Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden perheympäristön vaikutusta keski-iän terveyteen. Vanhempien tupakoinnille altistuminen vaikutti negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kognitiiviseen suoriutumiseen vielä keski-iässä. Lisäksi ainoilla lapsilla oli jo epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkulun ajan.
Sydän- ja verisuonisairaudet sekä muistisairaudet ovat merkittäviä terveyshaasteita maailmanlaajuisesti. Niiden taustalla tunnetaan useita riskitekijöitä, mutta kaikki sairastavuus ei selity niillä.
Erikoislääkäri, LL Jukka Pihlmanin väitöstutkimuksessa selvitettiin, voivatko jo lapsuudessa koetut perheeseen liittyvät tekijät vaikuttaa terveyteen vuosikymmeniä myöhemmin.
Tutkimus perustui väestöpohjaiseen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimukseen, jossa osallistujia on seurattu lapsuudesta lähtien yli 30 vuoden ajan.
Tutkittavien terveyttä tarkasteltiin tutkimalla kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, sydämen rakennetta ja toimintaa kaikututkimuksella, valtimoiden varhaisia ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin merkkejä sekä keski-iän kognitiivista suoriutumista vakiintuneella testistöllä.
Passiivinen tupakointi vaikuttaa vielä keski-iässä – samoin ainoana lapsena kasvaminen
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että vanhempien tupakoinnille altistuminen lapsuudessa oli yhteydessä muutoksiin sydämen rakenteessa sekä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen keski-iässä. Erityisesti episodinen muisti eli elämänkertamuisti, oppiminen ja työmuisti olivat heikompia henkilöillä, jotka olivat altistuneet tupakansavulle lapsuudessa.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että sisarusten lukumäärä oli yhteydessä sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöihin koko elämänkulun ajan. Ainoilla lapsilla oli jo lapsuudessa epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili, kuten korkeampi painoindeksi ja matalampi fyysisen aktiivisuuden taso. Lisäksi aikuisuudessa heillä todettiin enemmän lihavuutta ja verenpainetautia.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että perheympäristön vaikutukset voivat ulottua huomattavasti pidemmälle kuin aiemmin on ymmärretty:
– Vaikka lapsuudenaikaisen passiivisen tupakoinnin haitat tunnetaan hyvin, tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että vaikutukset voivat näkyä vielä keski-iässä sydämen rakenteessa ja aivotoiminnassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että perhekoko ja sisarusten määrä voivat olla yhteydessä myöhempään sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen riippumatta useista tunnetuista sosioekonomisista ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä, Pihlman kertoo.
Tulokset korostavat lasten ja nuorten suojelemisen merkitystä tupakansavulle altistumiselta. Ne viittaavat myös siihen, että perheen rakenteeseen liittyviä tekijöitä voitaisiin hyödyntää tunnistettaessa lapsia ja nuoria, joilla saattaa olla tavallista suurempi riski myöhempiin terveysongelmiin.
Tutkimus vahvistaakin käsitystä siitä, että terveyden perusta rakentuu jo varhaislapsuudessa ja että varhaisiin elinolosuhteisiin kohdistuvilla ehkäisevillä toimilla voidaan mahdollisesti vähentää sydän- ja verisuonisairauksien sekä kognitiivisen heikentymisen riskiä myöhemmin elämässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. syyskuuta
LL Jukka Pihlman esittää väitöskirjansa “Early Life Family-Associated Risk Factors and Subsequent Cardiometabolic and Brain Health. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.9.2026 klo 12.00 (TYKS, SH-auditorio, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Katariina Öörni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
