Piirros, jossa nainen poseeraa kännykän ruudulla

Kehopositiivinen media voi auttaa yksilöä tiedostamaan kehollisen kokemusmaailmansa ja irrottautumaan esineellistävästä kehosuhteesta (Väitös: FM Kaisu Hynnä-Granberg, 9.12.2022, mediatutkimus)

2010-luvun aikana Suomessakin yleistynyt kehopositiivisuusliike korostaa jokaisen kehon arvoa mahdollisesta ihanteista poikkeavasta koosta tai muusta ulkomuotoon liittyvästä tekijästä riippumatta. FM Kaisu Hynnä-Granberg perehtyi mediatutkimuksen alan väitöskirjassaan suomalaiseen kehopositiiviseen mediaan. Tutkimus osoitti, että kehopositiivinen media avaa mahdollisuuksia päästä kosketuksiin kehon ja sen tunteiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kehoihanteita suurikokoisemmille henkilöille, joiden kehoja vallitseva kulttuuri kohtelee ratkaisua vaativana ongelmana.  

FM Kaisu Hynnä-Granberg tarkasteli mediatutkimuksen alan väitöskirjassaan suomalaista kehopositiivista mediaa tunteiden näkökulmasta. Tutkimus kohdistui kehopositiivisten blogien puhuttelevuuteen, kehopositiivisten selfieiden ottokokemuksiin, lihavuusaktivistisen teatterimonologin katsojareflektioihin ja kehopositiivisten podcastien laihdutustarinoihin. Hynnä-Granberg havaitsi tutkimuksessaan, että kehopositiivinen media kutsuu kehoihanteita suurikokoisempia henkilöitä tuntemaan oman kehonsa ja tarjoaa aktiivisesti tilaa tuntemiselle.

– Vaikka kehopositiivisuuden oletetaan yleensä keskittyvän positiivisiin tunteisiin, kehopositiivisen median käsittelemä tunneskaala on todellisuudessa varsin laaja. Monet kehopositiivisen median käyttäjät korostavat, että myös omien ahdistuksen, surun tai suuttumuksen tunteiden kohtaaminen on tervetullutta, kun se tapahtuu itselle myötämielisessä ympäristössä, kertoo Hynnä-Granberg.

Sosiaalisen median aikakaudella mediankäyttäjä voi uudella tavalla vaikuttaa siihen, millaisia kehoja mediassa näkyy. Oman kuvan jakaminen somessa voi olla kehoihanteita suurikokoisemmalle henkilölle mediakriittinen ja aktivistinenkin teko. Kehoaktivistien tapa käyttää mediaa on ristiriidassa yleisen näkemyksen kanssa siitä, miten sosiaalisen median ajatellaan vaikuttavan kehonkuvaan.

– Sosiaalinen media ja somessa julkaistut muokatut kuvat nähdään klikkiotsikoissa usein ongelmina. Huoli korostuu etenkin kehoihanteista ja nuorista naisista tai tytöistä puhuttaessa. Kuitenkin esimerkiksi selfieiden otto on monelle kehoihanteita suurikokoisemmalle henkilölle tärkeä tapa tutustua oman kehoon ja kohdata sen tunteet, sanoo Hynnä-Granberg.

2020-luvun kulttuurissa medialla on yhä suurempi rooli siinä, miten tunnemme ja elämme yhteydessä kehoihimme. Media muokkaa käsityksiämme kehoistamme samalla, kun kehomme muokkaavat käsityksiämme mediasta.

– Kehopositiivisen median kyky lisätä keho- ja tunnetietoisuutta auttaa kyseenalaistamaan pinttyneitä käsityksiä kehoihanteita suurikokoisemmista henkilöistä. Kehon tiedostamisen kautta kehopositiivisuus voi tehdä tilaa hyväksyvämmille kehosuhteille, toteaa Hynnä-Granberg.

***

FM Kaisu Hynnä-Granberg esittää väitöskirjansa The Feeling Body in the Media – Affective Engagements with Body Positive Media julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, EDU2-luentosali).

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etänä: https://utu.zoom.us/j/69567049319

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Carrie A. Rentschler (McGill University, Kanada) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9069-6

Väittelijän kuva

Kuvituskuva: Johanna Naukkarinen

Lisätietoja

Kaisu Hynnä-Granberg
klhynn@utu.fi

Luotu 02.12.2022 | Muokattu 02.12.2022