Kuinka tutkijasta voi tulla yrittäjä, mitä matka vaatii ja miksi entistä useamman tutkijan pitäisi tähdätä keksintönsä kaupallistamiseen? InFLAMES lippulaivan Corporate Corner -tapahtuma kertoo tekijöiden ja yritystarinoiden kautta siitä, miten tieteestä on voinut tulla liiketoimintaa. The Journey of Turning Science into Business-teeman Corporate Corner järjestetään lokakuun 6. päivänä Turussa.
Akateemikko ja InFLAMES-lippulaivan johtaja Sirpa Jalkanen perustelee lippulaivan Corporate Corner-aihetta luvulla 1500.
– Maailmassa myydään lääkkeitä 1500 miljardilla dollarilla vuodessa ja lääkeala on maailman suurimpia teollisuudenaloja. Mutta kun katsomme Suomen osuutta markkinasta, pärjäämme huonosti. Esimerkiksi Tanska myy lääkkeitä kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi, Jalkanen toteaa.
Häiritsevän tilanteesta tekee se, että suomalainen lääketieteellinen tutkimus on maailmanluokkaa, puhuttiinpa sitten prekliinisestä, translationaalisesta tai kliinisestä tutkimuksesta. Perusta on siis kunnossa, mutta arvoitus on, miksi laboratorioistamme ei kuitenkaan synny tasaiseen tahtiin uusia tuotteita.
– InFLAMES haluaa muuttaa tämän ja olen sitä mieltä, että kaikki lähtee asenteesta. Olemme sokeita omille löydöillemme, meidän pitää oppia näkemään tutkimus uusin silmin.
Jalkanen sanoo, että Corporate Corner, jossa tutkijat ja yritysten edustajat kohtaavat, synnyttää yhteistä kieltä, joka tuntuu usein puuttuvan akatemian ja yritysmaailman väliltä.
– Meillä on tapahtumassamme tällä kertaa puhumassa alan ”sotureita”, ihmisiä, jotka ovat lähteneet kehittämään keksintöjään teollisuuteen. Se on varmasti ollut välillä hyvin vaikeaa, mutta heistä näkee, ettei se ole mahdotonta. He osaavat kertoa, mitä ei pidä tehdä ja mitä kannattaa tehdä, Jalkanen sanoo.
Rohkeutta ja itse tekemistä
InFLAMES Corporate Corner on 80-vuotiaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon tapahtumia. Yhtenä puhujana on itseoikeutetusti tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen. Hän aikoo puhua rohkeudesta ja suomalaisesta vaatimattomuudesta. Jälkimmäisen olisi aika väistyä, jos tieteestä tahdotaan sukeutuvan liiketoimintaa.
– Meillä on liian vähän rohkeutta. Usein valitaan se tuttu ja turvallinen tie sen sijaan, että lähdetään kokeilemaan yritystoimintaa, Hänninen sanoo. Hänestä ainoa keino viedä omaa ideaa eteenpäin ja maaliin, on tehdä se itsensä likoon laittamalla. Malliin, jossa keksintö luovutetaan toisiin käsiin ja toivotaan parasta, Hänninen ei usko.
Turhan vaatimattomuuden nujertamisessa Hänninen kehottaa etsimään ja katsomaan esikuvia. Parasta olisi, jos tutkija saisi yritysmaailmaan tuntumaa jo väitöskirjavaiheessa. Ja kun puhutaan yritysten ja akatemian yhteistyöstä, kumpikin voisi hellittää hieman: yritykset voisivat olla vähemmän huolissaan toimintamalliensa paljastumisesta ja yliopisto voisi joustaa sopimusten yksityiskohdissa.
Pekka Hänninen puuskahtaa, että joissakin kulttuureissa oman yrityksen perustaminen pälkähtää tutkijan päähän heti, toisissa myöhemmin tai ei ollenkaan. Suomi kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Tämä ei kuitenkaan ole pitänyt paikkaansa Life Science -rahasto Innovestorin partnerin Milla Koistinahon kohdalla. Hän kertoo Corporate Cornerissa kuinka hänen tiensä on kulkenut neurobiologian tutkijasta yrittäjäksi, yliopistokeksintöjen kaupallistajaksi ja alan sijoittajaksi.
– Jo väitöskirjaa tehdessäni ja postdocaikana mielessäni siinsi hyvin kirkkaana se, että minä rakastan tutkimusta, mutta en halua tutkia tutkimisen ilosta. Halusin saada tieteen hedelmiä, läpimurtoja, aina askeleen lähemmäs ihmisten hyötykäyttöä, Koistinaho kertoo.
Koistinaho tuli tulokseen, ettei voisi tavoitteidensa takia jäädä akatemiaan, koska siellä hän ei nähnyt mahdollisuutta edistää keksintöjen hyödyntämistä. Jotta tutkimukset eivät jäisi pöytälaatikkoon, nuoren tutkijan johtopäätös oli, että asioiden edistämiseen tarvitaan yrityksiä ja taloudellista insentiiviä.
Rahoitus on kohenemassa
Nyttemmin sijoittajana Milla Koistinaho kannustaisi tutkijoita selvittämään, mikä keksintörahoituksen tila tänään on. Hyvä alku on jo se, että ennen julkaisua ottaa yhteyttä oman yliopistonsa teknologiansiirtoyksikköön, kaupallistamispolun lähtöruutu saattaa löytyä jo sieltä.
– Pessimismille on ollut syytä, sillä meillä ei ole 10–15 vuoteen ollut elämäntieteissä osaavaa rahaa ja on ollut helppo ajatella, ettei meillä Suomessa ole ketään, joka osaisi edistää tätä minun keksintöäni. Tilanne on muuttunut, rahoitus on parantumassa. Esimerkiksi meillä Innovestorissa on nyt tämä 90 miljoonaan euron rahasto, joka keskittyy elämäntieteisiin. Rahoitamme nimenomaan yliopistoista spinnaavia varhaisvaiheen aihioita.
Koistinaho ei väitä, että 90 miljoonalla muutetaan koko rahoitusmaisema kertaheitolla, mutta on perusteita odottaa, että Innovestorin olemassaolo saa myös kansainväliset rahoittajat kiinnostumaan Suomesta uudella tavalla. Mutta ensin pitää korjata muuan valuvika, josta kielivät esimerkiksi huippulääketieteen piiristä tehtävät keksintöilmoitukset. Niitä on suhteettoman vähän.
– Ei meillä tutkijoille tarjota oikeasti kannustimia muuhun kuin tutkimiseen, opettamiseen ja toisten tutkijoiden kouluttamiseen eli systeemissä on vikaa, Koistinaho kiteyttää.
InFLAMES-lippulaivan Corporate Corner on sarjassaan kuudes ja se järjestetään Turun Akatemiatalossa lokakuun 6. päivänä alkaen kello 11:30.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.