Nuori kirjastossa.

Koetussa kouluturvallisuudessa ilmeni suuria eroja eurooppalais-aasialaisessa vertailussa

03.06.2022

Keskimäärin 31,4 prosenttia nuorista koki oman ilmoituksensa mukaan olonsa koulussa turvattomaksi, osoitti 13 Euroopan ja Aasian maata kattava tutkimus, joka toteutettiin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johdolla. Suomessa yhdeksän kymmenestä nuoresta tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, Japanissa vain noin kolmannes.

Tutkimukseen osallistui 21 688 iältään 13–15-vuotiasta nuorta, jotka vastasivat kyselyyn vuosina 2011–2017.  Tutkimus toteutettiin Suomessa, Norjassa, Liettuassa, Kreikassa, Intiassa, Indonesiassa, Iranissa, Israelissa, Japanissa, Kiinassa, Singaporessa, Vietnamissa ja Venäjällä.

Vähiten turvattomuutta kokivat norjalaiset pojat (7,7 %) ja tytöt (13,9%) sekä suomalaiset pojat (8,9 %) ja tytöt (11,5 %). Turvattomimmaksi olonsa tunsivat japanilaiset tytöt (69,8 %) ja pojat (68,2 %), venäläiset tytöt (54,7 %) ja vietnamilaiset pojat (52,6 %).

Tulokset osoittivat monin paikoin myös suuria maiden sisäisiä eroja koetussa kouluturvallisuudessa.

– Oppilaat, jotka kokivat opettajan välittävän heistä, tunsivat todennäköisemmin olonsa turvalliseksi. Turvattomuuden tunne oli yhteydessä etenkin mielenterveyden ongelmiin ja kiusatuksi joutumiseen, kertoo tutkija Yuko Mori Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen avainasemassa

Morin mukaan kouluturvallisuutta vahvistetaan erityisesti tukemalla oppilaiden keskinäistä sekä oppilaiden ja opettajien välistä myönteistä vuorovaikutusta.

– Tulosten perusteella kannattaa panostaa kouluihin sijoittuviin, ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja ja puututaan käytösongelmiin sekä kiusaamiseen, Mori pohtii.

– Aiemman tutkimuksemme perusteella turvallisuuden tunnetta tuottivat myös koulun oikeudenmukaiset, selkeät ja johdonmukaiset säännöt, hän jatkaa.

Turvallinen kouluympäristö turvaa kehitystä

Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander muistuttaa, että tulokset kannustavat toimimaan turvallisemman koulun puolesta myös Suomessa.

– Se, että yksi kymmenestä nuoresta kokee koulussa turvattomuutta, on suuri haaste. Fyysisesti, kognitiivisesti ja emotionaalisesti turvallinen kouluympäristö on välttämätön lasten ja nuorten kehityksen ja koulumenestyksen kannalta, Sourander sanoo.

– Turvattomuuden tunne voi vaikuttaa mielenterveyteen kielteisesti vielä vuosienkin päästä. Kouluympäristön tulisi olla turvallinen jokaiselle, Sourander jatkaa.

Kouluturvallisuutta on tutkittu aiemmin etupäässä länsimaissa. Maiden välisiä vertailuja on vähän ja ne ovat olleet kahden maan välisiä. Tutkimuksen toteutti Eurasian Child Mental Health Study (EACMHS) –tutkimusverkosto. Tutkimus toteutettiin osana eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTiä, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Psychiatry -lehdessä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9082541/

13–15-vuotiaiden kokema turvattomuus maittain (vasemmassa sarakkeessa tytöt, oikeassa pojat):

1 Suomi           11.5%               8.9%

2 Norja             13.9%               7.7%

3 Israel             14.6%               14.2%

4 Kreikka          18.2%               24.2%

5 Intia               17.8%               26.3%

6 Iran               25.6%               34.3%

7 Indonesia     30.3%               30.2%

8 Liettua          31.4%               35.4%

9 Singapore     35.4%               34.3%

10 Kiina            48.8%               44.1%

11 Venäjä        54.7%               45.9%

12 Vietnam     49.6%               52.6%

13 Japani         69.8%               68.2%

Luotu 03.06.2022 | Muokattu 03.06.2022