Euroseteleitä kasana.

Eurokriisi muutti Euroopan komission roolin entistä poliittisemmaksi – herättää kysymyksiä demokratian toteutumisesta (Väitös: VTM Aura Salla, 12.11.2021, poliittinen historia)

Valtiotieteiden maisteri Aura Sallan Euroopan integraatiota tutkiva väitöskirja Euroopan komission roolin muutoksesta eurokriisin syvimpinä vuosina 2010–2014 peilaa ajankohtaisuudellaan myös unionin myöhempiä kriisejä koskien maahanmuuttoa ja koronapandemiaa. Kaikissa kolmessa unionia koskevassa kriisissä komission keskeinen rooli on herättänyt keskustelua, samoin tutkimuksessa kehystetyt EU:n viestinnässä toistuvat teemat koskien luottamusta, valtaa ja solidaarisuutta.

– Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että Euroopan komission rooli kehittyi merkittävästi kasvaen poliittisemmaksi sekä päätöksenteoltaan että viestinnältään vuosina 2010–2014. Euroopan komission kriisin aikana vahvistuneella roolilla on ollut pitkäaikainen vaikutus keskusteluun unionin toiminnasta, vallasta ja EU:n tulevaisuudesta, Salla kertoo.

Suuri osa talouspolitikan uudistuspäätöksistä valtionvelkakriisin vuosina riippui komissiosta. Sen rooli uusien euroaluetta koskevien menettelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa oli keskeinen. Komissio koordinoi kasvavassa määrin myös kansallista talouspolitiikkaa, tarjoten tukea rahoitusvakaudelle ja valvoen rahoitussektorin toimintaa.

– Komissio alkoi antaa suosituksia ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä talouskriisin hallitsemiseksi euroalueella. Komission aloiteoikeus, rooli agendan määrittelijänä ja täytäntöön panijana sekä toiminta neuvoja ja suosituksia antavana elimenä olivat tekijöitä, jotka lisäsivät sen asemaa poliittisempana ja ylikansallisena instituutiona kriisin aikana, Salla sanoo.

Salla taustoittaa poliittisen historian ja valtio-opin poikkitieteellisessä väitöstutkimuksessaan Euroopan unionin talous- ja rahaliiton rakentumisen historiallista kontekstia sekä poliittisesti ja taloudellisesti heikkoa ja turbulenttia tilannetta Portugalissa, Italiassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Kyproksella, jotka olivat vuonna 2009 alkaneen euroalueen talouskriisin keskipisteessä. Salla avaa myös Barroso II -komission historiallista kontekstia, rakennetta ja viestintää. Tutkimus analysoi komission lausuntoja ja puheita vuosina 2010–2014 toistuvien narratiivien löytämiseksi ja keskeisten diskurssien määrittelemiseksi, joiden avulla kuvataan miten, milloin ja miksi komission rooli muuttui eurokriisin vuosina ja mitkä olivat muutoksen vaikutukset. Työ tarkastelee myös komission viestintää suhteessa laajempaan sosiaaliseen kontekstiin kriisimaissa.

– Tutkimuksessa todetaan, että narratiivien keskeiset teemat koskivat ylikansallista päätöksentekoa, moraalikatoa, budjettikuria, itsemääräämisoikeutta, demokratian ja eurooppalaisen julkisen tilan puutetta, tehtyjen toimien legitiimiyttä ja perusteluja sekä euron olemassaoloa. Nämä perustavanlaatuiset kysymykset määritellään tutkimuksessa laajempien luottamusta, valtaa ja solidaarisuutta koskevien diskurssien alle, Salla avaa työtään.

– Komission roolin politisoitumisen lisäksi yksi merkittävimmistä johtopäätöksistä tutkimuksessa on, että unioni ei ainoastaan muutu ja integraatio syvene kriisien myötä, mutta nämä muutokset toteutuvat nopeimmin ilman avointa ja laajaa kansalaiskeskustelua, mikä voidaan nähdä huolestuttavana demokratian toteutumisen kannalta, Salla toteaa.

Turun yliopistoon väitöstutkimuksensa tehnyt Aura Salla toimi poliittisena neuvonantajana komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetissa 1.8.2014–30.9.2016 ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin komission sisäisessä ajatushautomossa the European Political Strategy Centressä (EPSC) 1.10.2016–31.3.2020.

***

VTM Aura Salla esittää väitöskirjansa The Euro Crisis 2010–2014: The Changing Role of the European Commission. Discourse Analysis of the Commission’s Policies and Communication during the Years of the Sovereign Debt Crisis, and the Impact of the Debate on the Future of European Integration julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.11.2021 klo 12 Turun yliopiston Educariumissa (EDU1, Assistentinkatu 5, Turku) Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta osoitteessa: https://utu.zoom.us/j/61789800147

Vastaväittäjänä toimii professori Stefan Gänzle (University of Agder) ja kustoksena erikoistutkija Kimmo Elo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: aura.salla@utu.fi p. +358400886803

>> Väittelijän kuva
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 03.11.2021 | Muokattu 03.11.2021