Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurit
Turun yliopisto painottaa strategiassaan ajanmukaisen tutkimusinfrastruktuurin merkitystä huippututkimuksen ja siihen pohjautuvan opetuksen edellytyksenä.
Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön ja tukevat järjestäytynyttä tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja opetusta sekä kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia (Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014–2020, Suomen Akatemia).
Turun yliopistossa on useita korkeatasoisia tutkimusinfrastruktuureja. Näihin kuuluvat automaattisesti yliopistossa edustettuina olevat kumppanuudet eurooppalaisissa infrastruktuurihankkeissa (ESFRI), kansainväliset jäsenyydet, kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla (FIRI) olevat tutkimusinfrastruktuurit, sekä näiden lisäksi paikalliset, merkittävät tutkimusinfrastruktuurit. Turun yliopisto korostaa tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta ja yhteiskäyttöä muiden akateemisen toimijoiden, elinkeinoelämän sekä yritysten kanssa.
Turun yliopiston kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla 2021 - 2024 olevat tutkimusinfrastruktuurit
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Biokeskus Suomi on perustettu Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisellä sopimuksella. Biokeskus Suomi on ankkuroitunut isäntäyliopistojensa profiileihin ja toteuttaa niiden tutkimusstrategioita. Se edistää huippututkimusta koordinoimalla maanlaajuista viidentoista tutkimusalustan verkostoa, joka toimii isäntäyliopistojen viidessä biokeskuksessa. Biokeskus Suomi palvelee avoimen saatavuuden periaatteella maan biotieteiden ja biolääketieteen tutkijakuntaa tarjoamillaan teknologiapalveluilla, kehittää tutkimusinfrastruktuurejaan, huolehtii laitteistojen edellyttämistä investoinneista ja vastaa palvelujen laadusta. Biokeskus Suomi tukee tutkimusyhteistyötä, koulutusta, tutkijayhteisön kansainvälistymistä ja tutkimustulosten hyötykäyttöä. Biokeskus Suomen teknologia-alustoja käyttävistä tutkijoista monet ovat yltäneet tieteellisiin läpimurtoihin ja kasvua edistäviin innovaatioihin.
Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CSC – tieteen tietotekniikan keskus Oy, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto
FIN-CLARIAH on ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuuri, jolla on kaksi komponenttia: FIN-CLARIN ja DARIAH-FI. Lähtökohtana FIN-CLARINin vakiinnuttamat parhaat käytänteet, FIN-CLARIAH aikoo oleellisesti laajentaa infrastruktuuritukea kahteen suuntaan: 1) FIN-CLARINin kielivarojen lisäksi otetaan keskiöön muut rakenteiset ja multi-modaaliset isot aineistot sekä 2) palvellaan laajaa valikoimaa ihimistieteiden tutkimustarpeita. Samalla kun FIN-CLARIN jatkaa aluevaltauksiaan kieliaineistoihin perustuvassa tutkimuksessa, DARIAH-FI kehittää uutta infrastruktuuria isoja heterogeenisiä ihmistieeteiden tutkimusaineistoja varten. Sen lisäksi että nämä kaksi hanketta tekee yhteistyötä siinä, missä niillä on päällekkäisyyksiä, molemmat tulevat jakamaan verkkosovelluksia ja käytänteitä, joilla hallitaan aineistoja ja neuvotellaan oikeuksista, toteutetaan teknistä pääsyä, sekä isännöidään dokumentaatiota, työkaluja ja verkkopalveluja Kielipankin (www.kielipankki.fi) ja CSC:n avulla.
Åbo Akademi, Aalto-yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala
Kuvantaminen eri muodoissaan on yksi keskeisimmistä menetelmistä bio- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa, esimerkiksi lääkekehityksessä. Euro-BioImaging ERIC on ESFRI-tiekartalla oleva Euroopan laajuinen tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämääränä on lääketieteellisen ja biologisen kuvantamisen järjestäytyminen ja kehittäminen sekä globaalin johtoaseman ylläpitäminen Euroopassa. Euro-BioImagingin myötä tutkijat pystyvät vapaasti hyödyntämään Euroopan parhaita kuvantamistekniikoita tehokkaasti ja kustannustehokkaasti. Euro-BioImaging Finland on Euro-BioImagingin Suomen toimintaorganisaatio. Se koostuu kahdesta usean kuvantamiskeskuksen muodostamasta toimintayksiköstä, joista toinen on kehittyneen valomikroskopian yksikkö ja toinen biolääketieteellisen kuvantamisen yksikkö. Nämä huipputason yksiköt kattavat kansainvälisesti kysytyimmät kuvantamismenetelmät. Suomen yksiköt tarjoavat lisäksi asiantuntemusta ja koulutusta kuvantamisteknologioita hyödyntävää huippututkimusta varten.
Helsingin yliopisto, CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Kemiallisella biologialla eli uusien, spesifistä biologista aktiivisuutta omaavien pienmolekyylien kehittämisellä on tärkeä rooli biologisten ilmiöiden ymmärtämisessä sekä uusien yhdisteiden kehittämisessä lääketeollisuuden sekä muiden teollisuudenalojen tarpeisiin. EU-OPENSCREEN ERIC (EU-OS) on eurooppalainen kemialliseen biologiaan keskittyvä tutkimusinfrastruktuurikonsortio, joka tarjoaa avoimen pääsyn maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureihin, teknologioihin ja erityisosaamiseen, ainutlaatuiseen yli 100 000 yhdisteen kokoelmaan sekä avoimeen tietokantaan. Näin luodaan uusia mahdollisuuksia tieteellisiin läpimurtoihin ja maksimoidaan tutkimukseen tehtyjen investointien tuottamat edut. Yhtenä perustajajäsenmaista Suomella on avainasema EU-OS -tutkimusinfrastruktuurissa. Suomen jäsenyys EU-OS –infrastruktuurissa tuo kansallisille tutkijoille uusia mahdollisuuksia korkeatasoisen tutkimukseen ja innovaatioihin sekä lukuisia uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Turun yliopisto
European Social Survey (ESS) on tieteellisistä lähtökohdista toteutettava vertaileva kyselytutkimus, jossa kartoitetaan ja selitetään eurooppalaisten yhteiskuntien muuttuvien instituutioiden ja kansalaisten asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita. Lisäksi suoritetaan menetelmällistä tutkimusta kyselytutkimuksen alalla. ESS noudattaa äärimmäisen korkeita laatustandardeja niin otannan, kysymysten testaamisen, käännösten ja kenttätyön suorittamisen suhteen. Hankkeeseen kuuluu myös jatkuva kyselytutkimuksen menetelmällinen kehittäminen. Tutkimus kattaa yli 30 maata ja se muodostaa kahden vuoden välein kerätyn aikasarja-aineiston vuodesta 2002 lähtien. Tutkimusaineisto ja sitä koskeva dokumentaatio ovat vapaasti kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Eri tieteenaloja edustavia ESS -aineiston käyttäjiä on noin 150 000 eri puolilla maailmaa. ESS on tarjonnut aineistoresurssin tuhansille vertaisarvioiduille artikkeleille, tieteellisille kirjoille ja muille julkaisuille.
Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion luonnontieteellinen museo, Oulun yliopisto, Turun yliopisto
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti vähenee nopeasti. Tämä heikentää ihmiskunnan mahdollisuuksia sopeutua globaaliin muutoksen. Meidän on siksi opittava biodiversiteetistä lisää ja parannettava kykyämme suojella sitä. Tutkimusinfrastruktuuri ‘Suomen lajitietokeskus – FinBIF’ kiihdyttää lajitiedon digitointia, kokoamista ja avointa jakelua tutkimuksen, hallinnon, opetuksen ja liike-elämän tueksi. FinBIF on integroitu e-infrastruktuuri, joka yhdistää kolmenlaista lajitietoa (kokoelmanäytteet, lajihavainnot ja DNA), kytkee tiedot moderneihin tutkimusmenetelmiin mahdollistaakseen uuden tiedon nopean tuottamisen sekä tuo nämä kaikki yhteen avoimena tietona. FinBIF mahdollistaa tutkimuksellisten läpimurtojen saavuttamisen vauhdilla, joka vastaa biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön kiireellisyyttä. Samalla FinBIF tukee julkishallintoa biodiversiteetin tehokkaassa hallinnoinnissa.
Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Muun muassa lääkkeiden kehittäminen ja sääennusteet perustuvat suurelta osin laskennalliseen tieteeseen, joka on yksi Suomen tieteen ja teknologian keskeisistä vahvuusalueista. FCCI (Finnish Computing Competence Infrastructure) tuottaa suomalaisille yliopistoille Tier-2-tason laskennallisia ja tallennusresursseja, jotka heterogeenisesti tukevat kunkin yliopiston erityistä tutkimustoimintaa ja siten yliopistojen kansallista profilointia. FCCI integroi nämä kapasiteetit yhdeksi kokonaisuudeksi, jota koordinoidaan keskitetyn ylläpidon avulla ja integroidaan laskennallisiin Tier-1- ja Tier-0-resursseihin. FCCI tukee mm. dataintensiivistä tutkimusta, tekoälyä ja korkean suorituskyvyn laskentaa. FCCI-käyttäjäryhmät kattavat sekä tieteen että taiteen alat. Yleisesti FCCI koordinoi yliopistojen yhteistyötä laskennallisessa tutkimuksessa, tukee laskennallisen tieteen huippuammattilaisten koulutusta ja vahvistaa Suomen identiteettiä yhtenä johtavista laskennallisen tieteen maista.
Åbo Akademi, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto
The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO) is a multidisciplinary consortium for the study of public opinion, attitude formation and choice behavior. FIRIPO will serve a broad spectrum of academic disciplines and scholars around the world who study public opinion. FIRIPO will also inform the society, especially decision-makers and the media. Through large-scale panel data design, FIRIPO is able to track developments in public opinion. FIRIPO has four central aims:
- To systematize and coordinate scientific research on public opinion and choice behavior in Finland;
- To learn, develop and share (new) methods in public opinion research, and to advise on the use of public opinion in policy-making;
- To create an open node for public opinion research;
- To accelerate open science aims through open data and open collaboration in public opinion research in collaboration with the Finnish Social Science Data Archive FSD.
Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus Luke, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri FINMARI kokoaa kansalliselle tiekartalle integroidun kokonaisuuden, jossa yhdistyvät 4 tutkimuslaitoksen (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus) ja 3 merkittävimmän Itämeritutkimusta harjoittavan yliopiston (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi) toisiaan täydentävät resurssit.
FINMARI koostuu kenttäasemista, tutkimusaluksista, kokeellisista laboratorioista, kauppalaivojen läpivirtausasemista, profiloivista mittauspoijuista ja muista autonomisista mittausalustoista sekä uuden sukupolven automatisoidusta Utön ilmakehä- ja merentutkimusasemasta.
FINMARI muodostaa havaintojen ja kokeellisen tutkimuksen kokonaisuuden, joka perustuu partnerien erityisosaamisen integrointiin yhteisessä kehittämissuunnitelmassa. FINMARIn tavoitteena on luoda kestävä pohja meriekosysteemien monitasoisen ajallisen ja paikallisen vaihtelun syiden ymmärtämiselle merten suojelun pohjaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Työterveyslaitos
Väestötason terveystutkimukset ja laajat terveyteen liittyvät rekisterit ovat olleet Suomessa käytettävissä 1950-luvulta lähtien. Eri tietolähteitä voidaan yhdistää henkilötunnuksen avulla. Yhdessä väestötutkimukset ja rekisterit muodostavat ainutlaatuisen tietopohjan tutkimukselle. FIRI-PBS edistää olemassa olevien ja uusien väestötutkimusaineistojen käyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja monitieteellisessä yhteistyössä, lisää tietoisuutta yhteisten menetelmien käytöstä tiedonkeruussa ja edistää laadukasta ja kustannustehokasta tutkimustiedon keräämistä.
FIRI-PBS tukee tutkijoita ja tutkimusryhmiä väestötutkimusaineistojen saatavuudessa FAIR periaatteen pohjalta ja uusia väestötutkimuksia suunniteltaessa standartoitujen ja validoitujen menetelmien käyttämistä ja siten edistää saatujen tulosten vertailukelpoisuutta muihin tutkimuksiin ja ajassa.
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi
FINStruct on kansallinen, hajautettu, avoimen pääsyn rakennebiologinen tutkimusinfrastruktuuri johtaen kansainvälistä tutkimusta ja kehitystä biomolekyylikompleksien puhdistuksessa; kryogeenisessä elektronimikroskopiassa; ydinmagneettisesssa resonanssissa; yksisoluproteomiikassa; natiivimassaspektrometriassa; rakenteellisessa bioinformatiikassa, röntgenkristallografiassa ja tiedonhallinnassa. FINStruct-huippupalvelut vihittiin Suomen Instruct keskukseksi, joka toimii Instruct ERICn kansallisena solmuna tarjoten kansainvälisesti asiantuntemusta ja palveluita Instruct ERIC -palveluluettelon kautta. FINStruct palvelee koko tiedeyhteisöä yliopistoissa sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy uusina patentteina, start up -yrityksinä, ja diagnostisina ja terapeuttisina menetelminä. Instruct ERICn jäsenyyden myötä suomalaiset tutkijat voivat hyödyntää Instruct ERICn huipputason osaamista ja teknologioita vahvistaen kansainvälistä tutkimusprofiiliamme.
Turun yliopiston eurooppalaisella tiekartalla olevat tutkimusinfrastruktuurit
ESS (ESS Suomi)
www.europeansocialsurvey.org
CLARIN (FIN-CLARIN)
www.clarin.eu
AnaEE (INAR RI)
www.anaee.com
LifeWatch (INAR RI)
www.lifewatch.eu
BBMRI (BBMRI.fi)
www.bbmri-eric.eu
EATRIS (EATRIS Suomi)
https://eatris.eu/
EuBI (EuBI Suomi)
www.eurobioimaging.eu
ESA (Euclid Finland)
www.esa.int/ESA
DiSSCo (Distributed System of Scientific Collections)
www.dissco.eu/