Kuvituskuvassa nuorempi henkilö työntää vanhempaa henkilöä pyörätuolissa kauniissa maisemassa

Ikääntyneiden ihmisten asumispalveluympäristöjen hyödyntämisessä parantamisen varaa

07.06.2021

Ikääntyneiden ihmisten asumispalveluiden fyysisissä hoivaympäristöissä on vielä kehitettävää. Parhaimmillaan fyysinen ympäristö tukee ikääntyneiden itsenäisyyttä, mutta Turun yliopiston tutkimuksen mukaan sitä ei tällä hetkellä hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Monilla ikääntyneillä on iän mukanaan tuomia sairauksia, ja heidän kognitiivinen ja fyysinen toimintakykynsä on usein heikentynyt. Siksi vanheneminen omassa kodissa päättyy, ja ikääntynyt siirtyy asumispalveluympäristöön, joita ovat esimerkiksi tehostettu palveluasuminen ja hoivakodit. 

– Toimintakyvyn laskua voidaan kuitenkin kompensoida hyödyntämällä fyysistä ympäristöä eli tekemällä tilallisia ja sisustuksellisia ratkaisuja, kuten suunnittelemalla paljon avointa tilaa, käyttämällä värejä ja luomalla kiintopisteitä. Tällaisten osittain helpostikin toteutettavien ratkaisujen avulla autetaan asukasta pärjäämään arkisissa askareissaan. Näin varmistetaan ikääntyneen itsenäisen elämän jatkuminen, selittää tohtorikoulutettava Niina Wahlroos Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. 

Hoivaympäristöissä tuki kognitiiviselle toimintakyvylle on usein puutteellinen

Asumispalveluiden fyysisten ympäristöjen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä. Ympäristöjä on tarkasteltu lähinnä työn tekemisen näkökulmasta unohtaen, että ne ovat myös niissä elävien ihmisten koteja. 

Turun yliopiston tutkimuksessa havainnoitiin ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä Varsinais-Suomessa käyttäen SCEAM-arviointityökalua. Tutkimuksen perusteella fyysinen ympäristö antaa vain niukasti kognitiivista tukea asukkailleen. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisistä tutkimuksista.  

– Tämä on yllättävää, kun tulosta peilaa suomalaiseen ikääntymispolitiikkaan, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää ikääntyneen toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Tutkimuksemme tulosten mukaan näyttää siltä, ettei fyysisessä ympäristössä ole näitä linjauksia täysin huomioitu, Wahlroos toteaa.

Jopa samassa rakennuksessa sijaitsevat yksiköt voivat erota laadultaan 

Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että samassa rakennuksessa sijaitsevien eri asumispalveluyksiköiden välillä voi olla eroja fyysisen ympäristön laadussa. Tämän voi tulkita niin, että osa asumispalveluympäristöistä tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden elää laadukkaassa, itsenäisyyttä tukevassa fyysisessä ympäristössä. Osa joutuu kuitenkin tyytymään ympäristöön, jossa on monia esteitä päivittäiselle toiminnalle. 

– Tällainen ympäristön ja asukkaan toimintakyvyn epätasapaino saattaa lamauttaa asukkaan. Silloin siirtymisellä omasta kodista asumispalveluympäristöön ei saavuteta sitä, mitä lähdettiin hakemaan eli paremmin omalle toimintakyvylle vastaavaa ympäristöä, Wahlroos pohtii. 

– Olisikin mielenkiintoista selvittää, miksi saman palveluntuottajan yksiköissä voi olla niin paljon vaihtelua. Johtuuko se yksikön resursseista, johtamisesta, henkilökunnasta vai mistä on kyse, Wahlroos jatkaa.

Usein asukasmäärältään pienet yksiköt ajatellaan hyviksi asuinympäristöiksi. 

– Tämän tutkimuksen perusteella emme kuitenkaan pysty asettamaan pieniä yksiköitä suoraan etusijalle. Erikokoisilla yksiköillä on omat vahvuutensa. Pienikokoiset yksiköt olivat kodinomaisempia, mutta toisaalta suuremmissa yksiköissä asukkaalla oli useampia tiloja valittavanaan, Wahlroos summaa. 

Ikääntyvien elinympäristöjä tulee tarkastella monesta näkökulmasta

Ikäystävällisen, yksilölliset tarpeet huomioon ottavan ja itsenäisyyttä tukevan ympäristön muokkaaminen on kustannustehokasta. Nyt julkaistu tutkimus tehtiin osana laajempaa Older Individuals’ Health, Nursing and Services -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ikääntyvän väestön elinympäristöjä eri näkökulmista. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin fyysiseen ympäristöön, mutta hankkeessa tutkitaan myös sosiaalista, symbolista ja eettistä ympäristöä. 

– Ympäristön hyödyntäminen saattaa avata monia mahdollisuuksia tukea itsenäisyyttä, pärjäämistä, liikkumista ja kaikenlaista ihmiselämään liittyvää mielihyvän kokemisen lähdettä, toteaa tutkimushankkeen johtaja professori Riitta Suhonen.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Older People Nursing -julkaisussa. 

Luotu 07.06.2021 | Muokattu 07.06.2021