Luokkahuoneessa alakouluikäisiä lapsia viittaamassa.

Luokan nuorimmat saavat oppimishäiriödiagnoosin vanhempia ikätovereitaan useammin

27.04.2021

Joulukuussa syntyneillä oli lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Lapsen samanaikainen ADHD-diagnoosi ei selittänyt yhteyttä. Tulokset selvisivät Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laajasta rekisteritutkimuksesta.

Rekisteripohjaisessa tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1996–2002 Suomessa syntyneet lapset. Lähes 400 000 lapsesta yli 3 000:lla todettiin lukihäiriö, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeus erikoissairaanhoidossa 10 ikävuoteen mennessä. 

– Nuoren suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset yleiseen koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut yhtäkään.  Tämän vuoksi halusimme perehtyä siihen tarkemmin, sanoo tohtorikoulutettava Bianca Arrhenius lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Aiemmissa tutkimuksissa suhteellisesti nuoremmilla on todettu suurentunut riski mm. koulukiusaamiseen, ADHD-diagnoosiin ja lääkitykseen sekä muihin psykiatrisiin häiriöihin.

Samanaikaisella ADHD:llä ei vaikutusta

ADHD todetaan suurella osalla oppimishäiriöisistä lapsista. Tutkimuksessa verrattiin erikseen lapsia, joilla oli oppimishäiriö ja ADHD sekä lapsia, joilla oli oppimishäiriö ilman ADHD:tä. Liitännäinen ADHD ei vaikuttanut yhteyteen syntymäkuukauden ja oppimishäiriön välillä.

– Tämä löydös oli yllättävä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla lapsilla ongelmat ovat tyypillisesti monisyisiä. Emme odottaneet, että suhteellisen iän vaikutus ”puhtaaseen” oppimishäiriöön olisi niin merkittävä, ottaen huomioon aiemmat tutkimustulokset suhteellisen iän yhteydestä ADHD:hen, sanoo Bianca Arrhenius.

– Oppimishäiriöiden diagnostiikka psykologisine testeineen ottaa myös paremmin huomioon lapsen tarkan iän verrattuna ADHD:n diagnostiikassa käytettyihin menetelmiin. Tästäkin syystä odotimme maltillisempia eroja syntymäkuukausien välillä. Vaikuttaa siltä, että suhteellisesti nuoria lapsia lähetetään herkemmin erikoissairaanhoitoon, Arrhenius pohtii.

Yhdenvertaisuus tavoitteena

Tutkimus osoittaa, että opetushenkilökunnan, terveydenhuollon ja vanhempien on syytä tiedostaa suhteellisen iän ilmiö myös ja erityisesti, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.

– Tässä on olemassa sekä yli- että alidiagnostiikan riski, eli että luokan nuorimpia diagnosoidaan suhteessa niin paljon enemmän, että luokan vanhimmat saattavat jopa jäädä vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja kuntoutusta. Systemaattisempi oppimishäiriöiden seulonta saattaisi olla yksi lähestymistapa, joka tasoittaisi suhteellisen iän vaikutusta erikoissairaanhoidon lähetemääriin, Arrhenius sanoo.

Tutkimus on toteutettu osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.

Luotu 27.04.2021 | Muokattu 10.05.2021