Suomen Akatemialta 1,3 miljoonaa Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuureille

01.02.2024

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen yhteensä yli 22 miljoonaa euroa kaikkiaan 11 tutkimusinfrastruktuurille. Turun yliopisto on mukana neljässä rahoitetussa tutkimusinfrastruktuurissa. 

Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa.

Turun yliopisto on mukana neljässä rahoitetussa tutkimusinfrastruktuurihankkeessa:

  • EU-OPENSCREEN Finland (EU-OS FI), erikoistutkija Michael Courtney, 311 333 €
  • Finnish Astronomy in the era of the Extremely Large Telescope (FASE), professori Seppo Mattila, dosentti Jari Kotilainen, 701 949 €
  • Cosmology Data Center Finland (CDC-FI), yliopistotutkija Rubina Kotak, 112 000 €
  • Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe – Finland (SHAREFI), professori Mikko Niemelä, 201 817 €

EU-OPENSCREEN Finland (EU-OS FI)

Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi

Kemiallisella biologialla eli uusien, spesifistä biologista aktiivisuutta omaavien yhdisteiden kehittämisellä on tärkeä rooli biologisten ilmiöiden ymmärtämisessä sekä uusien yhdisteiden kehittämisessä lääketeollisuuden ja muiden teollisuudenalojen tarpeisiin.

EU-OPENSCREEN ERIC on kemialliseen biologiaan keskittyvä tutkimusinfrastruktuurikonsortio, joka tarjoaa avoimen pääsyn maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureihin ja erityisosaamiseen, yli 100 000 yhdisteen kokoelmaan sekä tietokantaan. Suomen jäsenyys EU-OS-infrastruktuurissa tuo kansallisille tutkijoille uusia mahdollisuuksia korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatioihin.

Tässä projektissa tavoitteena on kehittää tutkimusinfrastruktuurin tarjoamia palveluita sellaisilla teknologisilla osa-alueilla, joiden tutkijat katsovat tuovan kotimaisille ja kansainvälisille käyttäjille uusia mahdollisuuksia sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviin läpimurtoihin.

Finnish Astronomy in the era of the Extremely Large Telescope (FASE)

Turun yliopisto, Helsingin yliopisto

Turun yliopisto johtaa hanketta ja Seppo Mattila on hankkeen johtaja.

Euroopan eteläinen observatorio ESO, jossa Suomi on jäsenenä, on yksi suurimmista kansainvälisistä tähtitieteen infrastruktuureista. ESO rakentaa seuraavan sukupolven ELT-jättiläisteleskooppia hyödyntäen uusia teknologioita, joita ei ole koskaan ennen ollut käytössä.

ELT tulee tekemään läpimurtoja, jotka liittyvät käsityksiimme maailmankaikkeudesta ja vastaavat moniin merkittäviin astrofysiikan kysymyksiin. ELT:n havaintolaitteet rakennetaan ESO:n jäsenvaltioiden muodostamien konsortioiden toimesta.

Osallistuminen näihin ELT:n instrumentaatiohankkeisiin on välttämätöntä Suomelle sen aseman vahvistamiseksi eturivin tähtitieteellisessä tutkimuksessa ja uusien teknologioiden kehittämisessä. FASE-hanke toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä, ja haettu rahoitus tulee takaamaan merkittävän aseman Suomen tähtitieteilijäyhteisölle mahdollistaen ELT-infrastruktuurin täysimittaisen hyödyntämisen ja osallistumisen tieteellisiin ja teknologisiin läpimurtoihin.

Osa saadusta rahoituksesta tullaan käyttämään Kanariansaarten La Palmalla sijaitsevaan Turun ja Aarhusin yliopistojen omistamaan NOT-teleskooppiin (Nordic Optical Telescope) tehtäviin merkittäviin parannuksiin ja kehitystyöhön.

Cosmology Data Center Finland (CDC-FI)

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Suomeen perustetaan kosmologian datakeskus, jotta Suomi voi osallistua suuriin kansainvälisiin kosmologisiin havaintoprojekteihin, kuten Euroopan avaruusjärjestön Euclid- ja LISA-avaruusobservatorioihin. Datakeskus on Suomen panos näihin hankkeisiin, ja se mahdollistaa Suomen jäsenyyden niissä.

Euclid on laajakulmainen avaruusteleskooppi, joka lähetettiin avaruuteen heinäkuussa 2023. Euclid kartoittaa yli kolmasosan tähtitaivaasta ja auttaa ratkaisemaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen arvoituksen: aiheuttaako sen "pimeä energia", vai onko painovoimalakia korjattava?

LISA tulee olemaan ensimmäinen gravitaatioaalto-observatorio avaruudessa. Gravitaatioaallot ovat havainneet uuden näkymän maailmankaikkeuteen: LISA näkee syvemmälle varhaiseen maailmankaikkeuteen kuin optiset- tai radioteleskoopit.

Näiden observatorioiden datalla tulee olemaan valtava vaikutus kosmologiaan ja tähtitieteeseen, ja se luo perustan tulevalle tutkimukselle kyseisillä aloilla.

Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe – Finland (SHAREFI)

Itä-Suomen yliopisto, Väestöliitto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto

Suomen väestö on tällä hetkellä yksi Euroopan vanhimmista. Väestön ikääntyminen synnyttää taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka kehittyvät ajassa. Näiden vaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan pitkittäisaineisto ja sen analysointiin soveltuvat menetelmät.

SHARE on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri (ERIC), joka on tuottanut monitieteistä pitkittäisaineistoa yli 50-vuotiaiden henkilöiden terveydestä, taloudesta ja sosiaalisista suhteista vuodesta 2004 lähtien. Aineisto kattaa tällä hetkellä 530 000 yksilötason haastattelua 28 Euroopan maasta mukaan lukien Israel.

Suomi on osallistunut SHARE:een vuodesta 2016 lähtien. Tähän mennessä Suomesta on kerätty aaltojen 7,8 ja 9 (koronahaastattelut) aineistot, ja aallon 10 aineistohankinnan suunnittelu on käynnissä.

Uutista täydennetty 2.2.2024 klo 9.15. Lisätty maininta NOT-teleskoopista: Osa saadusta rahoituksesta tullaan käyttämään Kanariansaarten La Palmalla sijaitsevaan Turun ja Aarhusin yliopistojen omistamaan NOT-teleskooppiin (Nordic Optical Telescope) tehtäviin merkittäviin parannuksiin ja kehitystyöhön.

Luotu 01.02.2024 | Muokattu 02.02.2024