Leipuri asettelemassa leipää leipäuuniin

Koronaepidemia on kohdellut elintarvikealan pk-yrityksiä eri tavoin, mutta yritykset ovat pääosin kehittämis- ja investointihalukkaita

28.01.2021

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kartoitti syksyn 2020 aikana koronapandemian vaikutuksia elintarvikealan pienten ja keskisuurten jalostusyritysten toimintaan. Gaia Consulting Oy toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilaaman selvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa yritysten kokemuksista korona-aikana, muutoksen mukanaan tuomista uusista toimintatavoista sekä tulevaisuuden näkymistä. Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti pienten ja keskisuurten toimijoiden kokemukset. Tuloksia avataan tarkemmin webinaarissa 3.2.2021.

Selvityksen tulokset tarjoavat näköalaa elintarvikealan pk-yritysten kokemuksiin koronaepidemian aikana selvitykseen osallistuneiden yritysten näkökulmasta, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko elintarvikealaa tai kaikkia alan pk-yrityksiä.

Tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä, johon vastasi 106 elintarvikealan pk-yritystä. Kyselyn lisäksi 20 yritystä haastateltiin syvällisempien vastausten saamiseksi. Yritykset edustivat eri maakuntia ja elintarvikealan toimialoja. Haastateltavat koottiin kyselyn kautta kiinnostuksensa ilmoittaneista yrityksistä ja maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi otosta täydennettiin muilla yrityksillä. 

Verkkokysely oli auki 26.10.–13.11.2020, ja sen linkkiä jaettiin aitojamakuja.fi-verkkosivulla ja alueellisten elintarvikekehittäjien kautta noin 2 000 yritykselle. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina marras-joulukuussa 2020. 

Koronaepidemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin

Selvityksen otoksessa olevissa elintarvikealan pk-yrityksissä on kokonaisuutena positiivinen ilmapiiri siitä huolimatta, että koronaepidemialla on ollut merkittäviäkin vaikutuksia yrityksiin. 

– Elintarvikealan pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko niin toimialojen, tuotteiden, koon kuin myyntikanavien osalta ja koska ne ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, ovat koronaepidemian vaikutuksetkin olleet eri yrityksille erilaisia, kertoo projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. 

Selvityksen mukaan vaikutukset ovat voineet olla positiivisia, negatiivisia tai vähäisiä ja jopa olemattomia. Joissakin yrityksissä koronaepidemia on ilmennyt positiivisesti myynnin ja asiakasmäärien kasvuna. 

– Negatiivisia vaikutuksia myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään on koettu muun muassa silloin, kun osia liiketoiminnasta on lakannut kokonaan. Vähiten vaikutuksia on koettu olleen tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden saantiin ja henkilöstömäärään, kertoo selvityksen toteutuksesta vastanneen Gaia Consulting Oyn vanhempi asiantuntija Anna Kortesoja

Vahva talous ja monipuoliset myyntikanavat eväinä häiriötilanteista selviämiseen

Koronaepidemiassa pärjäämisen tärkeimpiä kulmakiviä ovat aineiston perusteella yrityksen entuudestaan vahva taloudellinen tilanne ja monipuoliset myyntikanavat. Taloudellisen puskurin olemassaolon tärkeys mainittiin yleisimmäksi koronakriisin tarjoamaksi opiksi tulevaisuutta varten. 

Myös kohdemarkkinoiden hajauttamisen ja asiakaskunnan heterogeenisuuden tärkeys on aineiston perusteella yksi merkittävimmistä opeista tulevaisuutta ajatellen. Myyntikanavien monimuotoisuutta onkin koronaepidemian aikana lisätty avaamalla uusia kanavia ja suuntaamalla tarjontaa uusille asiakassegmenteille, kuten kuluttajamarkkinoille ruokapalvelusektorin rinnalla.

Häiriötilanteisiin varautuminen lisääntyi koronan seurauksena, mutta sitä voisi lisätä edelleen

Varautumissuunnitelmia yrityksissä oli tehty erilaisten häiriötekijöiden varalta melko vähän ennen koronaepidemiaa. Häiriötekijöitä voivat olla erilaiset kriisit, kuten koronan kaltaiset yrityksen ulkopuoliset tekijät, yrityksen sisäiset tilanteet, kuten yrittäjän tai henkilöstön sairastuminen, tapaturmat, onnettomuudet, tai hankintaketjun muutokset, jotka vaikeuttavat esimerkiksi raaka-aineiden tai pakkausmateriaalien saatavuutta.

Koronaepidemian seurauksena yritykset ovat laatineet erityisesti henkilöstöön liittyviä varautumissuunnitelmia. Myös raaka-aineiden saatavuushäiriöihin on varauduttu koronaepidemian seurauksena hieman entistä kattavammin. Olennaisimmaksi riskiksi on arvioitu asiakaskunnan katoaminen, mutta koronakokemustenkaan jälkeen selvästi yli puolella vastaajista ei ole siihen liittyvää varautumissuunnitelmaa.

– Varautumatta jättämistä voi selittää pk-yritysten pienen koon mahdollistama joustavuus sekä luottamus siihen, että yllättäviin muutoksiin pystytään sopeutumaan tarvittaessa tilanteen mukaan. Ennakkoon varautuminen vaatii sekä osaamista että resursseja, ja sen hyödyt konkretisoituvat nopeampana toimintana ja pienempinä vahinkoina vasta riskien toteutuessa, Päivi Töyli sanoo.

Yritysten tukeminen voi tapahtua myös yritysneuvonnan ja koulutuksen muodossa

Aineiston perusteella yritysten koronaepidemian aikana saama tuki on painottunut eniten rahalliseen tukeen, maksuaikahelpotuksiin ja esimerkiksi tilavuokrien alennuksiin. Jonkin verran yritykset ovat saaneet myös tukea yritysneuvonnan, koulutuksen, lainantakausten ja sidosryhmien omaehtoisen yhteistyön muodossa. Noin neljännes ei ollut hakenut minkäänlaista tukea.

Koronaepidemiasta selviytymiseen ja toiminnan uudistamiseen yritykset kaipaavat edelleen rahallista tukea, maksuaikaa ja tilavuokrien alennusta, mutta odotuksissa näkyy selkeä kasvu tarpeessa yritysneuvonnalle, lainantakauksille, koulutukselle ja sidosryhmien omaehtoiselle yhteistyölle. 

– Lisäksi tukimuodoiksi ehdotetaan markkinointiapua, investointitukea uusiin koneisiin ja laitteisiin, julkisen puolen apua tuotannon turvaamiseen Suomessa sekä tilaisuuksia ja paikkoja henkilökohtaiseen myyntityöhön, Anna Kortesoja kertoo.

Tulevaisuuteen uskotaan, vaikka korona olisi heikentänyt näkymiä

Koronaepidemialla on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten tulevaisuudennäkymiin, mutta toisaalta lähes neljäsosa yrityksistä kokee epidemian vaikuttaneen tulevaisuudennäkymiin positiivisesti. Tehdyt sopeutumisratkaisut koetaan pääosin edelleen oikeiksi. 

Enemmistöllä (74 %) vastaajista on suunnitteilla investointeja ja muita kehittämistoimia vuodelle 2021, mikä kertoo yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen.

– Vaikka korona on heikentänyt yrityksen tulevaisuudennäkymiä, halua kehittämiseen on siitä huolimatta, Päivi Töyli päättää. 

Tulokset esillä toimittajille avoimessa seminaarissa – ilmoittautuminen päättyy 2.2.

Selvityksen tuloksia avataan webinaarissa 3.2.2021 klo 9 - 10.15. Ilmoittautuminen päättyy tiistaina 2.2. 

Lisätietoa webinaarista ja linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta:

Lisätietoja:

Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus, p. 040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi

Anna Kortesoja, Gaia Consulting Oy, p. 050 504 2440, anna.kortesoja@gaia.fi

Luotu 28.01.2021 | Muokattu 28.01.2021