Motivaation tukeminen parantaa suun terveyttä ja potilaiden omahoitoa (Väitös: TtM Mirkka Järvinen, 24.4.2020, sosiaalihammaslääketiede)

Jo lyhytkin suun terveydenhoidon ammattilaisille annettu käyttäytymistieteellisten menetelmien koulutus voi lisätä omahoidon ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa, käy ilmi suuhygienisti, TtM Mirkka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Ientulehdus (gingiviitti) ja hampaiden kiinnityskudossairaus (parodontiitti) ovat yleisimpiä terveysongelmia Suomessa. Ientulehdusta esiintyy 74 %:lla 30 vuotta täyttäneistä ja syventyneitä ientaskuja 64 %:lla. 

Vaikean parodontiitin esiintyvyys lisääntyy iän myötä siten, että ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi 20. ja 40. ikävuoden välillä. Riski sairastua vaihtelee yksilöittäin, mutta huono suuhygienia, tupakointi, yleissairaudet ja niiden lääkitykset, perinnöllinen alttius ja miessukupuoli altistavat sairaudelle. 

– Hyvä päivittäinen suun omahoito ehkäisee gingiviittiä ja parodontiittia. Hyvään omahoitoon kuuluvat hampaiden harjaus vähintään 2 kertaa päivässä, hammasvälien puhdistus sekä muuten terveelliset elämäntavat, kuten tupakoimattomuus, Mirkka Järvinen listaa.

Omahoidon onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin suun terveydenhoidon ammattilaisten ohjausta ja potilaiden omaa motivaatiota. 

Järvinen tutki väitöskirjassaan potilaan suun omahoidon tukemista eri näkökulmista. Lähtökohta tutkimukselle oli se, että suuhygienistit kokevat potilasohjauksen tärkeäksi osaksi työtään, mutta kehitettävää on potilaslähtöisyydessä ja potilaan voimavaraistumisen tukemisessa. 

Koulutus lisää ammattilaisten motivaatiota ja ammattitaidon kokemusta

Osana tutkimustaan Järvinen teki systemoidun kirjallisuuskatsauksen, joka osoitti, että käyttäytymistieteellisiin menetelmiin perustuvat ohjausmenetelmät voivat lisätä sekä potilaan sitoutumista hoitoon että suun terveyttä. 

Tutkimukseen sisältyi myös kahden käyttäytymistieteellisen menetelmän, transteoreettisen muutosvaihemallin ja motivoivan haastattelun, koulutusta suun terveydenhoidon ammattilaisille. 

Ensin arvioitiin, miten suuhygienistit ja hammashoitajat suhtautuvat transteoreettiseen muutosvaihemalliin pohjautuvaan ohjausmenetelmään. 

– He suhtautuivat menetelmään myönteisesti ja kokivat koulutuksen lisäävän heidän omaa motivaatiotaan, näyttöön perustuvaa tietoaan ja ammattitaitoaan, Järvinen kertoo.

Motivaation tukeminen vaikuttaa tehokkaammalta kuin asiantuntijalähtöinen ohjaus

Lopuksi Järvinen tutki, miten motivoivaan haastatteluun perustuva ohjausmenetelmä vaikuttaa parodontiittia sairastavien aikuisten suun terveyteen ja omahoitoon. Tutkimus tehtiin satunnaistettuna kontrolloituna kliinisenä tutkimuksena. 

– Motivoivaan haastatteluun perustuva potilasohjaus näyttää parantavan potilaiden suun terveyttä ja lisäävän omahoitoa verrattuna asiantuntijalähtöiseen ohjaukseen, Järvinen sanoo. 

Suuhygienistien ja hammashoitajien koulutus toteutettiin työpaikkakoulutukseen verrattavasti, joten näyttää siltä, että lyhytkin koulutus käyttäytymistieteellisten menetelmistä voi lisätä ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa.

– Ammattilaisen oma kehittyminen uuden menetelmän käytössä voi tapahtua vaiheittain, omaan toimintaan luontevasti soveltaen, Järvinen summaa.

***

TtM Mirkka Järvinen esittää väitöskirjansa ”Support of oral self-care, especially among patients with periodontitis – The role of dental hygienists and dental nurses” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.4.2020 klo 12.00.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65334845166

Vastaväittäjänä toimii professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Satu Lahti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalihammaslääketiede.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: 0505872729, mirkka.jarvinen@utu.fi
  
Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 20.04.2020 | Muokattu 20.04.2020