Turun yliopiston tutkijat kiteyttävät Turun tuoreimman historian kirjaksi

04.04.2019

Seitsemän Turun yliopiston tutkijaa kaivaa esille Turun tuoreimman historian. Turun kaupungin edellinen historia päättyi vuoteen 1970, tekeillä olevassa teoksessa katsotaan elämää lähes 50 viime vuoden ajalta. Turun kaupungin tilaama teos valmistuu keväällä 2020. Turun kaupunki julkaisee teoksen sekä painettuna että sähköisenä.

Turun historian kirjoittajia

Professori Louis Clerc, yliopisto-opettaja Tiina Lintunen, emeritusprofessori Timo Soikkanen, professori Vesa Vares, emeritusprofessori Harri Andersson, erikoistutkija Ville Okkonen ja projektitutkija Juho Wilska kiteyttävät 500 sivuun Turun historian 1970-luvulta lähes tähän päivään. Ote on aiemmista historioista poikkeavaa. Se piirtää suuret kaaret ja tuo ne konkreettisemmiksi esittelemällä yksityiskohtaisemmin valittuja esimerkkiaiheita.

Turun kaupunki kilpailutti tuoreimman historiansa kirjoittamisen, ja valituksi tuli Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen johtama tutkijaryhmä. Jo hakuvaiheessa oli tiedossa rivakka aikataulu, ja Vares kokosi rinnalleen tutkijajoukon, jossa jokaisella on oma vahvuusalueensa ja näkökulmansa Turun historiaan.

– Me kirjoitamme jokainen omasta vahvuusalueestamme, mutta samalla luemme ristiin toistemme teoksia. Kirjan kirjoittaminen on hyvin vuorovaikutuksellista, sillä monet asiat koskettavat eri kirjoittajien aihe-alueita. Esimerkiksi puhuttaessa rakentamisesta, se on sekä meidän kunnallispolitiikasta kirjoittavien että kaupunkisuunnittelusta vastaavan Harri Anderssonin alaa, Vares kertoo.

Vares ja emeritusprofessori Timo Soikkanen pureutuvat Turun kunnallispolitiikkaan ja talouteen, yliopisto-opettaja Tiina Lintunen ja erikoistutkija Ville Okkonen turkulaisten arkeen, kansalaisvaikuttamiseen, koulutukseen ja kulttuuriin. Professori Louis Clerc perehtyy Turun kansainvälisiin suhteisiin ja emeritusprofessori Harri Andersson kaupunkisuunnitteluun ja kaavoittamiseen. Projektitutkija Juho Wilska toimii kaikkien apuna erityisesti käyden läpi monipuolista lähdeaineistoa.

Anderssonia lukuun ottamatta muut tutkijat ovat poliittisen historian tutkijoita, yhteiskuntatieteellisen taustan omaava Andersson työskenteli maantieteen professorina.

Turkulaiset pääsevät itse kertomaan muistojaan

Turun aiemmat historiat kuljettavat kivikaudesta vuoteen 1970. Valmisteilla oleva teos poikkeaa rakenteeltaan aiemmista. Aiemman historiantutkimuksen tavoin ne rakentuivat vahvasti samalla perustalle otsikointeja ja osioita myöten. Nyt tekeillä olevassa teoksessa tavoitteena on kertoa historia aiempaa lukijaystävällisemmin ja niin, että tiedot liitetään suurempiin konteksteihin ja tarinat herätetään eloon.

Uutta on myös tapa ottaa kaupunkilaiset mukaan historian kertomiseen. Turkulaista arkea tutkivat Tiina Lintunen ja Juho Wilska kutsuvat kaupunkilaisia luokseen kertomaan valituista teemoista. Perjantaina 5.4. kello 10–12 he toivovat turkulaisten tulevan Turun kaupunginkirjaston aulaan kertomaan Ruissaloon liittyvistä muistoista ja tiistaina 9.4. kello 16–18 samaan paikkaan kertomaan 1970- ja 1980-lukujen nuorison bilepaikoista.

– Aikajaksolla Turku nousee näkyville vahvana sivistys- ja kulttuurikaupunkina, mutta myös erilaiset jännitteet tulevat näkyviin. Yksi sellainen oli peruskoulu-uudistus, joka vakioi opetusta, Okkonen sanoo.

Kaupunkikuvassa suurten muutosten kausi

Soikkanen ja Vares piirtävät lähes 50 vuoden aikajänteen matkan suuret poliittiset linjat keskittyen kaupungin johdon, kaupunginvaltuuston ja poliittisten puolueiden toimiin.

– Tutkimme, millaisia ovat Turussa olleet vallankäytön akselit. Onko Turun kunnallispolitiikka mainettaan parempi? Emme taida voida Turun tautiakaan jättää käsittelemättä, Vares sanoo.

Siinä missä Vares ja Soikkanen keskittyvät poliitikkojen toimiin, Harri Anderssonin tutkimuksen alla on erityisesti kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta vastanneiden viranomaisten toimet ja niiden vaikutukset kaupungin kehittymisessä. Aikakausi on Turun rakentamisen kannalta suurten muutosten aikaa.

– Turun lähiörakentaminen alkoi 1970-luvulla ja se on jatkunut tähän asti. Raitioteistä luovuttiin 1972, nyt keskustellaan niiden palauttamisesta. Jokiranta oli jakson alkuvaiheessa teollisuusaluetta, nykyisin asuntoaluetta. Radanvarren joutomaat ovat rakentuneet. Kauppakorttelit, kuten Hansa, rakentuivat tällä aikajaksolla. Kaupunkitilat ovat muuttuneet suuresti, Andersson sanoo.

Louis Clercin alaa on Turun kansainvälistyminen.

– 1970-luvulla Turun kaupunki kansainvälistyi voimakkaasti, erityisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston toimien myötä. Myös epävirallisempi kansainvälistymiseen tähtäävä toiminta voimistui, 1980-luvulla kaupunkiin muun muassa perustettiin kielikylpyjä ja eri kieliä käyttäviä päiväkoteja. Turussa näkyivät selvästi kansainvälisen politiikan jännitteet. Kerron muun muassa kylmän sodan näkymisestä Turun toimissa, Clerc kertoo.

Clerc ulottaa aikajänteensä Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011. Siihen mennessä on päästy käsittelemään maahanmuuttoa, matkailun kasvua ja kaupunkikuvan monipuolistumista.

– Tarkastelujakso kattaa suuren muutoksen kylmästä sodasta Euroopan integraatioon. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 symboloi koko kehityksen, Clerc sanoo.

Lisätietoja: turhist@utu.fi, 050 436 0737

Luotu 04.04.2019 | Muokattu 04.04.2019