Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden kokemuksia turvallisuudesta kotona.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin turvallisuutta kotona haastattelemalla kotona asuvia kotihoidon palvelujen piirissä olevia iäkkäitä ihmisiä ja valokuvaamalla heidän tunnistamiaan turvallisuustekijöitä. Iäkkäät ihmiset kokivat tutkimuksessa turvallisuuden kotona hyvin laajana: se sisältää muun muassa lähiympäristön, sosiaaliset suhteet, teknologian ja esteettömyyden.
– Turvallisuus kotona on ikääntyneiden ihmisten kokemana paljon muutakin kuin fyysisiä tekijöitä, kuten kodin remontointia, esteettömyyttä, lääkehoitoa, turvalaitteita tai päivittäisistä toiminnoista selviytymistä itsenäisesti tai palvelujen turvin. Turvallisuuteen liittyy erityisesti kodin sijainti, luonnon läheisyys ja yhteys ja kanssakäyminen toisten ihmisten, esimerkiksi ystävien kanssa, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Taina Kivimäki.
Tämän lisäksi tutkimuksen haastatteluissa tuli ilmi, että turvallisuuden tunne muodostuu huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta kuin esimerkiksi vain kodin sisällä tai ulkopuolella olevista havaittavista elementeistä. Ikääntyneille ihmisille eletyn elämän muisteleminen sekä läheisten että ystävien kaipaaminen olivat olennainen osa turvallisuuden tunnetta.
– Monien ikääntyneiden ihmisten mielestä kotona on parasta asua niin pitkään kuin mahdollista. Turvallisuuteen ja turvallisuuden kokemiseen liittyy kuitenkin monia tekijöitä, joita kaikkia ei kyetä tunnistamaan, Kivimäki kertoo.
Fyysinen toimintakyky ja osallisuus tärkeässä asemassa
Vaikka kotihoidon palveluja saavien ikääntyneiden ihmisten osalta tehdään palvelutarpeen arviointi, tutkimus toi esiin erityisesti koettuun turvallisuuteen, mutta myös fyysiseen turvallisuuteen liittyviä haasteita.
– Valokuvat kodin rakenteista toivat esiin merkittäviä turvallisuusriskejä, kuten korkeita kynnyksiä ja hankaluutta liikkua ahtaissa tiloissa, Kivimäki kuvaa.
Kotihoidon palvelut, avun saaminen, itsestä huolehtiminen sekä elämän kokeminen mielekkäänä ja arvokkaana vahvistivat ikääntyneiden ihmisten turvallisuuden tunnetta. Sen sijaan fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen heikensi heidän kokemaansa turvallisuutta.
– Haastatteluissa syntyi vaikutelma, että nopeasti muuttuvassa maailmassa, kuten teknologian maailmassa, ikääntyneiden oli vaikea tehdä päätöksiä asioista, joista heillä ei ollut tietoa. Osa ikääntyneistä kuvasi myös syvää yksinäisyyden kokemusta, erillisyyttä muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta, vaikka heillä oli sosiaalisia suhteita, Kivimäki kertoo.
Valokuvat tekivät turvallisuuteen liittyvistä tilanteista konkreettisia ja auttoivat sekä ammattilaisia että omaisia hahmottamaan, missä kohtaa arkea kriittisiä tilanteita syntyy sekä miten niitä voidaan ennaltaehkäistä ja mahdollisesti poistaa ikääntyneiden kotiympäristöstä.
Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneet pitivät kotona asumista tärkeimpänä ja parhaana ratkaisuna ikääntyessään, mikä osoittaa, miten tärkeää on arvioida kodin turvallisuusympäristöä kokonaisvaltaisesti ikääntyneiden kanssa. Turvallisuuden osa-alueita ovat fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen, mentaalinen ja kognitiivinen turvallisuus.
Tutkimus toteutettiin hoitotieteen laitoksen tutkijoiden toimesta vuonna 2023, ja sen tarkoituksena oli kuvata turvallisuutta kotona ikääntyneiden kokemana. Tutkimuksessa haastateltiin 16 kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä olevaa kotona asuvaa ikääntynyttä. Lisäksi valokuvattiin heidän osoittamiaan kodin turvallisuustekijöitä.
– Ikääntyneet olivat kiinnostuneita tutkimusaiheesta ja etenkin siitä, että he saivat itse kertoa, mitä turvallisuus kotona heille tarkoittaa, Kivimäki kertoo.
Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Caring Sciences -lehdessä.
