Iloinen vauva makaa lattialla ja katsoo kameraan.

Vastasyntyneen aivojen mantelitumakkeen koko on yhteydessä tunnetarkkaavaisuuteen imeväisiässä

25.11.2020

Sikiön aivojen kasvu raskausaikana on yhteydessä ensimmäisiin havaittavissa oleviin vauvaiän tunnereaktioihin, selvisi Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa.

Pienet vauvat kiinnittävät huomionsa korostetusti kasvoihin heti syntymästä alkaen. Noin kuuden kuukauden iässä vauvat alkavat kiinnittää enemmän huomiota pelokkaisiin kuin muita tunteita ilmaiseviin kasvokuviin. On pitkään oletettu, että mantelitumake ja siihen kytkeytyvä aivojen verkosto liittyvät tähän pelkovinoumaksi kutsuttuun ilmiöön. Nyt yhteys pystyttiin vahvistamaan ensimmäistä kertaa.

– Mantelitumake on keskeinen mm. tunteiden käsittelylle ja kokemiselle sekä kognitiivisille toiminnoille. Mantelitumakkeen koon on todettu liittyvän mielenterveyteen useissa lapsille, nuorille ja aikuisille tehdyissä tutkimuksissa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, missä iässä ja miten mantelitumakkeen yksilölliset ominaisuudet voivat selittää havainnointia, reagointitapaa ja myöhempää terveyttä, tutkijalääkäri Jetro Tuulari kertoo.

Magneettikuvantamisen ja silmänliiketutkimuksen yhdistelmä mahdollisti uraauurtavat havainnot

Tutkimukseen osallistui 65 lasta osana FinnBrain-tutkimusta. Lapset osallistuivat 2–5 viikon iässä magneettikuvantamistutkimukseen ja kahdeksan kuukauden iässä silmänliikemittaukseen, jossa tutkittiin tunteita ilmentäviin kasvoihin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta. Yhteyksiä etsittiin MRI-kuvista mitatun mantelitumakkeen tilavuuden ja silmänliikemittauksista saadun pelkovinouman välillä. 

– Vastasyntyneen vasemman mantelitumakkeen koon todettiin tutkimuksessa olevan yhteydessä kahdeksan kuukauden ikäisten imeväisten pelkoa viestiville kasvokuville antamaan huomioon. Mantelitumakkeen koon ja varhaisen tunnetarkkaavuuden välillä havaittiin yhteys nyt ensimmäistä kertaa, Tuulari sanoo.

Pelkoa viestiville kasvoille kohdistetun huomion tiedetään vaikuttavan varhaiseen vuorovaikutukseen ja myöhempään sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Aikaisempien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että raskauden ja syntymän jälkeinen äidin masennus- ja ahdistusoireilu voi olla yhteydessä siihen, miten vauva suuntautuu kasvoista välittyviin tunnepitoisiin viesteihin. 

– Lapsen tarkkaavaisuudessa havaittuja poikkeamia voi selittää perimä, mutta toisaalta myös varhainen vuorovaikutus vanhemman kanssa. Tutkimuksemme paljasti yhden tunnetarkkaavaisuuden keskeisen yhteyden, joka liittyy vastasyntyneen aivojen ominaisuuksiin. Se sekä vahvistaa aiempia oletuksia, että luo merkittäviä uusia avauksia ilmiön ymmärtämiselle, erikoistutkija Eeva-Leena Kataja pohtii.

Tutkimus tarjoaa tärkeän ensihavainnon ilmiön myöhempien vaikutusten tutkimukselle. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään, miten tämä yhteys liittyy lasten tunne-elämän ja sosiaaliseen kehitykseen. 

Prosessikuva tutkimuksen kulusta.

Kuvateksti: Silmänliikekokeessa käytetty overlap-koe. Tietokoneen näytölle esitetään ensin vauvan tarkkaavaisuutta houkutteleva kohdistusärsyke. Tämän jälkeen näytölle esitetään kasvokuva (neutraali, iloinen tai pelokas ilme) tai kasvojenmuotoinen kontrollikuva. 1000ms jälkeen näytön laidalle ilmestyy häiriöärsyke (geometrinen kuvio). Kasvokuva ja häiriöärsyke viipyvät näytöllä yhdessä 3000ms ajan. Kokeessa tutkitaan katseen irrottautumisen todennäköisyyttä eri kasvokuvista kohti häiriöärsykettä. Kokeen pohjalta voidaan laskea myös nk. pelkovinouma-muuttuja, joka kuvaa pelokkaan kasvon vs. neutraalin ja iloisen kasvon vaikutus katseen irrottautumisen todennäköisyyteen.

FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Aivokuvantamistutkimusten lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tutkimuksessa tehtävä aivokuvantaminen ja tunnetarkkaavuuden tutkimus lukeutuvat alan kansainväliseen kärkeen.

Tutkimus on julkaistu Developmental Cognitive Neuroscience -lehdessä. 

Lisätietoja:  
tutkijalääkäri Jetro J. Tuulari, +358 40 8283 978, jetro.tuulari@utu.fi 
tutkija, psykologi, psykoterapeutti Eeva-Leena Kataja, +358 44 371 3783, eeva-leena.kataja@utu.fi 

Luotu 25.11.2020 | Muokattu 25.11.2020