Asiasana: Fysikaalisten ja kemiallisten tieteiden tohtoriohjelma (PCS)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Palladointi avaa uusia mahdollisuuksia oligonukleotidilääkkeiden kehityksessä (Väitös: MSc Madhuri Hande, 19.11.2021, kemia)

FM Madhuri Hande on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA- ja RNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä kyseisten nukleiinihappojen pätkiä, joissa joko ketjun päähän tai keskelle on liitetty palladasyklinen rakenne. Vastaavia rakenteita on aikaisemmin tutkittu vaihtoehtona syöpälääkkeenä käytetylle sisplatiinille, mutta niiden liittäminen osaksi oligonukleotidiketjua on onnistunut ensimmäisen kerran vasta joitakin vuosia sitten Turun yliopistossa.

Havainnot paljastavat tähtien tuhoutumisia – syynä galaksien keskustoissa lymyävät mustat aukot (Väitös 4.11.2021 MSc Thomas Reynolds, tähtitiede)

01.11.2021

Useimpien galaksien keskustoista tiedetään löytyvän supermassiivinen musta aukko. Uudet havainnot ovat paljastaneet, että tietyissä galakseissa nämä mustat aukot saattavat hajottaa tähtiä useammin kuin aikaisemmin oli arveltu. Tähtien tuhoutuessa vapautunut energia voidaan havaita sen lämmittämän kosmisen pölyn säteilynä infrapuna-aallonpituuksilla. 
 

Väittelijä kehitti sata kertaa aiempaa tehokkaampia hapetuskatalyyttejä (Väitös: FM Pasi Salonen, 5.11.2021, kemia)

Epoksidaatio on hapetusreaktio, jolla esimerkiksi raakaöljyn osasia voidaan muuttaa käyttökelpoisemmiksi aineiksi, kuten muoveiksi tai lääkkeiksi. Reaktio on teollisesti merkittävä, ja sen tehostamiseksi käytetään usein Mo-pohjaisia katalyyttejä, eli aineita, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. FM Pasi Salonen paransi väitöstyössään molybdeeniin (Mo) perustuvien epoksidaatiokata­lyyttien suorituskykyä jopa satakertaisesti aiemmin käytettyihin katalyytteihin nähden.

Valon polarisaatio auttaa ymmärtämään paremmin säteilyn lähteitä mustien aukkojen läheisyydessä (Väitös: MSc Ilia Kosenkov, 8.10.2021, tähtitiede)

Kaksoistähtijärjestelmissä olevista tähtien massaisista mustista aukoista havaitaan ajoittain muuttuvaa valon polarisaatiota. Polarisaation astetta, kulmaa ja vaihtelukuviota voidaan käyttää kuvaamaan mustan aukon läheisyydessä tapahtuvia fysikaalisia prosesseja. Tutkimalla mustia aukkoja tähtitieteilijät oppivat kuinka aine ja energia käyttäytyvät äärimmäisissä olosuhteissa.
 

Väittelijä kehitti uusia malleja Auringon hiukkassäteilyn arviointiin (Väitös: FM Osku Raukunen, 28.6.2021, fysiikka)

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.

Mittausten simulointi tuo uusia näkökulmia kvanttiteorian perusteiden tutkimukseen (Väitös: FM Leevi Leppäjärvi, 17.6.2021, teoreettinen fysiikka)

Kvanttifysiikan teoreettisiin mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin keskittyvä kvanttiteorian perusteiden tutkimus pyrkii selittämään kvanttifysiikan oudoimpia havaintoja ja ilmiöitä. Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa FM Leevi Leppäjärvi tuo esille uusia tekniikoita selittämään näitä ilmiöitä kvanttimittausten osalta. 

Väitöstutkimuksessa valmistettiin lyhyitä yksinauhaisia DNA-pätkiä organoelohopearakenteella (Väitös: FM Dattatraya Ukale, 2.3.2021, kemia)

Dattatraya Ukale on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä yksinauhaisen DNA:n pätkiä, joissa yksi emäsosa on korvattu aromaattisella organoelohopearakenteella. Näiden rakenteiden pariutuminen luonnollisten nukleiinihappoemästen kanssa perustuu elohopean ja typen väliseen sidokseen ja poikkeaa ratkaisevasti luonnollisesta Watson–Crick-emäspariutumisesta.