Hymyilevä nuori nainen koulussa oppitunnilla, taustalla näkyy opttaja, joka kirjoittaa taululle

Nuorten kokemukset huomioitava koulutuksen poikkeusjärjestelyissä

26.11.2020

Koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa koronakeväänä 2020 toiselta asteelta valmistuneeseen ikäluokkaan, paljastaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Tästä ikäluokasta moni on nyt joko vailla työtä ammattiin valmistuttuaan tai aloittanut jatko-opintonsa etänä ja eristyksissä. Tutkijat vaativat kohdennettuja toimia tämän ikäluokan tilanteen helpottamiseksi ja painottavat, että nuorten kokemukset on huomioitava uusia poikkeusjärjestelyjä suunniteltaessa.

Tutkijat suosittavat, että korkeakoulut harkitsisivat poikkeusolojen opetuskäytäntöjä uudestaan vähintään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden osalta, pandemiatilanteen mukaan. Nyt julkaistujen tutkimustulosten mukaan oppiminen on etäopetuksessa selvästi heikompaa. Vertailut aiempiin kyselyihin näyttävät nuorten ahdistuneisuuden ja masennusoireiden yleistyneen selvästi ja sosiaalisen eristäytymisen tiedetään pahentavan tilannetta. Poikkeusolojen vaikutukset kasaantuvat jo aiemmin haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.

– Huolemme on, otetaanko nuorten kokemukset ja pitkän aikavälin vaikutukset heihin riittävästi huomioon päätöksenteossa, sanoo tohtorikoulutettava Juuso Repo.

– Koronakriisin vaikutuksia ja etäopetuksen onnistumista ei tule arvioida kuulematta systemaattisesti opiskelijoita ja huomioimatta haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, Repo jatkaa.

Kaavio nuorten masennusoireilun lisääntymisestä

Tänään julkaistaan tulokset Turun yliopiston kyselytutkimuksesta opiskelijoille (n=5005) sekä koosteraportti Helsingin yliopiston tutkimuksista koronakriisiin liittyen. Tulosten pohjalta tutkijat ovat julkaisseet myös kahdeksan kohdan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja koulutuksen järjestäjille.

Ammattiin valmistuvien työllistyminen ja heikentynyt tulevaisuususko vaatii toimenpiteitä

Tutkimustulosten mukaan koronakriisi iskee erityisesti juuri ammattiin valmistuviin nuoriin. Nuorisotyöttömyys on kasvanut yli kaksi kertaa muuta työttömyyttä nopeammin kriisin aikana. Joka kolmas (34%) ammattiin valmistuvista ei uskonut työllistyvänsä alalleen lainkaan. Nuorten ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat yleistyneet, ja moni on jäänyt ilman tarvitsemaansa palvelua tai apua mielialaan liittyen.

Tutkijat suosittavat, että valmistuvien nuorten työllisyyttä ja tulevaisuususkoa vahvistetaan esimerkiksi tukemalla yrityksiä nuorten työllistämisessä ja laajentamalla erilaisia tuetun työllistymisen ratkaisuja. Valmistumisen jälkeinen työttömyys on riski yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta myös pitkällä aikavälillä.

Nuorten kokemustieto hyödynnettävä toisen koronakevään valmistelussa

Valintakokeisiin keväällä 2020 valmistautuneet vastaajat kertoivat valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintamenettelyissä tehtiin useita muutoksia kevään aikana. Reilu kolmannes (38%) ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Vielä kesällä joka toinen ylioppilaista ja joka neljäs ammattiin valmistuneista kaipasi apua jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen.

Kun poikkeusjärjestelyjä toteutetaan uudelleen vuonna 2021, on nuorten näkökulma ja kokemukset otettava paremmin huomioon niitä suunniteltaessa. Poikkeusjärjestelyistä on tiedotettava oikea-aikaisesti ja selkeästi.

Oppilaitosten henkilökunnan kuormitusta helpotettava

Tänään julkistetun Helsingin yliopiston raportin mukaan poikkeustila ja etäopetuksen järjestelyt ovat kuormittaneet huomattavasti myös oppilaitosten työntekijöitä. Uupuneiden tai uupumusriskissä olevien rehtoreiden määrä oli lisääntynyt 20 prosenttia ja innostuneiden laskenut 20 prosenttia. Suurin osa rehtoreista koki, että opettajien jaksaminen oli viety äärimmilleen ja se huolestutti heitä.

Olisi tärkeää, että henkilökunnalla riittäisi voimavaroja huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista sen lisäksi, että he huolehtivat poikkeustilan opetusjärjestelyistä ja omasta hyvinvoinnistaan.
- Opetushenkilökunnan kuormitusta tulisi helpottaa, esimerkiksi järjestämällä tukea ja koulutusta etäopetuksen vuorovaikutteiseen toteuttamiseen, sanoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Vaikutukset naisten ja miesten tasa-arvoon huomioitava

Nyt julkaistun kyselytutkimusten tulosten ja myös kansainvälisten lähteiden mukaan naiset kärsivät koronakriisistä miehiä enemmän. Koronakriisissä kärsivät erityisesti alat, jotka työllistävät tyypillisemmin naisia. Turun yliopiston kyselyssä ammattiin valmistuneista naisista selvästi useammalla oli vaikeuksia työllistymisen kanssa.  Yli kolmannes (37%) naisista ei uskonut työllistyvänsä valmistumalleen alalle.

Kaavio työllistymisen vaikeudesta omalle alalle valmistumisen jälkeen

Myös ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat naisilla yleisempiä. Ne olivat myös selvästi korkeammalla tasolla kuin aiemmissa valtakunnallisissa kyselyissä. Jos naisvaltaisten alojen nuoria ei erityisesti tueta, ovat kriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon pitkäaikaisia.

Turun yliopiston INVEST Psykologia teki kyselyn toiselta asteelta valmistumassa oleville (5005 vastaajaa) ja Helsingin yliopisto on tutkinut rehtorien, opettajien, lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia poikkeusolojen aikana. Molemmat yliopistot ovat julkaisseet tutkimuksistaan nyt suomenkieliset raportit sekä yhteiset politiikkasuositukset.

 

Lisätietoa

Tohtorikoulutettava VTM Juuso Repo, INVEST Psykologia
Puh. 041 318 6166, juuso.repo@utu.fi

Erikoistutkija FT Sanna Herkama, INVEST Psykologia
Puh. 040 562 1586, sanna.herkama@utu.fi

 

Luotu 26.11.2020 | Muokattu 08.12.2020