Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut vastata urheiluseurojen kasvavaan tarpeeseen mitata, sanoittaa ja ohjata niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uusien työkalujen kehitystyössä seurat olivat aktiivisessa roolissa.
Turun yliopiston johtama Yhteenkuuluvuudesta hyvinvointia -hanke on kehittänyt Urheiluseura 2.0 -alustan, joka sisältää monipuolisia työkaluja urheiluseuratoiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Hankkeen johtaja Juha Hedman Turun yliopistosta kertoo, että hankkeessa kerätty laaja aineisto tarjoaa ennennäkemättömän kuvan suomalaisen seuratoiminnan tilasta.
– Tämä mittava kansallinen ponnistus vastaa akuuttiin tietovajeeseen: miten integroida paikallisen seurakulttuurin ja fyysisen aktiivisuuden hyvinvointivaikutukset päätöksentekoon ja luoda uusi yhteiskunnallinen perustelu liikunnalliselle elämäntavalle, hän sanoo.
Digitaalinen alusta ja kaksi uutta mittaria
Urheiluseura 2.0 -alustan konsepti perustuu seuratoiminnan kontekstin tunnistaviin tietokantoihin, datamalleihin ja algoritmeihin sekä tehokkaisiin tiedonkeruu- ja analyysiratkaisuihin. Alusta sisältää useita datahankintatyökaluja kuten Seurayhteisö-, Lajiyhteisö, valmennuksen Reflektiivisyys- ja johdon Muutosvalmiustestin.
Hedmanin mukaan alustan pilotoinnin myötä on havaittu, että laajamittaisen testaamisen aloittaminen muuttaa seuran arkea pysyvästi ja tekee yhteenkuuluvuuden rakentamisesta aidosti seuran agendalla olevan asian.
– Urheiluseura 2.0 on ainutlaatuinen siinä, että se kerää systemaattisesti tietoa ei-urheilevista aikuisista toimijoista ja tarjoaa vertailukelpoista dataa seuran yhteenkuuluvuudesta ja toimijoiden tavoitteista, hän sanoo.
Digitaalisen alustan lisäksi hanke on kehittänyt kaksi innovatiivista indeksimittaria: yhteenkuuluvuusindeksin (CI) ja kestävyysindeksin (RI). Yhteenkuuluvuusindeksi (CI) mittaa yhteisön tai ryhmän yhteenkuuluvuutta ottamalla huomioon osallistuvuuden, tavoitteellisuuden, kriittisyyden ja yksimielisyyden.
– Toisin kuin perinteiset mittarit, CI perustuu ajatukseen yhteenkuuluvuudesta yhteisön ominaisuutena, ei yksilöiden tunteiden summana. Mittaus on jatkuva prosessi, joka auttaa seuroja ymmärtämään ja vahvistamaan yhteisöllisyyttään, Hedman kertoo.
Kestävyysindeksi (RI) arvioi seuran kestävyyttä yhteenkuuluvuusindeksin ja seuran aikuistoimijoiden mukaan. Se heijastaa jäsenpolun kestävyyttä seurassa ja tavoittelee tasapainoa resurssien ja yhteisöosaamisen välillä erottaen kestävän seuran palveluorganisaatiosta.
Urheiluseurat mukana kehitystyössä
Yksi Yhteenkuuluvuudesta hyvinvointia -hankkeen kulmakivistä oli saada urheiluseurat mukaan tutkimukseen aktiivisina toimijoina. Työkalujen kehittämisessä ovatkin olleet mukana urheiluseurat ja niiden keskeiset sidosryhmät kuten lajiliitot ja rahoittajat. Pilotoinnin aikana on osallistettu yli 40 000 seuratoimijaa 1200 organisaatiosta ja 67 seutukunnasta.
– Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet tulevat oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin tuottajiksi, eivät passiivisiksi valmiiden ohjelmien vastaanottajiksi. Hankkeessa kerätty data on peräisin suoraan yhteisöistä, mikä takaa sen autenttisuuden ja kontekstisidonnaisuuden. Datan omistajuus säilyy seuroilla, Hedman kertoo.
Hanke keskittyy erityisesti urheiluyhteisöjen aikuisiin toimijoihin – vanhempiin, valmentajiin, johtajiin ja muihin vapaaehtoisiin – sillä juuri he luovat toiminta- ja oppimisympäristön sekä mahdollisuudet nuorten osallistumiselle ja kasvulle.
– Suomessa ei aiemmin ole ollut datapohjaista järjestelmää, joka keräisi systemaattisesti tietoa tästä ratkaisevan tärkeästä ryhmästä.
Uudenlainen malli urheilun ja tieteen yhteistyölle
Hankkeessa kehitetty Urheiluseura 2.0 -alusta siirtyy jatkokehitykseen Urheiluseurojen Liitto ry:lle. Hedmanin mukaan on tärkeää, että seurat jatkavat omaehtoista yhteistyötä ja itseensä investointia.
– Tulevat EU-lainsäädäntöuudistukset, kuten NIS2-direktiivi ja Data Act, lisäävät järjestöjen vastuuta datan hallinnasta mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia, joihin hankkeen kaltaiset datapohjaiset työkalut antavat erinomaiset valmiudet.
Yhteys perustutkimukseen varmistetaan Sport Pragademyn tutkijakumppanuuden kautta, perustuen Turun yliopiston ja East Carolina Universityn puitesopimukseen. Urheiluseurojen Liitto ja Sport Pragademy toimisivat urheilun ja kansalaistoiminnan keskeisenä tutkimus- ja tietoresurssina, pohjautuen ruohonjuuritason kehittämiseen ja kohtuuden talouden periaatteeseen.
Hedman kiteyttää hankkeen merkittävimmäksi perinnöksi sen kyvyn vahvistaa suomalaisten urheiluseurojen roolia yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja vaikuttavuuden rakentajina.
– Luomalla tieteellisesti perustellun mittaus- ja sanoittamismallin seuratoiminnan yhteisölliselle vaikuttavuudelle – ei vain yhteistyössä seurojen kanssa, vaan jopa seurojen omista lähtökohdista käsin – hanke luo uudenlaisen mallin urheilun ja tieteen kumppanuudelle. Tämä mahdollistaa seuroille ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa konkreettisesti arvonsa ja merkityksensä rahoittajille ja koko yhteiskunnalle.
Kuva: Manuel Navarro / Unsplash
