yliopiston tutkijat löysivät uuden säätelytekijän, joka vaikuttaa viherhiukkasten kehitykseen ja toimintaan.
FM Heta Mattila esittää väitöstutkimuksessaan uuden selityksen sille, kuinka valo vahingoittaa yhteyttäviä eliöitä. Vaikka valo onkin yhteytyksen eli fotosynteesin energianlähde ja siten elintärkeää, valo myös vaurioittaa kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden yhteytyskoneistoa.
MSc Sara Alegre selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten kasvuvalo vaikuttaa lehtimäisten vihannesten kemialliseen koostumukseen.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät mekanismeja, joiden avulla pussikielikotiloihin lukeutuvat merietanat pystyvät säilyttämään leviltä varastamansa vaurioalttiit viherhiukkaset toimintakykyisinä jopa kuukausia omien solujensa sisällä. Tutkimuksessa havaittiin, että etanat saavat viherhiukkasten valoreaktioissa aikaan hienovaraisia muutoksia, jotka mahdollistavat viherhiukkasten yhteyttämisen sujuvuuden myös valon voimakkuuden vaihdellessa voimakkaasti.