Sosiologian oppiaine täyttää 100 vuotta – vuosi huipentuu juhlaseminaariin joulukuussa

Sosiologian oppiaine juhlistaa 100-vuotista historiaansa vuonna 2026. Juhlavuosi pitää sisällään useita eri tapahtumia kuten kirjojen julkistustilaisuuksia, paneelikeskustelun ja opiskelijoiden järjestämän tilaisuuden. Juhlavuoden huipentuma koetaan perjantaina 4. joulukuuta, jolloin järjestetään sosiologian tulevaisuutta käsittelevä juhlaseminaari.

Sosiologian juhlavuoden tapahtumia keväällä:

• tiistaina 24.3. Luokkakuvia: Näkökulmia suomalaiseen luokkayhteiskuntaan klo 15.00–16.30, EDU 1, Educarium, Turun yliopisto (Assistentinkatu 5, Turku)
• keskiviikkona 29.4. klo 14.00–16.00 Kirjanjulkistamistilaisuus, tila ilmoitetaan myöhemmin. Tilaisuudessa esitellään neljä sosiologian yksikössä tänä vuonna ilmestynyttä teosta:
  • Giselinde Kuipers & Outi Sarpila (toim.) Handbook of Beauty and Inequality. Springer.
  • Johanna Nurmi, Piia Jallinoja, Mikko Jauho & Pia Vuolanto (toim.) Kiistelty terveys: Miksi terveysaiheet kuumentavat tunteita? Gaudeamus.
  • Suvi Salmenniemi, Pilvi Porkola & Hanna Ylöstalo: Arkipäivän utopiat – Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Gaudeamus.
  • Kaisa Kuurne & Anna Leppo (toim.) Synnyttäjien ääni: Kokemukset, hoitokäytännöt ja synnytyskulttuurin murros. Gaudeamus.

Sosiologia elää yhteiskunnan vuorovaikutuksessa mukana

Vuonna 1926 uskontotieteilijä Uno Harva ryhtyi hoitamaan sosiologian professuuria Turun Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Oppituoli oli Suomen ensimmäinen ja näin ollen maan vanhin. Sosiologialla ei ollut tuolloin omia tiloja, vaan se toimi hotelli Phoenixin entisissä tiloissa Kauppatorin laidalla.

Varsinainen sosiologian laitos perustettiin vuonna 1955, jolloin oppiaine siirtyi upouuteen yliopiston päärakennukseen. 1960-luvulla perustettiin Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, jonka suojiin sosiologian laitos siirtyi. Nykypäivänä sosiaalitieteiden laitokseen kuuluvan oppiaineen tilat löytyvät Publicum-rakennuksesta Turun yliopiston alakampukselta.

Vuosien varrella sosiologia on kokenut erilaisia muutoksia, mutta sosiologian professorien Suvi Salmenniemen ja Outi Sarpilan sekä yliopistonlehtori Johanna Nurmen mukaan oppiaineessa on aina vaalittu kansainvälisiä verkostoja. Turussa on ollut myös pitkiä sosiologian tutkimuslinjoja ja moninainen kenttä alalajeineen: muun muassa terveys, hyvinvointi, työ, politiikka, sukupuoli ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus näkyvät tutkimusteemoissa.

– 1990-luvulla oli vahva ympäristösosiologinen suuntaus, jonka pariin ollaan jälleen palattu esimerkiksi kestävyysmurrokseen liittyvän tutkimuksen kautta. Tietyt teemat elävät tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen mukana, Nurmi sanoo.

– Monitieteisyys näkyy tutkimuksessa yhä voimakkaammin, ja siitä on tullut olennainen edellytys nykypäivän tiedontuotannolle. Tämä kehityssuunta näkyy myös sosiologian tieteenalalla, Sarpila jatkaa.

Keskustelun mahdollistaminen myös tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää

Salmenniemen, Sarpilan ja Nurmen mukaan sosiologian asema tieteenalana on vahva Suomessa: sosiologit osallistuvat tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä enää ole yksittäisiä alan supertähtiä, vaan eri asiantuntijat pääsevät monipuolisesti esille. Tutkimustietoa pyritään myös jalkauttamaan laajasti yliopiston ulkopuolelle, esimerkiksi kansalaisjärjestöihin, poliittisille päättäjille ja muille yhteiskunnan toimijoille.

Nykyajassa sosiologia kohtaa samoja haasteita kuin muukin akateeminen maailma, sillä resurssit ovat niukat ja tutkimusrahoituksen saaminen vaikeaa. Samaan aikaan sivistyksen ja tieteen vapauden kysymykset ovat nousseet keskusteluun. Salmenniemen mukaan yliopistojen tehtävänä on rakentaa sivistyksen pohjaa ja toimia osana demokraattisen yhteiskunnan infrastruktuuria.

– Miten tieteen vapaus turvataan myös tulevaisuudessa? Saako tiedeyhteisö itse asettaa tutkimuskysymyksensä ja päättää, mitä tutkitaan? Salmenniemi pohtii.

Haasteiden lisäksi on kuitenkin aina mahdollisuuksia. Sarpila kuvailee yliopistoa paikaksi, jossa tiedeyhteisö —tutkijat ja opiskelijat— tarkastelee monitieteisiä ja yhteiskunnallisesti ajankohtaisia kysymyksiä yhteisen keskustelun ja tiedontuotannon kautta.

– Tämä on sosiologille hyvin inspiroiva ympäristö, hän sanoo.

Sosiologit toivovat oppiaineelle tulevaisuudessa uteliaisuutta ja rohkeutta itsensä haastamiseen ja oman toiminnan tarkasteluun. Lisäksi oman tieteenalan puolustaminen ja identiteetin säilyttäminen on tärkeää.

– Me olemme vakiintunut ja vahva tieteenala, jossa sallitaan tutkimusaiheiden moninaisuus. Se on meidän vahvuus, Salmenniemi sanoo.