HyväÄly-hankkeen loppuseminaarissa käsiteltiin tekoälyn vaikutusta työhyvinvointiin organisaatioiden, esihenkilöiden ja muuttuvien työroolien kannalta.
Turun Kauppakorkeakoulun LähiTapiola-salissa järjestettiin tiistaina 28.4. HyväÄly-hankkeen (Tekoälyn Eettinen ja Hyvinvointia Lisäävä Käyttö) päätösseminaari. Hanke on Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineen toteuttama ja EU:n osarahoittama. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Matti Mäntymäki.
Tietojärjestelmätieteen professori ja HyväÄly-hankkeen vastaava tutkija Hannu Salmela kertoi, että hankkeessa on pyritty tarkastelemaan tekoälyn käyttöönottoa organisaatioissa työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Hankkeen aikana toteutettiin 16 työpajaa, joissa käsiteltiin osallistuvien organisaatioiden tekoälyn käyttöä ja työhyvinvointia. Työpajoissa kehitettiin HyväÄly‑hankkeen arviointimalleja, joiden tarkoituksena on auttaa organisaatioita ja yksilöitä arvioimaan tekoälyn käytön valmiuttaan ja tekoälytaitojaan. Salmelalle hankkeen toteuttaminen on ollut merkityksellistä:
— On erittäin tärkeää, että johtajat ja tietotyötä tekevät asiantuntijat keskustelevat yhdessä tekoälyn vaikutuksista työhyvinvointiin.
Salmelan jälkeen puhumaan nousi tutkijatohtori Hilpi Kangas, joka toimii TEIJO-hankkeen (Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena) vastaavana tutkijana. Hanke keskittyy siihen, mitä tapahtuu, kun tekoäly tulee mukaan jokapäiväiseen esihenkilötyöhön.
Kangas nosti puheenvuorossaan esiin huomioita hankkeen haastatteluista. Hänelle erityisen mielenkiintoista on se, miten ristiriitaisesti suhtaudutaan tekoälyyn ja inhimillisyyteen esimiestyössä:
— Toisaalta ihmisesihenkilön nähdään olevan tärkeä juuri inhimillisyyden vuoksi, mutta samalla tekoälyn paremmuutta joissain tilanteissa perustellaan sillä, että siihen eivät vaikuta inhimilliset seikat. Tekoäly ei esimerkiksi täytä tehtäviä kaverisuhteiden perusteella.
Yleisesti Kangas totesi tekoälyn näkyvän esihenkilöiden arjessa esimerkiksi keinona helpottaa rutiininomaisempia tehtäviä. Tekoälyn avulla halutaan hänen mukaansa vapauttaa aikaa merkityksellisempiin esihenkilötehtäviin.
Tekoälyn käyttö saattaa johtaa päätösväsymykseen – hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota
Seminaarin viimeisen puheenvuoron piti tekoälyagentteihin erikoistuvan Managentics Oy:n perustaja, tekniikan tohtori ja rakennusmestari Jukka Ala-Mutka. Hän kertoi meneillään olevasta tekoälyyn liittyvästä kokeilustaan. Ala-Mutka on vuodenvaihteesta asti ottanut tekoälyagentit osaksi kaikkea työskentelyä selvittääkseen, mitä vaikutuksia sillä on työhön ja työhyvinvointiin.
Ala-Mutkan mukaan tekoälyagenttien käyttö on huomattavasti lisännyt hänen tuotteliaisuuttaan. Hän pystyy tekemään tekoälyn avulla moninkertaisen määrän töitä, mutta vaikutukset eivät ole pelkästään positiivisia.
Kun tekoälyagentit tekevät kaikki rutiininomaisemmat työt, ihmisen tehtäväksi jäävät laadunvarmistus ja päätöksenteko. Tämä on Ala-Mutkan mukaan johtanut päätösväsymykseen. Kokeensa myötä Ala-Mutka on huomannut, miten tärkeitä rutiininomaiset työtehtävät ovat levon ja työhyvinvoinnin kannalta:
— En osaa sanoa, milloin minulla on viimeksi ollut tylsää. Vuodenvaihteesta asti ei ole ollut yhtäkään hiljaista hetkeä, vaan koko ajan täytyy päättää asioista. Aivot tarvitsevat suojaa, ja ennen kuin tällaiseen työkulttuuriin mennään, täytyy nämä asiat ottaa huomioon. Tämän vuoksi tarvitsemme keskustelua, tutkimusta ja ratkaisuja näihin asioihin.
HyväÄly-hankkeen digitaalinen tekoälyopas julkaistaan toukokuun loppuun mennessä. Avoimesti saatava opas sisältää itsearviointimallit niin organisaation kuin yksilönkin tekoälytaidoille, ja sen tarkoituksena on opastaa tekoälyn vastuulliseen ja hyvinvointia tukevaan käyttöön.
Teksti ja kuvat: Iida Taskila
