Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta järjestää perjantaina 26.5.2023 tohtoripromootion. Promootioakti alkaa klo 12 Turun konserttitalossa. Promootiokulkuetta Tuomiokirkolle voi seurata Aninkaistenkadulla noin klo 15.30 alkaen (säävaraus).
Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.
Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).
Jane ja Aatos Erkon säätiö myöntää avustuksia korkeatasoiselle tutkimukselle, taiteelle ja kulttuurille. Avustusten käsittely painottui syyskuun myöntökierroksella lääketieteen alojen hakemuksiin. Turun yliopistosta suurimman rahoituksen sai akatemiaprofessori Olli Raitakari.
Turussa on vuosikymmenien ajan tehty monitieteistä, ihmisen elinkaaren eri vaiheet kattavaa terveystutkimusta. Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin yhteinen tutkimusverkosto Väestötutkimuskeskus perustettiin vuonna 2019 helpottamaan laajojen kohorttien välistä yhteistyötä. Keväällä 2022 keskus sai kokonaisuudessaan käyttöönsä uudet yhteiset tilat, mikä mahdollistaa tehokkaamman resurssien jakamisen ja luo jatkumoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti vaikuttavalle tutkimukselle.
Turun yliopiston FinnBrain-hankkeen tutkijat olivat mukana Nature-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa kuvataan ensimmäistä kertaa aivojen kasvukäyrät alkuraskaudesta sataan ikävuoteen saakka. Tieteellistä läpimurtoa voidaan hyödyntää jatkossa muussa lääketieteellisessä tutkimuksessa.
Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt laajojen väestöaineistojen pohjalta, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijoiden mukaan tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa todennäköisesti vähentäisi sairastavuutta tehokkaasti.
Liikemies Anders Wiklöf on lahjoittanut merkittävän summan Turun yliopiston FinnBrain-tutkimushankkeelle. Lahjoituksen tarkkaa summaa ei ole julkistettu. Lahjoitus mahdollistaa seurantatutkimusten jatkumisen Ahvenanmaalla.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimushankkeen kehityspsykologinen tiimi järjestää seminaarin, jonka aiheena on raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Seminaarin aihepiiri ja ohjelma ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja hybridi-tilaisuuteen on osallistumassa useita satoja kiinnostuneita.
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, seerumin korkea kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä ylipaino lapsuudesta keski-ikään ovat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintaan keski-iässä. Useiden riskitekijöiden kasautuminen oli voimakkaammin yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja oppimiseen, visuaalisen tiedon käsittelykykyyn sekä reaktioaikaan.