Riskittömyyden sijaan opetuksen tavoitteena tulisi olla vastuullisuus, toteaa Manne Kallio käsityökasvatuksen väitöstutkimuksessaan. Tutkimus osoittaa, että vastuulliset oppilaat ymmärtävät riskejä paremmin. Kallion mukaan oppilaita pitäisi kannustaa oivaltavaan ajatteluun ja kasvattaa varautumaan oivalluksiin kuuluviin riskeihin.
KTM Sini Jokiniemen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että ostajat ja myyjät arvostavat yksittäisiä myyntitapaamisia, sillä ne tarjoavat lisäarvoa, jota voi hyödyntää eri yhteyksissä.
Turun helluntaiseurakunnan uskontokulttuuri on ohjannut jäseniensä uranvalintoja siten, että seurakunta on muuttunut keskiluokkaisemmaksi. Seurakuntalaisten ammateissa korostuvat auttamisen ja opettamisen alat, joilla yksilö voi kokea elävänsä uskontoaan myös arjessa. Näin väittää filosofian maisteri Teemu T. Mantsinen uskontotieteen väitöskirjassaan.
Kieliteknologiamenetelmien kehittäminen suomen kielelle on ollut ongelmallista vapaasti saatavilla olevien resurssien puutteen vuoksi. Tähän ongelmaan tarttuu Katri Haverisen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus, jossa kehitettyjen aineistojen avulla voidaan analysoida automaattisesti sekä yleissuomea että potilasasiakirjojen kieltä.
Erja Kuurilan kasvatustieteen alan väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että yhteen ammattikorkeakoulun keskeiseen ongelmaan, opintojen keskeyttämiseen ja pitkittymiseen, voitaisiin vaikuttaa tehostamalla uraohjausta ja kohdentamalla sitä nykyistä paremmin.
Mari K. Niemen väitöstutkimuksesta selviää, että muutos median ja politiikan suhteessa on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen puoluejohtajuuteen. Media on ollut vauhdittamassa niin naisten nousua suurten puolueiden johtoon kuin populistisen johtajuuden läpimurtoa.
Kimmo Laakso tarkastelee väitöstutkimuksessaan tiedonkulun haasteita suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niissä toimimisessa. Tutkimus osoittaa, että viranomaisten ja yritysten toiminnassa on paljon parannettavaa. Tutkimus tarjoaa myös ratkaisuja. ‒ Valtaosa esitetyistä parannuksista voidaan saavuttaa toimintatapojen ja asenteiden muutoksilla eivätkä ne vaadi suuria investointeja, Laakso sanoo.
Suomeen lapsena muuttaneet ja maassa aikuiseksi kasvaneet kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi. Suomen kielen osaaminen, maan kansalaisuus, sosiaaliset suhteet ja välittömän asuinympäristön tunteminen antavat nuorille mahdollisuuden kokea Suomen kodikseen.
Äitien työajoissa on huomattavia eroja Euroopan maiden välillä. Sosiaalipolitiikan yliopisto-opettaja Milla Salin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että eri työaikamuotojen – kokopäivätyö, osa-aikatyö ja työssäkäymättömyys – valintaan vaikuttavat sekä yhteiskunnan rakenne että yksilötason tekijät. – Mielenkiintoista on myös ns. kulttuuristen tekijöiden merkitys. Pidempää työaikaa tekevät ne äidit, joiden oma äiti on ollut lapsiperheaikanaan palkkatyössä, Salin sanoo.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on kehitetty internetissä toimiva tukiohjelma masentuneille nuorille. Ohjelman avulla nuoret voivat saada luotettavaa tietoa terveydestään ja tehdä arkea tukevia itsehoitotehtäviä. TtM Marjo Kurjen väitöstutkimuksen mukaan nuorisopsykiatrisen avohoidon sairaanhoitajat kokevat ohjelman myönteisenä lisävälineenä nuorten hoidossa, vaikka käytännössä henkilökunta ei ole liittänyt sitä osaksi hoitoa. Ohjelman käyttöönotossa on huomioitava, miten se saadaan yhdistettyä osaksi perinteisiä työtapoja.