Keskimäärin 31,4 prosenttia nuorista koki oman ilmoituksensa mukaan olonsa koulussa turvattomaksi, osoitti 13 Euroopan ja Aasian maata kattava tutkimus, joka toteutettiin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johdolla. Suomessa yhdeksän kymmenestä nuoresta tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, Japanissa vain noin kolmannes.
Tutkimukseen osallistui 21 688 iältään 13–15-vuotiasta nuorta, jotka vastasivat kyselyyn vuosina 2011–2017. Tutkimus toteutettiin Suomessa, Norjassa, Liettuassa, Kreikassa, Intiassa, Indonesiassa, Iranissa, Israelissa, Japanissa, Kiinassa, Singaporessa, Vietnamissa ja Venäjällä.
Vähiten turvattomuutta kokivat norjalaiset pojat (7,7 %) ja tytöt (13,9%) sekä suomalaiset pojat (8,9 %) ja tytöt (11,5 %). Turvattomimmaksi olonsa tunsivat japanilaiset tytöt (69,8 %) ja pojat (68,2 %), venäläiset tytöt (54,7 %) ja vietnamilaiset pojat (52,6 %).
Tulokset osoittivat monin paikoin myös suuria maiden sisäisiä eroja koetussa kouluturvallisuudessa.
– Oppilaat, jotka kokivat opettajan välittävän heistä, tunsivat todennäköisemmin olonsa turvalliseksi. Turvattomuuden tunne oli yhteydessä etenkin mielenterveyden ongelmiin ja kiusatuksi joutumiseen, kertoo tutkija Yuko Mori Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen avainasemassa
Morin mukaan kouluturvallisuutta vahvistetaan erityisesti tukemalla oppilaiden keskinäistä sekä oppilaiden ja opettajien välistä myönteistä vuorovaikutusta.
– Tulosten perusteella kannattaa panostaa kouluihin sijoittuviin, ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja ja puututaan käytösongelmiin sekä kiusaamiseen, Mori pohtii.
– Aiemman tutkimuksemme perusteella turvallisuuden tunnetta tuottivat myös koulun oikeudenmukaiset, selkeät ja johdonmukaiset säännöt, hän jatkaa.
Turvallinen kouluympäristö turvaa kehitystä
Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander muistuttaa, että tulokset kannustavat toimimaan turvallisemman koulun puolesta myös Suomessa.
– Se, että yksi kymmenestä nuoresta kokee koulussa turvattomuutta, on suuri haaste. Fyysisesti, kognitiivisesti ja emotionaalisesti turvallinen kouluympäristö on välttämätön lasten ja nuorten kehityksen ja koulumenestyksen kannalta, Sourander sanoo.
– Turvattomuuden tunne voi vaikuttaa mielenterveyteen kielteisesti vielä vuosienkin päästä. Kouluympäristön tulisi olla turvallinen jokaiselle, Sourander jatkaa.
Kouluturvallisuutta on tutkittu aiemmin etupäässä länsimaissa. Maiden välisiä vertailuja on vähän ja ne ovat olleet kahden maan välisiä. Tutkimuksen toteutti Eurasian Child Mental Health Study (EACMHS) –tutkimusverkosto. Tutkimus toteutettiin osana eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTiä, jota rahoittaa Suomen Akatemia.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Psychiatry -lehdessä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9082541/
13–15-vuotiaiden kokema turvattomuus maittain (vasemmassa sarakkeessa tytöt, oikeassa pojat):
1 Suomi 11.5% 8.9%
2 Norja 13.9% 7.7%
3 Israel 14.6% 14.2%
4 Kreikka 18.2% 24.2%
5 Intia 17.8% 26.3%
6 Iran 25.6% 34.3%
7 Indonesia 30.3% 30.2%
8 Liettua 31.4% 35.4%
9 Singapore 35.4% 34.3%
10 Kiina 48.8% 44.1%
11 Venäjä 54.7% 45.9%
12 Vietnam 49.6% 52.6%
13 Japani 69.8% 68.2%
