Paarakennus syksylla hires 1

Turun yliopiston infrastruktuurit vahvasti mukana kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla

06.10.2022

Suomen Akatemia on julkaissut raportin Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartasta vuosille 2021–2024. Tiekartta on luettelo Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle strategisesti merkittävistä, seuraavien 10–15 vuoden aikana tarvittavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista. Raportissa kuvataan nyt ensimmäistä kertaa laajemmin Suomelle tärkeää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuurikenttää. Turun yliopisto on mukana kaikkiaan 13:ssa tiekartalla listatusta 29 infrastruktuurista.

Kansallisella tiekartalla on nyt 29 tutkimusinfrastruktuuria ja niitä on rahoitettu tiekarttahakemusten tietojen mukaan vuosina 2015–2019 yhteensä miljardilla eurolla. Rahoituksesta 64 % on tullut tutkimusorganisaatioilta ja 9 % Suomen Akatemialta. Tiekartalla olevien tutkimusinfrastruktuurien arvioitu kokonaisrahoitustarve vuosille 2020–2030 on 2,7 miljardia euroa.

Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2021–2024 on osa kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan toimenpiteitä ja on lisäksi yksi Kansallisten Tutkimusinfrastruktuurien Strategian 2020–2030 toimenpiteistä. Strategian visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.

Suomen tutkimusinfrastruktuurikenttä on monimuotoinen ja se on muodostunut korkeatasoisen tutkimuksen tarpeiden pohjalta. Tutkimusinfrastruktuurien elinkaari on pitkä ja siksi niiden rakentamiseen, kehittämiseen, käyttöön ja purkamiseen tarvitaan riittävät resurssit koko infrastruktuurin elinkaaren ajan. Resurssit on syytä suunnata laadukkaimpien ja vaikuttavimpien tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja toimintaan, jotta käytettävissä olevasta rahoituksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

– Turun yliopiston strategiassa korostetaan tutkimusympäristön kehittämistä, ja tutkimuksen infrastruktuureilla on siinä tärkeä rooli. Siksi olemme yliopistossa panostaneet niin laitteisiin, aineistoihin kuin niihin liittyviin palveluihin. Myöskään yliopiston kirjaston roolia tutkimuksen infrastruktuurina ei pidä unohtaa. Hyvä ja mielellään ainutlaatuinen infrastruktuuri auttaa meitä kansainvälisessä kilpailussa huippuosaajista, ja vauhdittaa sekä korkeakoulujen keskinäistä että yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä, sanoo Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen.

Turun yliopisto on mukana kaikkiaan kolmessatoista kansallisen tiekartan tutkimusinfrastruktuurissa, joista yhdessä Turun yliopisto toimii vastuuorganisaationa.

  • Eurooppalainen sosiaalitutkimus ESS Suomi (TY vastuuorganisaatio)
  • EU-OPENSCREEN Suomi (Avoin eurooppalainen kemikaalibiologinen tehoseulontakeskusinfrastruktuuri),
  • Biocenter Finland BF (Biokeskus Suomi),
  • Euro-BioImaging Suomi (Kuvantamisteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri),
  • BBMRI Suomi (Eurooppalainen biopankkien tutkimusinfrastruktuuri),
  • FinStruct (Integroidun rakennebiologian tutkimusinfrastruktuuri),
  • FCCI (Suomen hila- ja pilvilaskennan tutkimusinfrastruktuuri),
  • CLARIAH Suomi (Kielivarojen ja kieliteknologian tutkimusinfrastruktuuri),
  • FIRI-PBS (Kansallinen väestötutkimuksen infrastruktuuri),
  • FIRIPO (Yleisen mielipiteen suomalainen tutkimusinfrastruktuuri),
  • FinBIF (Suomen lajitietokeskus),
  • FINMARI (Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri) ja
  • INAR RI (Ilmakehä- ja ekosysteemitutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri)

Kansallisen tiekartan lisäksi Turun yliopistossa on oma paikallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta. Sille on valittu vuosina 2021 ja 2022 yhteensä 24 merkittävää tutkimusinfrastruktuuria. Seuraava haku paikalliselle tiekartalle on suunnitelmissa keväällä 2023.

Luotu 06.10.2022 | Muokattu 06.10.2022