Uniapnea aiheuttaa yön aikaisia hengityskatkoksia. Se tarkoittaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksille, sillä sydän ei kestä uniapnean aiheuttamaa rasitusta. Turku on yksi uniapneatutkimuksen kiinnostavimpia keskuksia maailmalla.
Kysymys uniapneasta covid-19-infektion riskitekijänä on noussut esiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksessa pandemian ensimmäisen aallon potilaista. Kyseessä on ensimmäinen covid-19-pandemiasta julkaistu tutkimus, jossa epäily uniapneasta riskitekijänä nousee tärkeimmäksi havainnoksi.
Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.
Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt. LL Minna Myllylä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Tutkimuksen perusteella mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää CPAP-laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia päivässä.