Lepotuoleja naisille, intarsiaa cocktailkaapissa, tilaa säästäviä tuoleja – tulkintoja modernista huonekalusta 1920-luvulta 1950-luvulle (Väitös: FM Maija Mäkikalli, 16.10. 2021, Kulttuurihistoria)

FM Maija Mäkikallin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Murrosta tarkastellaan taitavasta puusepäntyöstään tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat modernista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta.

Vuonna 1871 perustettu Oy N. Boman Ab (aik. N. Bomanin Höyrypuusepäntehdas, myöh. Oy Boman Ab) oli 1920-luvun alussa Suomen vanhin ja suurin huonekaluja valmistava yritys. Se tunnettiin arvokkaiden ja loisteliaiden kalustojen sekä sisustusten valmistajana, jonka asiakkaisiin kuului yhteiskunnan poliittista, taloudellista ja kulttuurista eliittiä. 1950-luvulle tultaessa Bomanilla suunnitellut ja valmistetut huonekalut olivat tyypillisesti pieninä sarjoina valmistettuja yksittäisiä huonekaluja, sekä myös pieniin koteihin ajateltuja tilaasäästäviä kalusteita. Maija Mäkikallin mukaan Bomanin huonekalujen muutos oli osa taideteollisuuden moni-ilmeistä modernisoitumista, mikä puolestaan kytkeytyi laajempaan yhteiskunnallisen modernisaation olosuhteisiin.

Tutkimuksessaan Mäkikalli nostaa esiin Bomanin tuotannosta huonekaluesimerkkejä, jotka liittyivät modernisoituvan kulttuurin ilmiöihin ja joita aikalaiset itse pitivät moderneina, uudenaikaisina tai muodikkaina. Nykyaikaistetut historiatyylikalusteet; pienikokoiset, kangasverhoilut lepotuolit; patentoidut tuolikeksinnöt; pehmeälinjaiset ja koristeellisista jalopuumateriaaleista valmistetut huonekalut; kampauspöydät ja cocktailkaappi tai korkeudeltaan säädettävät, monikäyttöiset tuolit ovat esimerkkejä huonekaluista, jotka kytkeytyvät modernin kannalta kiinnostaviin kysymyksiin. Sellaisia ovat mm. historian sovittaminen nykyaikaan, mukavuus, muoti, sukupuoli, kansainvälisyys, uudet innovaatiot, sarjatuotanto, yksilöllisyys, taiteilijuus, käsityö ja taidekäsityö, koriste, ylellisyys ja yhteiskunnallinen orientaatio.

1920–1950-lukujen suomalaisen huonekalutaiteen ja laajemmin taideteollisuuden modernisoitumiseen kohdistuvaan aikaisempaan historiantutkimukseen nähden Boman tarjoaa siis omaleimaisen ja monipuolisen tutkimuskohteen, jonka avulla on mahdollista pohtia uudelleen aikaisempia suomalaisen modernin taideteollisuuden ja muotoilun historian tulkintoja. Suomessa huonekalutaiteen modernismi on usein liitetty teolliseen sarjatuotantoon ja suunnittelijoista erityisesti Alvar Aallon kansainvälisesti tunnettuun tuotantoon. Bomanin tapauksen yhteydessä puusepäntaidon, taidekäsityön ja myös koristeellisten puumateriaalien rooli oli kuitenkin keskeinen muotokieleltään tai funktioltaan modernienkin huonekalujen yhteydessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Helsinki-aiheisilla intarsiakuvioilla koristellut cocktailkaapit 1940-luvulta. Boman teki myös yhteistyötä monien arkkitehtien ja taiteilijoiden, kuten lasitaiteilijana tunnetun Gunnel Nymanin tai keramiikkataiteilija Rut Brykin kanssa. Bomanin huonekalujen laatu oli laajasti tunnettua ja tunnustettua.

Tutkimus perustuu monipuoliseen Bomania ja suomalaista huonekalutaidetta käsittelevään lähdeaineistoon. Keskeinen aineistokokonaisuus on tutkimuksen alkuvaiheessa paikantunut ja erityisesti Carl-Johan Bomanin suunnittelutyöhön liittyvä aineisto, joka sijaitsee nyt Kansallisarkiston Turun toimipisteessä.

***

FM Maija Mäkikalli esittää väitöskirjansa ”Laatuhuonekaluja koteihin: Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 16.10.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/65658378541

Vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Sarantola-Weiss (Helsingin kaupunginmuseo) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: maimak@utu.fi p : 040-7716454

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 11.10.2021 | Muokattu 11.10.2021