Asiasana: Lastenneurologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Pikkukeskosuus vaikuttaa kehitykseen ja aivojen toimintaan vielä varhaisnuoruudessa (Väitös: LL Karoliina Uusitalo, lastenneurologia, 21.4.2023)

Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.

Neurologiset jäännösoireet ovat tavallisia lapsena sairastetun aivotulehduksen jälkeen (Väitös: LL Heidi Pöyhönen, 6.5.2022, lastenneurologia)

Heidi Pöyhönen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kolmanneksella aivotulehduksen sairastaneista lapsista esiintyy kohtalaisia tai vaikeita jäännösoireita vuosia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Lieviä neurologisia ongelmia esiintyy jäännösoireina yli 70 prosentilla lapsista. Sen sijaan lasten kasvohermohalvaukset syystä riippumatta paranevat hyvin. Lasten kasvohermohalvauksen aiheuttajan ja hoidon määrittämisessä voidaan hyödyntää selkäydinnestenäytteen tutkimista.

Ennenaikainen syntymä altistaa aivojen aktivoitumisen muutoksille (Väitös: LL Katri Lahti, 17.12.2021, lastenneurologia)

Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.