Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): FM Behnoush Gustafsson
FM Behnoush Gustafsson esittää väitöskirjansa ”Epikardiaalista rasvakudosta määrittävät tekijät sekä yhteydet sydämen rakenteeseen ja toimintaan sekä rasvamaksatautiin – Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Taisto Sarkola (Lastensairaala, Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Rovio (Sydäntutkimuskeskus, Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Näiden sairauksien tehokas ehkäisy edellyttää uusien riskitekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista mahdollisimman varhain. Epikardiaalinen rasva ympäröi sydänlihasta ja sepelvaltimoita. Nykyään epikardiaalista rasvaa ei enää pidetä pelkkänä rasvavarastona, sillä sen tiedetään olevan metabolisesti aktiivista rasvakudosta. Epikardiaalinen rasvakudos voi vapauttaa vapaita rasvahappoja ja tulehdusvälittäjäaineita, ja näiden mekanismien kautta vaikuttaa paikallisesti sydänlihakseen ja verisuoniin.
Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että epikardiaalisen rasvakudoksen liiallinen kertyminen on yhteydessä lihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen rasvamaksatautiin, sepelvaltimotautiin, eteisvärinään sekä sydämen vajaatoimintaan. Epikardiaalista rasvaa määrittäviä tekijöitä sekä sen yhteyksiä yllä mainittuihin riskitekijöihin ei ole aiemmin tutkittu laajoissa väestöotoksissa, joissa on mukana myös nuoria ja keski-ikäisiä henkilöitä. Epikardiaalisen rasvan kertymistä määrittävien tekijöiden tunnistaminen sekä epikardiaalisen rasvan ja sydämen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten välisten yhteyksien tunnistaminen jo varhaisessä keski-iässä on erityisesti tärkeä kardiovaskulaarisen riskiarvioinnin optimoimiseksi, oikea-aikaisen prevention mahdollistamiseksi sekä sydänterveyden edistämiseksi.
Tässä väitöskirjaprojektissa tarkasteltiin näitä kysymyksiä kansallisessa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) pitkittäistutkimuksessa, jossa epikardiaalisen rasvan mittaukset on tehty 36-49-vuotiailla terveillä naisilla ja miehillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kardiovaskulaaristen riskitekijöiden, elämäntapojen ja sosioekonomisen aseman yhteyksiä epikardiaalisen rasvakudoksen paksuuteen sekä epikardiaalisen rasvan yhteyttä sydämen rakenteeseen, toimintaan ja rasvamaksatautiin poikkileikkausasetelmassa. Tutkimustulokset osoittivat, että naissukupuoli, tyypin 2 diabetes, vyötärönympärys ja systolinen verenpaine olivat suorassa yhteydessä epikardiaalisen rasvakudoksen paksuuteen. Lisäksi naisilla ikä ja runsas alkoholin käyttö sekä miehillä vähäisempi hedelmien käyttö oli yhteydessä suurempaan epikardiaalisen rasvakudoksen paksuuteen. Epikardiaalisen rasvakudoksen suuri määrä oli puolestaan itsenäisesti yhteydessä suurempaan vasemman kammion seinämäpaksuuteen sekä heikompaan vasemman kammion relaksaatioon. Rasvamaksatauti oli yhteydessä suurempaan epikardiaalisen rasvakudoksen määrään, korkeampaan sykkeeseen, pienempään vasemman kammion tilavuuteen ja heikentyneeseen sydänlihaksen relaksaatioon.
Tämän tutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien primordiaali- ja primaaripreventiosta tarkastelemalla sydämen epikardiaalisen rasvakudoksen ja heikentyneen kardiovaskulaarisen terveyden mahdollisia yhteyksiä jo varhaisessa keski-iässä. Lisäksi, sydämen epikardiaaliseen rasvakudokseen yhteydessä olevien riskitekijöiden osoittaminen voi mahdollistaa sydänterveyden edistämistä elämäntapamuutosten ja lääkehoitoon perustuvien interventioiden avulla. Näillä toimenpiteillä voidaan pyrkiä vähentämään sydämen rasvakudoksen määrää ja siihen liittyviä haitallisia kardiometabolisia vaikutuksia.
