Asiasana: Molekulaarinen kasvibiologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kasvi suojautuu ympäristön aiheuttamalta stressiltä viestinvälitysverkostonsa avulla (Väitös: DI Matleena Punkkinen, 6.9.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvit altistuvat usein kasvua rajoittaville olosuhteille, eli stressille, johon sopeutuakseen ne hyödyntävät monimutkaista viestinvälitysverkostoaan. Matleena Punkkinen selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka kasvit reagoivat solutasolla ympäristön aiheuttamaan stressiin – esimerkiksi kuivuuteen. Tieto kasvien tavasta reagoida stressiin on hyödyllinen, kun halutaan parantaa sadon tuottavuutta.

Kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitellaan ilmastoneutraalia Euroopan unionia

02.09.2019

Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tähtäävä kansainvälinen yhteistyö laajenee, kun EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman hankkeet SUNRISE ja ENERGY-X aloittavat yhteistyön. Turun yliopisto on ainoana suomalaisena yhteistyökumppanina mukana monitieteisessä aurinkoenergiaan pohjautuvien polttoaineiden ja kemikaalien tuottoon tähtäävässä SUNRISE-hankkeessa.

Elias Tillandz -palkinto syövän täsmähoitoa ja hiilineutraalia biopolttoainetta käsitteleville artikkeleille

22.08.2019

Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden vuoden 2018 parhaan artikkelin kesken. Palkituissa artikkeleissa löydettiin uusia keinoja syövän täsmälääkkeiden vaikutuksen tehostamiseksi sekä auringon valoenergian muuttamiseksi polttoaineena käytettävän biovedyn kemialliseksi energiaksi.

Kasvi suojaa yhteyttämiskoneistoaan pitämällä sen optimaalisesti hapettuneena (Väitös: FM Sanna Rantala, 14.8.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.

Tutkimuksesta uutta tietoa elintarvikkeiden sienimyrkyistä – uudet mittaustavat arvioivat mykotoksiiniriskiä ja vähentävät hukkaviljaa (Väitös: MSc Taha Hussien Abodalam, 10.6.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.

Sini- ja mikrolevät voivat olla ratkaisu Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen ja hiilineutraaliin energiantuotantoon (DI Mikael Jämsä, 27.5.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä. 

Turussa pidettävä kansainvälinen fotosynteesikonferenssi pureutuu ihmiskunnan suuriin haasteisiin 22.–24.5.

16.05.2019

Fotosynteesitutkimuksen avulla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseen, uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Turussa 22.–24.5.2019 pidettävä kolmipäiväinen konferenssi Nordic Photosynthesis Conference (NPC14) kokoaa neljännentoista kerran yhteen kansainvälisen fotosynteesitutkimuksen kärkinimiä.

Syanobakteerit tulevaisuuden tuotto-organismeina? Hiilivetyjen tuottotehokkuutta voidaan parantaa oikeanlaisilla geneettisillä työkaluilla (Väitös: M.Sc. Verónica Carbonell González, 29.3.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.