Turun tuomiokirkon Musta kirja avaa ikkunan arkistojen historialliseen rooliin (Väitös: FM, tradenomi (YAMK) Taina Saarenpää, 7.12.2019, Suomen historia)
Taina Saarenpää rakentaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleiskuvaa alkuperäislähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimus osoittaa, että julkaisemista on sen erilaisista muodoista ja ajallisista eroista huolimatta tarkasteltava jatkumona. Kaikissa jatkumon vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen sekä lähdeaineistojen ja arkistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita.
Lähdejulkaisut mahdollistivat 1700-luvulta lähtien alkuperäislähteiden aikaisempaa vapaamman käytön samaan tapaan kuin nykypäivänä digitaaliset aineistot.
– Esimerkiksi asuinpaikka tai taloudelliset seikat eivät enää rajoittaneet tukimusta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Julkaiseminen vaikutti vahvasti erityisesti keskiajantutkimukseen, jonka lähteet olivat ja ovat edelleen hajallaan eri maiden arkistoissa, Turun yliopistossa väittelevä Taina Saarenpää kertoo.
Suomalainen lähdejulkaiseminen noudattelee kansainvälisiä linjoja
Esimerkkitapauksena Saarenpää on tarkastellut keskiaikaisen käsikirjoituksen, Turun tuomiokirkon Mustan kirjan julkaisemista. Musta kirja sisältää tuomiokirkon ja piispan asiakirja-aineistoja vuosilta 1229–1515. Se on yksi ensimmäisistä lähteistä, joita Suomessa on julkaistu ja kiinnostus siihen on säilynyt nykypäivään asti. Kirjaa on 1700-luvun lopulta lähtien usein pidetty tärkeimpänä Suomen alueen historiaa kuvaavana lähteenä, sillä se kertoo laajasti suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä keskiajalla.
– Tutkin väitöskirjassani millä tavoin Mustaa kirjaa ja sen osia julkaistiin, miten julkaisemista perusteltiin sekä millainen oli arkistojen ja tutkijoiden rooli julkaisutyössä. Minua kiinnostaa erityisesti arkiston ja tutkimuksen välinen suhde sekä lähdejulkaisujen rooli osana historiakulttuuria, Saarenpää sanoo.
Tutkimuksessa Mustan kirjan julkaisemisen vaiheet asetetaan laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin. Tutkimus osoittaa, että lähteiden julkaiseminen noudattelee Suomessa kansainvälisiä kehityslinjoja, mutta ei vastaa niitä täysin. Musta kirja on ollut monin tavoin esikuvana suomalaiselle lähteiden julkaisemiselle. Sen julkaisijat ovat hakeneet vaikutteita kansainvälisestä julkaisemisesta ja seuranneet uusimpia julkaisutekniikoita.
Tutkimus osoittaa myös, että Mustan kirjan editiot ovat yhtä aikaa saavutettava ja saavuttamaton osa suomalaista historiakulttuuria. Ne ovat periaatteessa kaikkien ulottuvilla, mutta esimerkiksi kielellisten syiden vuoksi vain harvat kykenevät lukemaan niitä. Editioiden kautta voidaan silti rakentaa suhteita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Ne on nähty julkaisemisen eri vaiheissa kansallisen historiankirjoituksen pohjana, muistomerkkeinä, identiteetin rakennusosina ja tärkeänä yhteytenä länteen.
Arkisto on aktiivinen toimija
Saarenpää käsittelee lähteiden julkaisemista historiantutkimuksen ja arkistotieteen näkökulmista. Hän on suorittanut ylemmän arkistotutkinnon Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen arkistolinjalla, ja tutkimus on ensimmäinen linjalta valmistuva arkistotieteellinen väitös.
– Arkiston rooli ei ole vielä keskeinen osa historiantutkimuksen lähdekriittistä pohdintaa, mutta sen tulisi olla sitä. Alkuperäislähteen elinkaareen kuuluvat kiinteästi myös sen vaiheet arkistossa, Saarenpää korostaa.
Tutkimus osoittaa, että arkiston rooli julkaisemisessa on muuttunut. Arkisto ei ole enää näennäisen neutraali julkaisija ja säilyttäjä, vaan pyrkii jakamaan asiantuntijuutta tutkijoiden ja suuren yleisön kanssa sekä korostamaan julkaisemisen sijaan avoimuutta. Tutkimus osoittaa lisäksi, että alkuperäislähteiden julkaiseminen ja avaaminen esimerkiksi digitaaliarkistoissa ja verkkopalveluissa pohjautuu arkistoissa ja julkaisutyössä aikaisemmin tehdyille valinnoille. Näiden valintojen läpinäkyvyys mahdollistaa sen, että julkaisemisen ja arkistojen roolia tutkimusaineistojen muodostumisessa ja käytössä voidaan arvioida kriittisesti.
– Olennaista on muistaa, että julkaisut ja esimerkiksi digitaaliarkistot tarjoavat lähteistä niiden julkaisijan tekemän tulkinnan, joka ei koskaan voi täysin vastata alkuperäistä, Saarenpää toteaa.
***
FM, tradenomi (YAMK) Taina Saarenpää esittää väitöskirjansa ”Turun tuomiokirkon Musta kirja ja lähteiden julkaisemisen jatkumo Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 7.12.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Salminen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.
Väittelijän yhteystiedot: taina.saarenpaa@utu.fi
