Turun yliopiston tutkimuksen mukaan etätyöpäivinä nukutaan hieman enemmän, mutta samalla istutaan enemmän ja liikutaan vähemmän kuin toimistotyöpäivinä.
Moni suomalainen toimistotyöntekijä tekee työtään ainakin osittain etänä, mutta etätyön vaikutuksista vuorokauden kokonaisajankäyttöön tiedetään edelleen melko vähän. Turun yliopiston WORKDAY-tutkimuksessa selvitettiin kehoon kiinnitettävien liikemittareiden avulla, miten uni, paikallaanolo ja fyysinen aktiivisuus eroavat etä- ja toimistotyöpäivien välillä hybridityöntekijöillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että etätyöpäivinä unta kertyi keskimäärin 15 minuuttia enemmän kuin toimistotyöpäivinä. Lisäksi etätyöpäivinä istumista ja/tai makoilua kertyi 45 minuuttia enemmän. Samalla seisominen, kevyt liikkuminen ja reippaampi liikunta vähenivät.
– Etätyöpäivien suurempi istumis- ja/tai makoiluaika selittyi pääosin vähäisemmällä seisomisella. Yksi mahdollinen selitys on, ettei etätyöympäristöissä ole aina käytettävissä seisomatyöpisteitä toisin kuin toimistoilla yleensä, kertoo dosentti Kristin Suorsa Turun yliopistosta.
Tutkimus osoitti myös, että toimistotyöpäivinä kertynyt kävely ja pyöräily korvautuivat ainakin osittain etätyöpäivinä istumisella, makoilulla ja unella. Suorsan mukaan tämä liittynee työmatkojen poisjääntiin, kun töitä jäädään tekemään etänä.
Lisää liikettä etätyöpäiviin
Runsas istuminen on yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Siksi istumista kannattaa tauottaa etätöissä nousemalla ylös ja liikuskelemalla säännöllisesti. Myös työmatkaliikuntaa on hyvä korvata taukoliikunnalla tai vapaa-ajan liikunnalla.
Tutkimusryhmän viisi vinkkiä aktiivisempiin etätyöpäiviin:
|
WORKDAY on Turun yliopiston tutkimus, jossa selvitetään, miten pandemian jälkeen yleistynyt etätyö vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon työpäivän aikana. Tutkimuksessa 99 hybridityöntekijää käyttivät reidessä pidettävää liikemittaria viikon ajan päivin ja öin toimisto- ja etätyöpäivinä. Liikemittari perustuu asentoperusteisen kiihtyvyyden mittaamiseen ja se mahdollistaa vuorokauden aikaisen unen, paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden mittaamisen.
WORKDAY-tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tulokset on julkaistu International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -lehdessä.
