Asiasana: Molekulaaristen biotieteiden tohtoriohjelma (DPMLS)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Suomalaisten sienten polysakkarideista uutta sisältöä ruokavalioon? (Väitös: MSc Gabriele Beltrame, 3.12.2021, elintarvikekemia ja -kehitys)

Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.

Varoventtiilit suojaavat fotosynteettisiä bakteereja dynaamisesti (Väitös: MSc Anita Santana Sánchez, 19.11.2021, molekulaarinen kasvibiologia)

Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.

Happamat marjat maistuvat harvalle – väitöstutkimuksesta tapoja parantaa suomalaisten supermarjojen makua ja säilyvyyttä (Väitös: DI Niko Markkinen, 8.10.2021, elintarvikekehitys)

Tyrni, aronia ja puolukka ovat suomalaisia supermarjoja, jotka kuitenkin jäävät happaman tai karvaan makunsa takia usein hyödyntämättä. DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää.

Bioprosessointien avulla uusia maistuvia marjatuotteita (Väitös: DI Niina Kelanne, 24.9.2021, elintarvikekehitys)

DI Niina Kelanteen väitöstutkimus osoittaa, että polymeerejä, entsyymejä ja viinihiivakäymistä voidaan käyttää puolukan ja mustaherukan aistittavien ominaisuuksien muokkaamiseen. Kyseiset bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin ja näin ollen kokonaisvaltaisesti aistittaviin ominaisuuksiin. Tutkimus tuo uutta tieteellistä tietoa bioprosessointien vaikutuksista puolukka- ja mustaherukkajuomien valmistukseen sekä marjojen teolliseen hyödyntämiseen.

Solut tunnistavat eron pehmeän ja jäykän välillä ja toimivat elimistössä sen mukaisesti (Väitös: FM Martina Lerche, 10.9.2021, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Martina Lerche selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun ympäristön fyysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solun toimintaan sen tarttumista välittävien proteiinien kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että solun tarttumisreseptoreiden aktiivisuuden säätelyllä on tärkeä rooli rintarauhasen kehityksessä ja toiminnassa.

Tutkimuksesta uutta tietoa syöpälääkkeiden biosynteesistä ja evoluutiosta (Väitös: MSc Benjamin Nji Wandi, 20.8.2021, biokemia)

Antrasykliinit ovat laajasti käytettyjä syöpälääkkeitä, jotka ovat tällä hetkellä mukana 500 kliinisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Antrasykliinien käyttöä rajoittavat niiden vakavat sivuvaikutukset. MSc Benjamin Nji Wandin väitöstutkimuksessa selvisi, että pienet muokkaukset antrasykliinien rakenteeseen voivat merkittävästi parantaa niiden bioaktiivisuutta sekä vähentää niiden toksisuutta.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin herkkiä ja helppokäyttöisiä pikatestejä sairauksien havaitsemiseksi (Väitös: DI Iida Martiskainen, 11.6.2021, biotekniikka)

Sairauksien testaaminen pikatestillä nopeasti ja helposti on mahdollista menetelmän suorituskykyä parantamalla. DI Iida Martiskainen kehitti väitöstutkimuksessaan pikatestejä virusinfektioiden ja sydäninfarktin diagnostiikkaan teknologialla, jolla voidaan parantaa menetelmän herkkyyttä ja kvantitatiivisuutta verrattuna tyypilliseen pikatestiteknologiaan. Näin voidaan päästä lähemmäs laboratoriotasoista diagnostiikkaa olosuhteissa, joissa ei ole pääsyä laboratorioon.