Rokotusta annetaan

Lähes kaikki suomalaislääkärit pitävät rokotteita turvallisina ja kehottavat potilaita rokottautumaan

01.11.2019

Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Mutta kuten muunkin väestön kohdalla, myös terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin.

Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista. 

Vaikka suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita.

– Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri sanoo.

Etenkin lasten rokotteet koetaan turvallisiksi 

Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että rokoteasenteissa on vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti etenkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin. 

– Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, Soveri kertoo.

Rokote-epäröinti harvinaisinta lääkäreillä

Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen harvinaista rokote-epäröinti on lääkäreillä. Tämä näkyy myös siinä, että selkeästi suurin osa lääkäreistä on päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen.

– Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson sanoo.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Näistä 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa.  Tutkimukseen ei ole sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten useimmiten vastaavat pienten lasten rokottamisesta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -tiedejulkaisussa.

Lisätietoja:
Anna Soveri, PsT, dosentti, akatemiatutkija, kliininen laitos, Turun yliopisto, anna.soveri@utu.fi 
Linda Karlsson, PsM, tohtorikoulutettava, psykologia, Åbo Akademi, linda.karlsson@abo.fi 

Luotu 01.11.2019 | Muokattu 01.11.2019