Paikkatietoteknologia avaa asukkaille ovia osallistua maankäytönsuunnitteluun Tansaniassa (Väitös: FM Salla Eilola, 25.6.2020, maantiede)

FM Salla Eilola kehitti väitöstutkimuksessaan osallistavan kartoitusmenetelmän yhteistyössä tansanialaisten asiantuntijoiden kanssa. Menetelmä auttaa keräämään paikkatietoa, jota ei tähän mennessä ole ollut käytössä Tansanian maankäytönsuunnittelussa. Se tukee asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä keskustelua ja oppimista sekä alueen maantieteellistä hahmottamista.

Valtiot ja paikalliset yhteisöt ympäri maailman etsivät ratkaisukeinoja ihmisten hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden haasteisiin. Maankäytönsuunnittelulla vastataan osittain näihin haasteisiin.

– Suunnitelmilla ohjataan maankäyttöä ja ennakoidaan maan ja luonnonvarojen käyttötarpeita siten, että varmistetaan niiden saatavuus myös tulevaisuudessa. Osallistuvassa maankäytönsuunnittelussa yhdistetään paikallista ja tieteellistä tietoa sekä huomioidaan eri maankäyttäjien tarpeet ja arvot sosioekologisesti kestävällä tavalla, Eilola kertoo.

Osallistuva maankäytönsuunnittelu vaatii työtapoja, joilla on mahdollista kartoittaa sijaintiin perustuvaa tietoa eli paikkatietoa ihmisten ja ympäristön välisestä suhteesta. Tieto kertoo, miten maata käytetään milläkin alueella sekä missä sijaitsevat erilaiset luonnonvarat ja ihmisten hyvinvoinnille tärkeät paikat ja maisema-arvot.

Paikkatiedon pääasiallisena lähteenä ovat asukkaat ja erilaiset maankäyttäjäryhmät, joita voidaan osallistaa suunnitteluun kommunikaatiota tukevilla paikkatietomenetelmillä.

Eilola tutki väitöskirjassaan osallistavien paikkatietomenetelmien käyttöä kylätason maankäytönsuunnittelussa Tansaniassa. Hän tarkasteli erityisesti paikallisilta kerätyn tiedon hyödyntämistä ja menetelmien mahdollisuuksia tukea paikallisten asukkaiden osallistumista suunnitteluun.

Nykyaikaiseen ja edulliseen paikkatietoteknologiaan perustuva menetelmä lisää yksityiskohtaisuutta suunnittelussa. Se on otettu Tansaniassa laajemmin käyttöön.

– Kehitin menetelmän tansanialaisten asiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollisti sen, että menetelmästä tuli käytännössä sovelluskelpoinen. Julkaisimme menetelmästä suunnittelijoille suunnatun ohjeistuksen Tansanian kansallisen maankäytön suunnittelukomission kanssa. Komissio näkee menetelmässä potentiaalia. Menetelmän suurena etuna on tarkempi ja yksityiskohtaisempi paikkatieto kylistä.

Kehitetty menetelmä perustuu korkearesoluutioisiin satelliittikuviin, joita ei aikaisemmin ole käytetty kyläläisten kanssa virallisessa suunnittelussa. Aluehallintotason suunnittelijat hankkivat satelliittikuvat ilmaisista lähteistä ja tulostavat ne A0-kokoisille tulosteille.

Asukkaat piirtävät satelliittikuvatulosteiden päälle ensin kylän nykyiset maankäyttöalueet ja sen jälkeen käyttävät piirtämäänsä karttaa keskustelun apuna neuvotellessaan ja suunnitellessaan kylän tulevaisuuden maankäyttöä. Satelliittikuva on yksityiskohtainen, ja se mahdollistaa talojen, teiden ja jopa yksittäisten puiden tunnistamisen.

– Satelliittikuvien käyttö kyläläisten kanssa on varsin helppoa, kunhan heidät ensin opastetaan tulkitsemaan sitä. Kuva toimii keskustelun apuna, sillä sen avulla on helppo ymmärtää, mistä paikoista on milloinkin kyse. Asukkaat ja suunnittelijat myös kokevat oppivansa uutta, kun he pääsevät lintuperspektiivistä tarkastelemaan kylää ja keskustelemaan maankäytöstä, Eilola kertoo.

Osallistumisen haasteet on nähtävä osallisten ja suunnittelijoiden näkökulmasta

Eilola toteutti väitöstutkimustaan Tansanian mantereella sekä Sansibarin saariston suurimmalla saarella Ungujalla. Hän teki tapaustutkimusta kylissä ja haastatteli tansanialaisia suunnittelun ja paikkatiedon asiantuntijoita.

– Tarkastelin väitöskirjassani myös Tansanian nykyistä lainsäädäntöä ja suunnittelun käytänteitä. Tarkastelu paljasti sen, että huolimatta paikallisten osallisuuden ja aktiivisen osallistumisen painotuksista käytänteet eivät kykene sijaintiin liittyvän paikallisen tiedon keräämiseen tai hyödynnä paikkatietomenetelmiä keskustelevan suunnittelun tukena.

Eilolan mukaan Tansaniassa uusien menetelmien käyttöönottoa edistävät suunnittelijoille räätälöity koulutus sekä sitoutuminen osallistuvaan päätöksentekoon eri hallinnon tasoilla. Silti varsinaisissa osallistavissa suunnitteluprosesseissa ei yleensä ole resursseja laajentaa osallistumismahdollisuuksia kattamaan erilaisten ihmisryhmien tarpeita ja saada heihin yhteyttä.

Peilatessaan tutkimustaan Suomen maankäytönsuunnittelun kontekstiin Eilola huomauttaa, että osallistuminen vaatii osallisilta aikaa, tietoa, uskoa oman näkökulmansa merkityksellisyyteen, toisten näkökulman ymmärtämistä, luottamusta osallistumisen vaikuttavuuteen ja yhä enemmän teknisiä taitoja. Myöskään kartanlukutaitoa ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

– Osallistumisen haasteisiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tulisi aktiivisesti luoda yksittäisten menetelmien sijaan toimintatapoja, joilla vaikeasti saavutettavat ja usein ulkopuolelle jäävät ihmiset saadaan kuulluksi suunnittelupäätöksiä tehtäessä ja yhteistä tulevaisuutta luotaessa.

***

FM Salla Eilola esittää väitöskirjansa ”Village landscape from near and far - Participatory geospatial methods to integrate local knowledge into formal land use planning in Tanzania” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 25.6.2020 klo 12.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66329770271?pwd=K1FVUXovYktsTnhya2lXWkREWDRaQT09.

Vastaväittäjänä toimii tohtori Maria Tengö (Stockholm Resilience Centre, Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Risto Kalliola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on maantiede.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 8415985, salla.eilola@utu.fi
 
> Väittelijän kuva

> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 22.06.2020 | Muokattu 22.06.2020