Kovatasoisia ekonomisteja ja politiikkarelevanttia tutkimusta

Varsinais-Suomen kunnat lahjoittivat alkuvuonna 2023 Turun kauppakorkeakoululle alue- ja kaupunkitalouden professuurin. Taloustieteen laitoksen johtaja Heikki Kauppi kertoo rekrytoinnin uuteen tehtävään olevan parhaillaan käynnissä.

Professuurin yhteyteen perustetaan myös aluetalouden tutkimusryhmä. Tutkimusteemat tulevat riippumaan valittavan professorin asiantuntijuusalueista, ja ne voivat koskea esimerkiksi kaupungistumista, alueellista eriarvoisuutta, hyvinvointialueiden kysymyksiä ja yritystoiminnan rakennemuutoksen, maahanmuuton ja etätyön vaikutuksia aluetalouteen. Tutkimusteemoja lähellä ovat myös erilaiset väylähankkeet, kuten Turun ja Helsingin välinen tunnin juna, joiden taloudellisia vaikutuksia laitoksella jo tutkitaan.

- Kunnilla on erilaisia haasteita, joissa tarvitaan taloustieteellistä näkemystä. Tältä pohjalta lähdimme edistämään uuden professuurin perustamista lahjoitusvaroin. Suomessa alan asiantuntijoita on vielä rajoitetusti ja olemme saaneet sidosryhmiltä kiitosta siitä, että aluetalouden alalle suunnataan vihdoin lisää resursseja, Kauppi kertoo.

- Tärkeintä on saada taloustieteellistä osaamista tälle aihealueelle. Tulevaisuuden asiantuntijat pystyvät hyödyntämään taloustieteen oppeja ja mallintamista päätöksenteossa, ja tuovat täydentävää osaamista esimerkiksi hallintotieteiden asiantuntijoiden rinnalle. Kuntatalouteen liittyy olennaisesti myös kuntapoliittinen päätöksenteko, johon esimerkiksi poliittinen taloustiede tuo hyviä näkökulmia, toteaa Kauppi.

Tavoitteena on, että koulutuksessa hyödynnetään kuntien ja kaupunkien osaamista muun muassa vierailuluentojen tai yhteistyössä toteutettujen kokonaisten kurssikokonaisuuksien avulla, jotta opiskelijat saavat vahvan käytännön näkökulman ja valmiudet siirtyä suoraan aluetalouden tehtäviin. 

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet taloustieteen osaajat ovat kysyttyjä työmarkkinoilla

Taloustieteen laitos lukeutuu Suomen merkittävimpiin taloustieteellisiin kouluttajiin kaikilla tutkintotasoilla. Kaupin mukaan laitoksen perustana on jo pitkään ollut korkeimmat kansainväliset tasovaatimukset täyttävän opetusohjelman ylläpito. Koulutusohjelma on monipuolinen ja sen pohjan muodostavat mikroteorian, makroteorian ja ekonometrian kurssit.

Tohtorikoulutukseen on myös panostettu, ja suhteessa laitoksen kokoon tohtoreita on viime vuosina väitellyt huomattava määrä muihin alan kouluttajiin verrattuna. Osa tohtoreista on edennyt professuureihin ja apulaisprofessuureihin, osa puolestaan korkean tason asiantuntija- tai johtotehtäviin.

- Peruskoulutuksemme on vaativa ja meiltä valmistuneet ovat erittäin kysyttyjä alan työnantajien keskuudessa. Taloustieteen tutkimuslaitokset, kuten Suomen Pankki, valtiovarainministeriö, VATT, Labore, Pellervon taloustutkimus, ETLA sekä isot liikepankit ovat rekrytoineet meitä paljon maistereita ja tohtoreita. Meiltä väitelleet tohtorit näkyvät paljon myös julkisuudessa. Voin kyllä ylpeästi kehua meiltä valmistuneita osaajia, Kauppi sanoo.

Talouspolitiikkarelevanttia ja poikkitieteellistä tutkimusta

 Merkittävä osa laitoksella tehtävästä tutkimuksesta on suoraan kytköksissä taloudelliseen tai yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon.

- Politiikkarelevantti empiirinen tutkimus on yksi osa-alue, joka erottaa meidät muista. Kehittyneet empiiriset menetelmät ovat olennainen osa koulutusohjelmaamme ja teemme paljon empiiristä tutkimusta monilla rikkailla havaintoaineistoilla. Toki politiikkarelevanttia empiiristä tutkimusta tehdään muuallakin, mutta meillä erityisen vahvasti, avaa Kauppi.

Laitoksessa tehdään paljon yhteistyötä monitieteisen Turun yliopiston sisällä. Laitos on muun muassa mukana kokeelliseen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen keskittyvässä, INVEST lippulaivan koordinoimassa tutkimusyksikössä INVESThubissa.

Lääketieteellisen tiedekunnan kanssa yhdessä perustettu terveystaloustieteen tohtorikoulutuspääaine on myös uusi avaus. Kehityksen käynnisti aikanaan lääkintöneuvos Sakari Alhopuron vuonna 2013 yliopistolle lahjoittama määräaikainen terveystaloustieteen professuuri. Jatko-opintosuuntaus tuli ensimmäistä kertaa haettavaksi keväällä 2022 ja ensimmäiset tohtorit ohjelmasta valmistunevat vuonna 2024.

Muita viimeaikaisia kohokohtia laitoksen toiminnassa ovat muun muassa olleet kansainvälisesti viitatuimpiin ja vaikuttavimpiin suomalaisiin taloustieteilijöihin kuuluvan professori Timo Kuosmasen rekrytointi, sekä professori Janne Tukiaisen hankkeelle myönnetty 1,53 miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus.

Päätöksentekolaboratoriossa potentiaalia myös yrityksille

PCRClab on Turun yliopistossa toimiva päätöksentekolaboratorio ja osa laitoksen kokeellisen tutkimuksen infraa. Laboratorio on alallaan Suomen vanhin. Nimensä laboratorio on saanut aiemmin toimineesta julkisen valinnan tutkimusyksiköstä Public Choice Research Center.

Laboratoriokokeita varten on käytössä pääasiallisesti opiskelijoista koostuva koehenkilörekisteri. Kokeeseen kutsutut henkilöt tekevät itsenäisesti tietokoneella erilaisia päätöksenteko-ongelmiin liittyviä tehtäviä ja valintoja.

- Tutkimme henkilöiden päätöksentekoa, valintakäyttäytymistä, rationaalisuutta ja esimerkiksi sitä, miten jotkin taloustieteelliset hypoteesit ennustavat käyttäytymistä. Tarkastelemme myös käyttäytymistieteellisiä ilmiöitä, kuten käyttäytymismalleja, jotka ovat ristiriidassa jonkin tyypillisen taloustieteellisen ennusteen kanssa, Kauppi selittää.

Monissa tilanteissa henkilöillä voi olla käyttäytymiseen liittyviä vinoumia tai muita tekijöitä, jotka ovat ristiriidassa puhtaasti rationaalisen päätöksenteon kanssa.

- Yritämme ymmärtää, miksi ihminen toimii kuten toimii, kun päätöksenteko ei ole linjassa teoreettisen mallin kanssa, lisää Kauppi.

Uusi tavoite PCRC-laboratorion kehittämisessä on koehenkilöiden rekrytointi satunnaisotannalla kansalaisten keskuudesta. Edustavampi koehenkilöjoukko mahdollistaisi jatkossa kokeellisen tutkimuksen rikastamisen. Tarkoituksena on myös lisätä verkossa tehtävien etäkokeiden määrää.

- Kehitämme parhaillaan myös yritysyhteistyön mahdollisuuksia. Päätöksentekokokeita voitaisiin hyödyntää yrityspuolella vaikka kuluttajakäyttäytymisen analysoinnissa. Yleisesti käytetyissä kyselytutkimuksissa on paljon epävarmuustekijöitä ja kuluttajien vastaukset eivät aina vastaa todellista käyttäytymistä, Kauppi kertoo.

Tavoitteena on kehittää ja tarjota yrityksille mahdollisimman konkreettinen palvelupaketti.

- Kenttäkokeet yrityksen puolella olisivat esimerkiksi aika mullistava palvelu. Meillä on tällä hetkellä siis monta rautaa tulessa kokeellisen tutkimusinfran kehitystyössä, pohtii Kauppi.
 

Teksti: Suvi Lehto
Kuva: Antti Tarponen