Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.
Bioteknologian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian yksikkö on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen levätuotantolaitoksen rakentamiseen. Fotosynteettisten mikrobien tutkimusryhmän tavoitteena on kasvattaa mikrolevää kasvihuoneiden jätevesiä hyödyntämällä. Menetelmän avulla voidaan puhdistaa vettä ja ottaa siitä talteen ravinteita sekä vähentää mikrolevän tuotantokustannuksia.
AgriAlga-yhteishankkeessa kehitetään uutta kiertobiotalouskokonaisuutta kasvihuoneviljelyn ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Hanke on saanut Vaikuttavuussäätiöltä 214 326 euron rahoituksen.
MSc Steffen Greben väitöskirjatutkimus tarjoaa uutta tietoa ikivihreiden havupuiden fotosynteesiin liittyvistä näkökohdista ja niiden dynaamisesta reagoinnista vuodenaikaiseen ja globaaliin ympäristömuutokseen.
SUNER-C -aloite vahvistaa aurinkoenergian voimalla tuotettujen polttoaineiden ja -kemikaalien TKI-yhteisöä Euroopassa. Turun yliopisto on mukana ohjelmassa ainoana suomalaisyliopistona.
Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.
MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi cM -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.
Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.