Ukrainalaisprofessori Olga Osokina on nähnyt sodan kauhut – Turun yliopistossa tutkitaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia ukrainalaisnuorten mielenterveyteen

Olga Osokina työskentelee professorina Donetskin kansallisessa lääketieteellisessä yliopistossa sekä Kiovan lääketieteellisessä yliopistossa. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa on ukrainalaisten mielenterveys. Tutkimustyön ohella hän jatkaa diagnostista ja konsultoivaa potilastyötä, kuten psykoterapiaa.

Osokina vierailee säännöllisesti Turun yliopistossa, ja hän on jäsenenä tutkimusryhmässä, jota johtaa professori Andre Sourander Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta. INVEST-lippulaivaan kuuluva ryhmä tutkii nyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia ukrainalaisten nuorten mielenterveyteen.

Sodalle altistuneilla nuorilla on kasvanut riski traumaperäiselle stressihäiriölle, masennukselle ja ahdistukselle

Professori Osokina on tutkinut sodan vaikutuksia ukrainalaisten mielenterveyteen siitä lähtien, kun Venäjä aloitti sotilaalliset toimet Donbassissa. Vuosina 2016–2017 hän tutki sitä, miten Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota vaikuttivat ukrainalaisnuorten mielenterveyteen ja tarkasteli erityisesti traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuksen, masennuksen ja itsetuhoisuuden esiintyvyyttä. Tutkimusryhmää johti professori Sourander.

Tutkimuksessa selvisi, että sodan runtelemilla alueilla elävillä nuorilla oli sotatraumaa. Verrattuna niihin nuoriin, jotka asuivat muualla Ukrainassa, heillä oli myös kohonnut riski traumaperäiselle stressihäiriöille, masennukselle, ahdistukselle sekä itsetuhoisuudelle.

– Lapset ja nuoret ovat väestöryhmä, joka on kaikista haavoittuvaisin erittäin voimakkaille traumaattisille tekijöille. He tarvitsevat suojelua, lääketieteellistä ja psykologista apua sekä psykososiaalista tukea, sanoo Osokina.

Riskitekijöiden tunnistaminen auttaa uusien interventioiden kehittämisessä

Professori Osokinan viimeisin yhteistyö Turun yliopiston kanssa pohjautuu vuoden 2016–2017 tutkimukseen. Tutkimusryhmän tavoite on arvioida traumaperäisen stressihäiriön, masennuksen, ahdistuksen ja itsetuhoisuuden yleisyyttä ukrainalaisilla nuorilla. Lisäksi ryhmän on tarkoitus verrata tätä dataa aiempaan tutkimukseen.

Ryhmä pyrkii myös tarkastelemaan traumaperäisen stressihäiriön mahdollisia riskitekijöitä sekä tutkimaan ukrainalaisnuorten resilienssiä ja sen vaikutusta mielenterveysongelmiin.

– Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Lisäksi tulosten pohjalta pystytään mahdollisesti kehittämään uusia interventioita, joilla voidaan lisätä nuorten sietokykyä sotaperäisen stressin vaikutuksille, Osokina sanoo.

Tällaisille interventioille on todella tarvetta, sillä Venäjän hyökkäyksen seuraukset ovat olleet vakavat ukrainalaisille lapsille ja nuorille.

– Miljoonat lapset ovat kokeneet traumaattisia asioita. Monet ovat joutuneet jättämään kotinsa ja sopeutumaan elämään pakolaisina uusilla alueilla. Useat ovat menettäneet vanhemman tai muita läheisiään. Ukrainalaiset lapset ja nuoret ovat nähneet kuolemaa, väkivaltaa, uhkailua, saaneet fyysisiä vammoja tai rampautuneet, joutuneet viettämään pitkiä aikoja kellareissa tai väestösuojissa huonoissa oloissa ja niin edelleen, Osokina luettelee.

Yhdessä selviydytään -sivusto tarjoaa työkaluja lasten tukemiseen kriisitilanteessa

Professori Osokina on työskennellyt myös Yhdessä selviydytään -sivuston parissa. Yhdessä selviydytään tarjoaa vanhemmille ilmaista tietoa ja keinoja, joilla nämä voivat auttaa lapsiaan käsittelemään ahdistusta ja muita huolia.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus kehitti sivuston alun perin COVID-19-pandemian alussa, ja se on myöhemmin laajentunut käsittelemään myös Ukrainan sotaa. 

Osokinan mielestä Yhdessä selviydytään -sivusto tarjoaa hyödyllistä tietoa ukrainalaisille vanhemmille.

– Yhdessä selviydytään on erittäin olennainen ja ajankohtainen opas vanhemmille, jotka ovat lastensa kanssa äärimmäisen stressaavissa tilanteissa, jollainen Ukrainan sotakin on. On vaaratilanteita, joissa lasta on tuettava ja autettava rauhoittumaan niin nopeasti, ettei vanhemmilla ole esimerkiksi aikaa lukea lapselle kirjaa. Näissä tilanteissa sähköinen opas, joka tarjoaa toimivia tekniikoita stressinhallintaan, on korvaamaton apukeino, Osokina sanoo.

Yksikään ukrainalainen ei ole säästynyt sodan vaikutuksilta

Olga Osokina jatkaa työtään Ukrainassa pääasiassa etänä Puolasta, minne hän muutti poikansa ja vanhempiensa kanssa sen jälkeen, kun sota alkoi vuonna 2022. Hän sanoo, että yksikään ukrainalainen perhe ei ole säästynyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksilta.

– Tämä provosoimaton ja epäoikeudenmukainen täysimittainen sota on vaikuttanut jokaiseen ukrainalaiseen erilaisin tavoin. On lukemattomia tarinoita, joista emme saa koskaan tietää – tarinoita surusta, menetyksistä, pelastuksista ja uskomattomista sankariteoista. Jokainen Ukrainan kansalainen muistaa päivän, jolloin sota alkoi, sanoo Osokina.

Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita (toimintaohjelmia) kehittämällä. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli. INVEST on Suomen Akatemian lippulaivahanke ja Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus.