Lapsi piirtää lattialla

Kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen riski on yhteydessä lapsen syntymäkuukauteen

17.08.2020

Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla oli suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla. Vastaavasti saman ikäluokan vanhimmat, tammi-huhtikuussa syntyneet olivat nuorempia useammin kiusaajia, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana yli 8000 toisen luokan oppilasta. – Tuloksissa huomioitiin lapsella havaitut psyykkiset oireet ja se, oliko hän sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja. Tutkimuksessa havaittu yhteys ei siis johdu näistä tekijöistä, sanoo tutkija Elina Tiiri lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus oli ensimmäinen, jossa tutkittiin suhteellisen iän yhteyttä toisten kiusaamiseen. Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Aiempi suhteelliseen ikään ja kiusatuksi joutumiseen liittyvä tutkimus on ollut hyvin vähäistä. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole otettu huomioon lapsen psyykkisiä oireita, vaikka ne saattavat myös vaikuttaa lapsen riskiin joutua kiusatuksi.

Lapsen yksilöllisten piirteiden huomiointi on tärkeää

Koska Suomessa lapset aloittavat koulun sen vuoden elokuussa, jona he täyttävät seitsemän vuotta, tammikuussa syntyneet ovat suhteessa vanhimpia ja joulukuussa syntyneet suhteessa nuorimpia. Samalla luokalla olevien lasten ikäero voi olla kaksitoista kuukautta.
–Tyypillisesti suhteellisen iän vaikutus on sellainen, että suhteessa nuorimmat lapset ovat epäedullisemmassa asemassa kuin suhteessa vanhimmat, Tiiri toteaa.

Suhteellisen iän on havaittu olevan yhteydessä muun muassa koulumenestykseen ja lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön, ADHD:n, diagnoosi ja/tai lääkitys on yleisempi suhteessa nuoremmilla lapsilla.

– Suhteellisen iän vaikutusta on selitetty lasten yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyvillä eroilla, jotka voivat heijastua heidän mahdollisuuksiinsa saavuttaa tavoitteita ja suoriutua eri tilanteissa edellytetyllä tavalla. Suhteessa nuoremman iän mukanaan tuomia mahdollisia haasteita ei tule suoraviivaisesti tulkita lapsen ongelmiksi. Olennaista on, että aikuinen kykenee ottamaan huomioon lapsen yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeen, Tiiri toteaa. – Aikuisten tietoisuus suhteellisen iän yhteydestä kiusaamiseen voi laajentaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja tunnistaa kiusaamista, hän jatkaa.  

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-tutkimuslippulaivaa, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan kehittämällä uusia tukitoimia.

Luotu 17.08.2020 | Muokattu 20.08.2020