Tutkimus_IVIP

Tutkimus pohjoismaisten kielten oppiaineessa

Pohjoismaisten kielten oppiaineen tutkimuksellisia painopistealueita ovat kielihistoria, nimistöntutkimus, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatio, ruotsin kielen oppiminen sekä vuorovaikutus ja pragmatiikka. 

Turun yliopiston tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista oppiaineen tutkimuksessa ovat edustettuina lapset, nuoret ja oppiminen, kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos sekä digitaaliset tulevaisuudet.

Tutkimuksemme vahvuusalueita ovat

  • digitaalinen kielentutkimus 
  • institutionaalinen vuorovaikutus
  • kielihistoria ja filologia
  • kieliopin ja sanaston tutkimus
  • monikielisyys ja kielikontaktit 
  • ruotsi toisena kielenä 
  • Suomessa puhuttava ja kirjoitettava ruotsin kieli

Tutkimushankkeitamme

Interaction and Variation in Pluricentric Languages (IVIP)

Monet kielet ovat ns. monikeskisiä kieliä eli kieliä, joita puhutaan monessa eri maassa. Keskustellaanko eri maissa samalla tavalla vain siksi, että kieli on yhteinen? Vai ovatko keskustelut erilaisia? Tätä tarkastelemme tutkimusohjelmassa Interaction and Variation in Pluricentric Languages – Communicative Patterns in Sweden Swedish and Finland Swedish, johon osallistuu Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Institutet för språk och folkminnen i Göteborg. Ohjelmassa tutkitaan institutionaalisia keskusteluja yhteiskunnan keskeisillä toimialueilla: palvelualalla, opetuksessa ja terveydenhuollossa. Näiden kolmen osaprojektin tuloksia tarkastellaan kontekstisidonnaisten tekijöiden, kuten auktoriteetin, hierarkian ja sosiaalisen välimatkan valossa erillisessä kontekstiprojektissa. Lisäksi IVIP-hankkeessa työstetään korpusta Göteborgin yliopiston ylläpitämään kielipankkiin (Språkbanken vid Göteborgs universitet). Teoreettisesti ja metodologisesti IVIP-hankkeen tutkimus kytkeytyy pääasiassa variaatiopragmatiikkaan, keskustelunanalyysiin ja viestinnän etnografiaan. Ohjelman empiirinen tutkimus pohjautuu keskusteluanalyyttiselle näkökulmalle, mutta yksityiskohdat määräytyvät sen mukaan, mitä Ruotsille ja Suomelle tyypillisiä keskustelupiirteitä yksittäiset tutkimukset tarkastelevat.  

Turun osahankkeen johtaja: Camilla Wide (ohjelman muut vastuulliset johtajat: Catrin Norrby/Tukholma, Jan Lindström/Helsinki ja Jenny Nilsson/Göteborg)

Rahoitus ja kesto: Riksbankens jubileumsfond, 2013–2020

> Tutustu hankkeeseen sen verkkosivustolla

Helsekvenser i skriftlig produktion hos finsk- och svenskspråkiga gymnasister i tre morfologiskt olika språk 

Hankkeessa tutkitaan, millaisia sanastokeskittymiä (ru. helsekvens, engl. formulaic sequence / chunk) käytetään ja miten niitä voidaan tunnistaa kolmessa morfologisesti erilaisessa kielessä (ruotsi, suomi ja englanti). Sanastokeskittymällä tarkoitetaan kahden tai useamman morfeemin tai sanan muodostamaa sarjaa (esim. enligt min åsikt, mielestäni, in my opinion), jonka kielenoppija oppii analysoimattomana kokonaisuutena ja joka myös varastoituu oppijan muistiin kokonaisuutena. Nykykäsityksen mukaan näillä kokonaisuuksilla on tärkeä rooli sekä sanaston että kieliopillisten rakenteiden oppimisessa ja siksi niitä on kansainvälisesti laajasti tutkittu, joskin lähinnä L2-englannissa. Tässä hankkeessa tutkitaan myös molempia kotimaisia kieliä. Oletuksena on, että tutkittavien kielten erilainen morfologinen rakenne vaikuttaa analysoimattomien kokonaisuuksien esiintymiseen ja tunnistamiseen oppijoiden tuotoksissa. 

Hankkeen johtaja ja tutkija: Sinikka Lahtinen

Rahoittaja ja kesto: Svenska kulturfonden, 2017–2021

> Tutustu hankkeeseen sen verkkosivustolla

Jöns Budden versio Mechtildin ilmestyksistä. Tutkimus ja käännös

Tutkijatohtorihanke

Hankkeen johtaja ja tutkija: FT Mikko Kauko

Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö 2019–2021

Tilallinen puhunta esimodernissa Suomessa

Tilallinen puhunta esimodernissa Suomessa

Projektissa tutkitaan, miten paikoista ja tiloista puhuttiin Suomessa 1400–1600-luvuilla. Tutkimus yhdistää historia- ja kielitieteitä ja kohdistuu sijaintikuvauksiin.

Esimodernit sijaintikuvaukset saattoivat olla hyvin yksinkertaisia, ja toisinaan riitti pelkkä paikannimen mainitseminen. Mutta kuvaukset saattoivat olla myös hyvin monimutkaisia, koska nykyisenkaltaisia osoitekäytäntöjä ei vielä ollut olemassa. Ihmisten oli pakko viitata esimerkiksi naapureihinsa tai naapurikiinteistöihin tai niiden omistajiin tai julkisiin rakennuksiin tai sitten viitattiin kyseessä olevan kiinteistön läheisyydessä oleviin luonnonelementteihin tai sijaintikuvauksessa mainittiin jokin hallinnollinen alue. Toisinaan sijaintikuvauksissa yhdisteltiin useita eri elementtejä. Myös nykyisin käytetään joskus tämänkaltaisia kuvauksia, mutta enimmäkseen virallisten osoitteiden täydennyksinä ja ainoastaan epävirallisissa yhteyksissä.

Esimodernit sijaintikuvaukset ovat kulttuuri- ja mentaliteettihistoriallisesti kiinnostavia jo itsessään, mutta ne ovat tärkeitä sen vuoksi, että ne heijastavat isompia ajatusrakennelmia ja tutkija voi niiden avulla ottaa selvää, missä määrin fyysinen tila hahmotettiin ihmisen omistamana ja missä määrin luonto hallitsi tai ohjasi suomalaisten näkemyksiä ympäristöstään. Sijaintikuvauksilla näyttää myös olevan yhteys sukupuoleen, sosioekonomiseen asemaan ja maantieteelliseen taustaan. Olennaista oli myös kielikontaktien merkitys sijaintikuvauksien muotoilussa.

Hankkeen johtaja ja tutkija: Marko Lamberg

Rahoittaja ja kesto: Projekti on käynnissä 2017–2021, ja sitä ovat rahoittaneet Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Kulturfonden ja Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS).

Päättyneitä tutkimushankkeita

Grammatical Competence: A Comparative Study of Noun Phrases and Word Order in Written Swedish by Finnish-speaking Early Total Immersion Students and Non-immersion Student (Eeva-Liisa Nyqvist, TIAS 2017–2019)

Finno-Ugric elements in runic inscriptions (Kendra Willson, TIAS 2015–2017)

Experimental approaches to the study of language ideologies in Swedish-language Finland​ (Therese Leinonen, Suomen Akatemia 2013–2016)

N'CLAV – Nordic Collaboration on Language Variation Studies (Camilla Wide, NordForsk 2010–2012)

På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare (Marketta Sundman, Eeva-Liisa Nyqvist, Anne-Maj Åberg, Svenska litteratursällskapet i Finland 2007–2010)

Uusimmat julkaisut