Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perinteinen alumni-ilta kokosi noin 60 alumnia Medisiina D:hen torstaina 20. marraskuuta 2025. Illan ohjelmassa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja terveydenhuollon vaikuttavuudesta, tuberkuloosista sekä keuhkosairauksien hoidosta. Lisäksi osallistujat pääsivät nauttimaan yhteisestä illallisesta ja katsomaan suurelta osin Paimion parantolaan sijoittuvan elokuvan Lentävä kuolema.
Lääketieteellisen tiedekunnan alumni-illan avasi Varhan johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen, joka tarkasteli terveydenhuollon vaikuttavuusajattelun kehitystä ja sen roolia tämän hetken terveyspolitiikassa. Mustosen mukaan vaikuttavuus on ollut kasvava megatrendi jo lähes kahden vuosikymmenen ajan, ja sen merkitys korostuu entisestään.
Mustonen esitteli myös Varhan ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteistä vaikuttavuusfoorumia, jonka toiminta on käynnistynyt tulosryhmäjohdolle suunnatuilla Vainu-koulutuksilla sekä pyöreän pöydän keskusteluilla. Koulutuksia aiotaan jatkaa eri henkilöstöryhmille suunnattuina.
– Vaikuttavuuden vieminen arjen työhön vaatii eri henkilöstöryhmien tarpeiden tunnistamista ja tavoitteiden räätälöintiä, Mustonen painotti.
Näyttöön perustuvaa keuhkosairauksien hoitoa
Filha ry:n pääsihteeri, professori ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari käsitteli puheenvuorossaan tuberkuloosin nykytilannetta globaalisti ja Suomessa. Hän nosti esiin lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin lisääntymisen erityisesti konfliktialueilla, kuten Ukrainassa, ja korosti ennaltaehkäisyn merkitystä: seulonnat, tupakoimattomuus ja hyvä ravitsemus ovat edelleen keskeisiä keinoja ehkäistä tautia.
Vasankari muistutti myös Filhan historiallisesta roolista tuberkuloosin vastaisessa työssä Suomessa – muun muassa keuhkotautiparantoloiden, pienoisröntgenien ja joulumerkkikotien avulla saavutettiin merkittäviä tuloksia.
Hotus-hoitosuositusten toimituskunnassa vaikuttava vanhempi tutkija, TtT Hannele Siltanen puolestaan esitteli hoitosuositusten merkittävää roolia keuhkoahtaumatautia sairastavien omahoidon ohjauksessa. Hän korosti omaohjauksen oikea-aikaisuutta, ennakoivuutta ja yksilöllisyyttä.
– Omahoidon ohjaus on vaikuttavaa, kun se perustuu ajantasaiseen näyttöön ja vastaa potilaan yksilöllisiin tiedontarpeisiin, Siltanen tiivisti.
Ohjauksen keskeisiksi osa-alueiksi hän nosti savuttomuuden tuen, lääkehoidon opastuksen, liikunnan edistämisen ja läheisten huomioimisen.
Illan viimeisessä puheenvuorossa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Emil Björkbom käsitteli tupakoinnin vastaisen työn vaikutuksia kansanterveyteen. Hän muistutti, että 1920-luvulla Suomi oli Euroopan kärkimaata tupakoinnin yleisyydessä, mutta pitkäjänteinen sääntely, verotus, vieroitustuki ja valistus ovat vähentäneet tupakointia merkittävästi.
Tupakoinnin väheneminen on näkynyt suoraan muun muassa keuhkoahtaumataudin, sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ilmaantuvuuden laskuna. Björkbom kuitenkin huomautti, että nikotiinituotteiden uudet muodot – erityisesti nuorten sähkösavukkeet – muodostavat kasvavan haasteen.
Asiantuntijaluentojen jälkeen osallistujat pääsivät katsomaan Lentävä kuolema -elokuvan, joka sijoittuu osittain Paimion parantolaan tuberkuloosiepidemian aikaan. Elokuva toi ajankohtaisiin luentoihin historiallisen perspektiivin, ja katselun jälkeen iltaa jatkettiin buffet-illallisella vilkkaan keskustelun merkeissä.
