Asiasana: suupatologia ja -radiologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ihmisen bakteerimikrobisto muuttuu papilloomaviruksen yhteydessä (Väitös: HLL Heidi Tuominen, 8.5.2020, suupatologia ja -radiologia)

Ihmisen bakteerimikrobisto vaikuttaa olevan erilainen papilloomavirusinfektion (HPV) yhteydessä. HLL Heidi Tuomisen väitöstutkimuksessa selvisi, että limakalvon bakteerimikrobiston koostumus äidin suussa, kohdunkaulalla ja istukassa sekä lapsen suussa oli erilainen, kun verrattiin HPV-DNA-positiivisten näytteiden bakteereita HPV-negatiivisten näytteiden bakteerikoostumukseen. Olennainen löydös oli, että HPV-positiivisissa näytteissä todettiin enemmän erilaisiin tautiprosesseihin liitettyjä bakteereita.

Yleiset virusinfektiot saattavat vaikeuttaa pään ja kaulan syöpien hoitoa (Väitös: HLL Aaro Turunen, 17.5.2019, suupatologia ja radiologia)

HLL Aaro Turunen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ihmisen papilloomavirusinfektion, herpes simplex -viruksen ja Epstein-Barrin viruksen aiheuttamia muutoksia sädehoidettujen solujen käyttäytymisessä sekä pään ja kaulan syöpäpotilaiden ennusteessa. Tutkimus osoittaa, että herpesinfektiot saattavat vaikeuttaa etenkin papilloomaviruksen aiheuttamien syöpien hoitotuloksia. 

Suupatologia ja suuradiologia

Hammaslääketieteen laitoksen suupatologian ja suuradiologian osasto jakautuu kahteen oppiaineeseen. Osaston vastuuprofessorina toimii Jaana Hagström, joka vastaa suupatologian oppiaineesta. Dosentti, yliopistonlehtori Marja Ekholm vastaa suuradiologian oppiaineesta.

Oireeton suun herpesinfektio voi tarttua suuseksin välityksellä (Väitös: HLL Johanna Mäki, 15.6.2018, suupatologia ja -radiologia sekä virusoppi)

Noin puolet suomalaisista nuorista aikuisista kantaa herpestä – suurin osa tietämättään. HLL Johanna Mäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Herpes simplex -viruksen (HSV) esiintyvyyttä suomalaisten raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa suun limakalvoilla sekä HSV-vasta-aineiden yleisyyttä seerumissa ennen synnytystä ja 6 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Oireellisen huuli- ja genitaaliherpeksen lisäksi herpestä erittyy oireettomasti suun tai sukupuolielinten limakalvoille ja eritteisiin, kuten sylkeen.