Asiasana: Molekulaaristen biotieteiden tohtoriohjelma (DPMLS)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Violetin perunan antosyaaneilla on enemmän vaikutusta tyypin 2 diabeteksen säätelyssä kuin mustikan antosyaaneilla (Väitös: MSc Tech. Kang Chen, 14.03.2022, elintarvikekehitys)

MSc Tech. Kang Chen vertaili väitöskirjatutkimuksessaan, miten violetin perunan asyloidut antosyaanit ja mustikan asyloimattomat antosyaanit vaikuttavat tyypin 2 diabetekseen perinnöllisesti lihavilla Zucker-rotilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita ”omiikka”-menetelmiä, kuten metabolomikkaa, transkiptomiikkaa ja metagenomiikkaa. Perunasta uutetuilla antosyaaneilla havaittiin olevan enemmän vaikutuksia tyypin 2 diabetekseen kuin mustikan antosyaaniuutteella.   

Merietanat pitävät leviltä varastamansa viherhiukkaset toiminnallisina kiertämällä yhteyttämisen ongelmakohtia (Väitös: FM Vesa Havurinne, 11.3.2022, molekulaarinen kasvibiologia)

Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.

Kaura sopii herkkävatsaisellekin, mutta sen terveysvaikutukset ovat riippuvaisia kuiturakenteen muokkauksesta (Väitös: FM Salla Laito, 4.2.2022, elintarvikekemia)

FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.

Suomalaisten sienten polysakkarideista uutta sisältöä ruokavalioon? (Väitös: MSc Gabriele Beltrame, 3.12.2021, elintarvikekemia ja -kehitys)

Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.

Varoventtiilit suojaavat fotosynteettisiä bakteereja dynaamisesti (Väitös: MSc Anita Santana Sánchez, 19.11.2021, molekulaarinen kasvibiologia)

Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.

Happamat marjat maistuvat harvalle – väitöstutkimuksesta tapoja parantaa suomalaisten supermarjojen makua ja säilyvyyttä (Väitös: DI Niko Markkinen, 8.10.2021, elintarvikekehitys)

Tyrni, aronia ja puolukka ovat suomalaisia supermarjoja, jotka kuitenkin jäävät happaman tai karvaan makunsa takia usein hyödyntämättä. DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää.

Bioprosessointien avulla uusia maistuvia marjatuotteita (Väitös: DI Niina Kelanne, 24.9.2021, elintarvikekehitys)

DI Niina Kelanteen väitöstutkimus osoittaa, että polymeerejä, entsyymejä ja viinihiivakäymistä voidaan käyttää puolukan ja mustaherukan aistittavien ominaisuuksien muokkaamiseen. Kyseiset bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin ja näin ollen kokonaisvaltaisesti aistittaviin ominaisuuksiin. Tutkimus tuo uutta tieteellistä tietoa bioprosessointien vaikutuksista puolukka- ja mustaherukkajuomien valmistukseen sekä marjojen teolliseen hyödyntämiseen.