Kuvituskuvassa henkilö seisoo selkä kameraan kevyttoppatakissa, kädet ristissä pään takana ja kädessä aktiivisuusranneke.

Aktiivisuusranneke ei yksinään riitä lisäämään ikääntyvien fyysistä aktiivisuutta 

26.08.2021

Aktiivisuusrannekkeiden käyttö on yleistynyt myös vanhemmissa ikäryhmissä, mutta niiden tehosta on vielä verrattain vähän tutkimuksia. Turun yliopistossa tehty tutkimus osoitti, ettei aktiivisuusrannekkeen käyttö lisännyt fyysistä aktiivisuutta juuri eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä. 

Eläköityminen on iso elämänmuutos, joka koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia joka vuosi. Ensimmäisien eläkevuosien aikana itseraportoidun vapaa-ajan liikunnan määrän on havaittu kasvavan, mutta myös istumisen määrä ja muu paikallaanolo lisääntyvät välittömästi eläköitymisen jälkeen. Uuden arjen tueksi tarvitaan keinoja, jotka pitävät eläkeläiset aktiivisina.

Turun yliopistossa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa REACT-interventiotutkimuksessa tutkittiin, voidaanko aktiivisuusrannekkeen käytöllä lisätä fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikallaanoloa juuri eläkkeelle jääneillä henkilöillä. 

Tutkimustulokset osoittivat, että ensimmäisen puolen vuoden aikana kevyen aktiivisuuden määrä lisääntyi aktiivisuusrannekkeen käyttäjillä, mutta samantapainen muutos nähtiin myös kontrolliryhmällä. Pitkittynyt paikallaanoloaika väheni aktiivisuusrannekkeen käyttäjillä ensimmäisien käyttökuukausien aikana. Kevyen aktiivisuuden ja pitkittyneen paikallaanolon määrät palautuivat kuitenkin lähelle lähtötasoja intervention lopussa. Raskas fyysinen aktiivisuus ei lisääntynyt intervention aikana.

– Tulokset kertovat, että aktiivisuusranneke ei yksinään riitä lisäämään terveyttä edistävää fyysistä aktiivisuutta eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä, toteaa REACT-tutkimuksen vastuullinen tutkija, dosentti Tuija Leskinen Turun yliopiston kansanterveystieteen oppianeesta.

Eläköitymisen jälkeen etenkin pitkittynyt paikallaanoloaika voi lisääntyä huomaamatta ja pitää eläkeläiset passiivisina. 

– Tutkimuksemme osoitti, että paikallaanolon tauottamisesta muistuttavan aktiivisuusrannekkeen mahdollinen vaikutus pitkittyneeseen paikallaanoloon on vain lyhytaikaista. Keinoja, jotka saavat aikaan pysyvämpiä muutoksia pitkittyneen paikallaanolon vähentämisessä työelämän päätyttyä, tarvitaan, lisää tutkijatohtori Kristin Suorsa Turun yliopiston kansanterveystieteen oppianeesta. 

Enhancing physical activity and healthy aging among recent retirees (REACT) on satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio, johon rekrytoitiin 231 vuosien 2016–2018 aikana eläkkeelle siirtynyttä varsinaissuomalaista kuntatyöntekijää. Interventioryhmään satunnaistetut henkilöt saivat käyttöönsä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen, jota he käyttivät ranteessaan vuoden ajan. 

Aktiivisuusranneke ohjeisti ja kannusti käyttäjäänsä saavuttamaan päivittäisen aktiivisuustavoitteen ja keskeyttämään pitkittyneen paikallaanolon liikkumisella. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia päivittäistä elämäänsä eikä käyttänyt vastaavanlaisia laitteita. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon muutoksia tutkittiin ranteessa pidettävillä kiihtyvyysmittareilla. 

REACT-tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Tutkimustulokset on julkaistu open access -julkaisuina Medicine & Science in Sports & Exercise ja Journal of Gerontology: Medical Sciences -lehdissä.
 

Photo by Matthew Henry on StockSnap

Luotu 26.08.2021 | Muokattu 26.08.2021