Isähiiren ylipaino aiheuttaa muutoksia poikasten maitorauhasessa ja siittiöissä – lisää myös rintasyövän kasvua kahdessa seuraavassa naarassukupolvessa  

15.04.2021

Turun yliopiston ja Georgetownin yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin rintasyövän ylisukupolvista periytyvyyttä koe-eläinmallin avulla. Tutkijoita kiinnosti erityisesti isälinjan merkitys rintasyöpäriskin siirtymisessä seuraavalle sukupolvelle. Tulosten perusteella isähiiren ylipaino aiheuttaa muutoksia normaalipainoisten poikasten maitorauhasessa ja siittiöissä. Isähiiren ylipaino näyttää lisäävän myös rintasyövän kasvua kahdessa seuraavassa naarassukupolvessa.

Tutkimusryhmän aiemmissa koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että isovanhemman lihavuus voi lisätä myös seuraavien sukupolvien rintasyöpäalttiutta, vaikka ylipainoa näissä sukupolvissa enää ei olisikaan. Myös epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys isoisän ravitsemuksen ja lastenlasten syöpäkuolleisuuden välillä. 

– Aiemmin ei kuitenkaan ole tiedetty, mitkä tekijät mahdollisesti välittävät isälinjan isovanhemman lihavuuteen liittyvää rintasyöpäalttiuden periytymistä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tavoitteenamme oli selvittää näitä tekijöitä koe-eläimillä, tutkimusryhmän jäsen, Turun yliopiston dosentti Anni Wärri kertoo.

Tulokset selittävät yhteyttä isoisän ravitsemuksen ja lastenlasten syövän välillä

Koska rintasyöpä syntyy maitorauhasepiteelissä, ensin tutkittiin, periytyykö lisääntynyt rintasyöpäalttius systeemisten vai paikallisten tekijöiden, kuten maitorauhasepiteelin tai -strooman, välityksellä. Toiseksi tutkittiin isälinjan kahden sukupolven hiirten siittiöitä, erityisesti pieniä RNA-molekyylejä, joiden tiedetään olevan tärkeitä säätelymolekyylejä. Lisäksi tutkijat selvittivät, periytyykö lisääntynyt rintasyöpäalttius edelleen tyttärentyttärille – myös normaaliolosuhteissa. 

Tutkimuksessa rasvapitoisen ravinnon vuoksi ylipainoisille hiiri-isille syntyneiden naaraiden maitorauhasta siirrettiin normaalipainoisten kontrollihiiri-isien tyttäriin ja päinvastoin, minkä jälkeen tutkittiin maitorauhassiirrännäisten kasvua. Naarashiiret molemmissa ryhmissä olivat normaalipainoisia ja söivät tavallista ravintoa. 

Seuraavaksi naarashiirten maitorauhaseen siirrettiin rintasyöpäsoluja, joko ylipainoiselle hiiri-isälle syntyneiden naaraiden rintasyöpää tai kontrollihiiri-isän tyttäressä kasvanutta rintasyöpää. Tämän jälkeen tutkittiin syövän kasvua. 

– Kokeet osoittivat, että sekä maitorauhasepiteelin että rintasyövän kasvu kiihtyi ylipainoisille hiiri-isille syntyneissä, normaalipainoisissa naaraissa, vaikka niille siirretty maitorauhasen tai kasvaimen pala olikin kontrollihiiri-isien tyttäriltä peräisin. Toisin sanoen, maitorauhasen epiteelissä itsessään ei ollut tapahtunut syövän kasvua lisääviä muutoksia. Sen sijaan maitorauhasen strooma edisti syövän kasvua. Lisäkokeissa osoitimme, että kohonnut rintasyöpäalttius siirtyi myös seuraavalle sukupolvelle, eli tyttärentyttäriin, näiden normaalista elinympäristöstä ja painosta huolimatta, Wärri selittää.

Isälinjan kahden sukupolven koiraiden siemennesteen pienissä siirtäjä-RNA-molekyyleissä havaitut samanlaiset muutokset ovat mahdollisesti avainasemassa ylisukupolvisen riskin siirtymiselle. 

– Tutkimustuloksemme ovat merkittäviä, koska ne osaltaan selittävät, miten ihmisilläkin havaittu yhteys isoisän ravitsemuksen ja lastenlasten syövän välillä on mahdollinen. Tulokset myös luovat pohjan maitorauhasen stroomassa tapahtuneiden molekyylitason mekanismien ja siemennesteen epigeneettisten muutosten jatkotutkimuksille, Wärri summaa tulosten merkitystä. 

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -tiedejulkaisussa. 

Luotu 15.04.2021 | Muokattu 15.04.2021