Asiasana: Molekulaaristen biotieteiden tohtoriohjelma (DPMLS)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kasvi suojaa yhteyttämiskoneistoaan pitämällä sen optimaalisesti hapettuneena (Väitös: FM Sanna Rantala, 14.8.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.

Tutkimuksesta uutta tietoa elintarvikkeiden sienimyrkyistä – uudet mittaustavat arvioivat mykotoksiiniriskiä ja vähentävät hukkaviljaa (Väitös: MSc Taha Hussien Abodalam, 10.6.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa aggressiivisen suubakteerin kesyttämiseen (Väitös: FM Tuuli Ahlstrand, 7.6.2019, biokemia)

FM Tuuli Ahlstrand osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että suubakteerin pinnan rakenteet pystyvät sitomaan ihmisen tulehduksen viestimolekyylejä eli sytokiineja. Bakteeri voi sytokiineja sitomalla kerätä tietoa isännän tulehdustilasta ja säädellä taudinaiheuttamiskykyään tai tulehduksen etenemistä. Tutkimustuloksista on apua vakavan ientulehduksen parodontiitin hoidon kehittämisessä.

Sini- ja mikrolevät voivat olla ratkaisu Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen ja hiilineutraaliin energiantuotantoon (DI Mikael Jämsä, 27.5.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.