Lapsi kulkee tietä pitkin toinen käsi toisen aikuisen, toinen käsi toisen aikuisen kädessä.

Lapsuuden riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin

05.04.2022

Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt laajojen väestöaineistojen pohjalta, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijoiden mukaan tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa todennäköisesti vähentäisi sairastavuutta tehokkaasti.

Turun yliopiston Väestötutkimuskeskus oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten lapsuuden painoindeksi, verenpaine, seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet sekä tupakointi ovat yhteydessä riskiin sairastua aikuisuudessa sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 40 000 suomalaista, australialaista ja amerikkalaista koehenkilöä, joista on olemassa tutkimustietoja lapsuudesta aikuisuuteen yli 35 vuoden ajalta. Tutkimus liittyy kansainväliseen i3C-yhteistyöhankkeeseen, johon on koottu tietoja useasta lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneesta kohorttitutkimuksesta.

Suomalaiset tutkittavat ovat mukana kansallisessa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -kohortissa. Se perustettiin vuonna 1980, jolloin mukaan valittiin lähes 3600 3-18-vuotiasta suomalaista lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Kohortin tutkimushenkilöt ovat nyt keski-iässä ja heistä noin kolme prosenttia on sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin. Valtaosa sairastuneista on sairastunut sepelvaltimotautiin.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikki lapsuudenaikaiset riskitekijät lisäsivät sairastumisriskiä aikuisuudessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että jopa vain hieman koholla olevat riskitekijät lapsuudessa voivat johtaa sydän- ja verisuonitauteihin kohtalaisen nuorella iällä.

– Lapsuuden ylipainoon, koholla olevaan verenpaineeseen ja suureen seerumin kolesteroliin liittyi noin kaksinkertainen riski sairastua. Tupakoivilla nuorilla oli 70 prosenttia suurempi riski sairastua kuin tupakoimattomilla. Suurimmassa riskissä sairastua olivat lapset, joilla oli useita riskitekijöitä. Tulokset olivat samanlaisia kaikissa maissa, kertoo Väestötutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari.

Riskitekijöitä kannattaisi ennaltaehkäistä lapsuudessa

Pitkään on tiedetty, että sydän- ja verisuonisairaudet voivat saada alkunsa jo lapsuudessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa nähty yhteyksiä lapsuuden riskitekijöiden ja kuvantamistutkimuksissa havaittujen verisuonimuutosten välillä.

– Tämä tutkimus osoittaa nyt yhteydet suuressa kansainvälisessä aineistossa varsinaisiin sairastumistapauksiin. Tutkimuksen havainnot tulevat vaikuttamaan ennaltaehkäisyn käytäntöihin. Ne tukevat ajatusta, että tavoitteeksi tulisi asettaa riskitekijöiden ennaltaehkäisy jo lapsiväestössä, Raitakari sanoo.

Tutkijoiden mukaan Suomessa on hyviä kokemuksia aikuisväestöön kohdistetusta ennaltaehkäisytoimenpiteistä, joita käynnistettiin Pohjois-Karjala-projektin myötä. Suomessa on 1970-luvulta lähtien työikäisten miesten ennenaikainen vuotuinen sydänkuolleisuus laskenut yli 80 prosenttia.

– Tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa vähentäisi sairastavuutta todennäköisesti vielä lisää. Suomalainen STRIP-tutkimus on aikaisemmin osoittanut, että elintapamuutoksilla voidaan vähentää lasten riskitekijöiden tasoa ja että lapsuusaikana opitut terveelliset elintavat johtavat myös aikuisiän parempiin elintapoihin, Raitakari päättää.

Turun yliopiston Väestötutkimuskeskus toimi hankkeen kansainvälisenä koordinaattorina. Suomesta mukana olivat lisäksi Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistot. Yhdysvalloista mukana olivat Minnesotan, Cincinnatin, Tulanen ja Iowan yliopistot sekä Cincinnati Children’s Hospital Medical Center. Australiasta mukana olivat Menzies Institute for Medical Research ja Murdoch Children’s Research Institute in Australia.

Tutkimustulokset on julkaistu arvostetussa lääketieteen alan tiedelehdessä The New England Journal of Medicinessä: https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2109191  

Luotu 05.04.2022 | Muokattu 05.04.2022