Pohjoismaisten kielten oppiaineen tutkimuksellisia painopistealueita ovat kielihistoria, nimistöntutkimus, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatio, ruotsin kielen oppiminen sekä vuorovaikutus ja pragmatiikka.
Turun yliopiston tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista oppiaineen tutkimuksessa ovat edustettuina lapset, nuoret ja oppiminen, kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos sekä digitaaliset tulevaisuudet.
Tutkimuksemme vahvuusalueita ovat
- institutionaalinen vuorovaikutus
- kielihistoria ja filologia
- kieliopin ja sanaston tutkimus
- monikielisyys ja kielikontaktit
- ruotsi toisena kielenä
- Suomessa puhuttava ja kirjoitettava ruotsin kieli
Tutkimushankkeitamme
Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä metakielellisen tiedon merkityksestä kielen oppimisessa ja käytössä. Tutkimme metalingvistisen tiedon laatua kielisaarekelukiolaisten ruotsin ja suomen kielessä. Metakielellisellä tiedolla tarkoitamme sellaista reflektoivaa, eksplisiittistä tietoa kieliopista, jonka oppija osaa sanoittaa ja joka vastaa kykyä ymmärtää kieltä sekä hyödyntää tietoa kielestä ja sen rakenteista. Metakielellistä tietoa tarkastellaan testien ja kieleen liittyvien aktiviteettien avulla. Ainutlaatuista hankkeelle on sen kaksikielinen toteutusympäristö eli kielisaarekkeet, joissa lukiolaiset käyttävät ruotsia ja suomea päivittäin. Hankkeen tulokset tuottavat lisätietoa metakielestä, erityisesti sen laadusta kaksikielisessä oppimisympäristössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää puheenvuorona meneillään olevaan keskusteluun kieliopin hyödyllisyydestä kielten oppimisessa. Lisääntynyt tieto metakielen luonteesta ja kehityksestä on välttämätöntä, jotta voidaan arvioida sen merkitystä kielten oppimiselle ja käytölle. Tuloksia voidaan soveltaa kielten opetukseen, ja ne ovat erityisen tärkeitä vähemmistökielten opetuksessa, jolloin opiskelijan kielitaito voi olla ratkaisevassa asemassa koulumenestyksen kannalta.
Hanke alkaa syksyllä 2023 ja sitä rahoittaa Svenska Kulturfonden.
Hankkeen tutkijat:
Tohtori Outi Toropainen (vastuullinen johtaja)
Professori Sinikka Lahtinen
Asiantuntijat:
Professori Urpo Nikanne, Åbo Akademin yliopisto.
Apulaisprofessori Sofie Henricson, Helsingin yliopisto.
> Lisätietoja hankkeen kotisivulta
KISUVI-hanke on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.
Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Maarit Mutta, maarit.mutta(at)utu.fi
KISUVI-työryhmä: Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2022–2025
Tutkijaryhmä: Joonas Ahola FT, Jesse Barber MA, Karolina Kouvola TT, Kendra Willson PhD.
Rahoittaja: Svenska kulturfonden, 2019–2023
Hankkeessa verrataan Suomen kaksikielisten rannikkoalueiden ruotsin- ja suomenkielistä kansanperinnettä. Painopisteenä on vuorovaikutus: kommunikaatio yliluonnollisten voimien kanssa ja niitä koskien. Hankkeessa tarkastellaan erityyppisiä aineistoja:
- uskomustarinoita ja kansanrunoja, joissa käsitellään kohtaamisia uskomusolentojen kanssa ja rituaalispesialistien toimintaa
- loitsuja
- taikamerkkejä ja muita piirtomerkkikäytäntöjä
Lähestymistapa on funktionaalinen: millaisia tehtäviä tällaiset uskomukset ja puheenvuorot täyttävät yhteisössä?
Hankkeessa on myös lähdekriittinen ja aatehistoriallinen ulottuvuus. Vaikka suomen- ja ruotsinkieliset ovat eläneet vierekkäin vuosisatoja, ruotsin- ja suomenkielistä kansanperinnettä on kerätty, arkistoitu ja tutkittu pääosin erillään. Hankkeessa nostetaan esille yhtäläisyyksiä ja pohditaan, missä määrin voidaan puhua yhteisestä perinteestä, jota ilmaistaan eri kielillä.
Hankkeessa tutkitaan institutionaalista monikielisyyttä.
Hanke on osa Svenskan i Åbo-verkoston hankkeita Hoitoa ruotsiksi ja Julkisten organisaatioiden kielimaisema (LINGLO).
Hankkeen tutkija: FT Eveliina Tolvanen
Rahoittaja ja kesto: Svenska litteratursällskapet i Finland 2023–2024
Hankkeen tutkija: FT Mikko Kauko
- Heinrich Suson Jumalallisen viisauden mittaaja – Tutkimus ja käännös
- Sielun luostari – Tutkimus ja käännös
Rahoittajat ja kesto: Emil Aaltosen säätiö, Svenska litteratursällskapet i Finland 2022–2024
Hankkeessa tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta. Siinä tarkastellaan, miten suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskäytänteet eroavat ruotsinruotsalaisista ja missä määrin vuorovaikutuskäytänteiden voi sanoa heijastavan kulttuurisia arvoja.
Hanke on jatkoa aiemmalle tutkimusohjelmalle Interaktion och variation i pluricentriska språk - kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska (Riksbankens jubileumsfond 2013−2020). Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka, jossa yksittäisten ihmisten ja keskustelujen vuorovaikutuskäytänteitä suhteutetaan niihin laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin, joissa ihmiset yksilöinä toimivat. Hankkeessa vertaillaan vuorovaikutuskäytänteitä suomessa ja suomenruotsissa käyttäen aineistona kahdentyyppisiä tilanteita: teatterien lipunmyynnin asiakaspalvelutilanteita sekä yliopisto-opiskelijoiden ohjauskeskusteluja
Hankkeen vastuullinen johtaja: professori Camilla Wide
Tutkijat: FT Eveliina Tolvanen, FT Anu Rouhikoski, dosentti Tommi Kurki
Rahoitus ja kesto: Svenska kulturfonden i Finland 2023–2026
Hankkeessa Svenskan i Åbo – Ruotsi monikielisessä Turussa olemme kiinnostuneet ruotsin kielen käytöstä työelämässä Turussa. Tutkimusryhmässämme on tutkijoita ja opettajia Pohjoismaisten kielten oppiaineesta (POH) Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta (KKL) sekä Kieli- ja viestintäopintojen keskuksesta (Kievi) Turun yliopistosta.
Osahankkeet:
- SVAR - Ruotsin kieli työelämässä
- SVIV - Hoitoa ruotsiksi
- LINGLO - Julkisten organisaatioiden kielimaisema
Osallistujat: Camilla Wide (POH), Anne-Maria Kuosa (Kievi), Anne-Maj Åberg (POH, Kievi), Eveliina Tolvanen (POH), Rebecka Heinonen (POH), Hanna Saloranta (Kievi), Laura Grönroos (Kievi), Maiju Alanen (Kievi), Annmari Sahlstein (Kievi, POH), Nina Numminen (Kievi)
Jöns Buddes version av Mechtilds uppenbarelser. Forskning och översättning (Mikko Kauko, Koneen Säätiö, Svenska kulturfonden 2019–2022)
Helsekvenser och metaspråklig kunskap i tre morfologiskt olika inlärarspråk (Sinikka Lahtinen, Outi Toropainen, Katja Mäntylä, Anne-Maj Åberg Veijo Vaakanainen, Mari Mäkilä; Svenska kulturfonden 2017–2021)
Rumsliga diskurser i det förmoderna Finland (Marko Lamberg, TIAS, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfoden 2017–2021)
Interaktion och variation i pluricentriska språk – Kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska (Tukholman, Turun ja Helsingin yliopistot, Institutet för språk och folkminnen i Göteborg; Riksbankens jubileumsfond 2013–2020)
Grammatical Competence: A Comparative Study of Noun Phrases and Word Order in Written Swedish by Finnish-speaking Early Total Immersion Students and Non-immersion Student (Eeva-Liisa Nyqvist, TIAS 2017–2019)
Finno-Ugric elements in runic inscriptions (Kendra Willson, TIAS 2015–2017)
Experimental approaches to the study of language ideologies in Swedish-language Finland (Therese Leinonen, Suomen Akatemia 2013–2016)
N'CLAV – Nordic Collaboration on Language Variation Studies (Camilla Wide, NordForsk 2010–2012)
På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare (Marketta Sundman, Eeva-Liisa Nyqvist, Anne-Maj Åberg, Svenska litteratursällskapet i Finland 2007–2010)