Tutkimuksen huiput

Turun yliopisto on tieteellisesti vahva monialainen yliopisto, jossa uusia tutkimuksellisia avauksia etsitään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilta ja tieteidenvälisestä tutkimuksesta. Tälle sivulle on koottu Turun yliopistossa vaikuttavat akateemikot ja akatemiaprofessorit sekä tutkimuksen lippulaivat, huippuyksiköt ja ERC-hankkeet.

Turun yliopiston tieteen akateemikot

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Eva-Mari Aro

Eva-Mari Aro on kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneereja maassamme. Hän on omalla toiminnallaan luonut uuden vahvuusalueen suomalaiseen biologian alan tutkimukseen. Aro on kansainvälisesti erittäin tunnettu; hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Viime vuosina Aron ryhmä on keskittynyt tutkimaan, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan puhdasta hiilidioksidituotoltaan neutraalia energiaa ihmiskunnalle. Tutkimus voi johtaa käänteentekevään läpimurtoon bioenergian tuotannossa.

Kaisa Häkkinen

Kaisa Häkkisen tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen. Häkkisen tieteellinen tuotanto on erittäin laadukasta ja vaikuttavaa, ja hän on tieteellisen työnsä ohella tuonut tutkimusalansa tuloksia monipuolisesti esille laajemmalle yleisölle.

Sirpa Jalkanen

Sirpa Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi. Jalkasen tutkimusryhmä on tehnyt uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Tutkimus on korkean riskin - korkean tuoton tutkimusta, jolla on mahdollisuudet tuottaa merkittäviä tuloksia vaikeiden tulehdussairauksien hoitoon sekä syövän leviämisen ehkäisyyn.

Arto Salomaa

Arto Salomaa on tehnyt matemaattiseen logiikkaan pohjautuvaa tieteellistä työtä, joka keskittyy formaaleihin kieliin ja automaattien teoriaan. Hän on ollut luomassa muun muassa DNA-laskennan teoriaa. Salomaa kiinnostui 1960-luvulla tietokoneiden tarjoamista matemaattisista haasteista. Hänen tutkimusalaansa on tietotekniikan matemaattinen teoria, jossa hän on keskittynyt muun muassa kryptografian ja DNA-laskennan teorian luomiseen. Hän on yksi tärkeimmistä automaattien ja formaalisten kielten teorian kehittäjistä. Salomaa toimi Turun yliopiston matematiikan professorina vuosina 1966–1998.

Turun yliopiston akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä. Tehtävä on tarkoitettu määräaikaiseen täysipäiväiseen tutkimustyöhön. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille.

Olli Raitakari

Olli Raitakari (akatemiaprofessuuri 2019 - 2023) tutkii, onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille, kuten tupakansavu, ympäristömyrkyt ja psykososiaalinen stressi, yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä. Tämän selvittämiseksi hän tekee laajan epidemiologisen kolme sukupolvea kattavan tutkimuksen, johon kutsutaan mukaan kansallisen lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät eli LASERI-tutkimukseen aikaisemmin osallistuneita tutkimushenkilöitä sekä heidän lapsiaan ja vanhempiaan. Projektissa tutkitaan, onko vanhempien altistuminen yhteydessä jälkikasvun kardio-metaboliseen profiiliin, kognitiivisiin toimintoihin ja psykologiseen hyvinvointiin. Hankkeessa kerätään seerumi-, veri- ja sukusolunäytteitä, joista mitataan epigeneettisiä biomarkkereita. Näiden avulla pyritään selvittämään mekanismeja, joiden avulla sukupolvien välinen epigeneettinen periytyminen tapahtuu.Raitakari on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 2012–2016.

Hannu Salmi

Hannu Salmen (akatemiaprofessuuri 2017 - 2021) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä. Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Tutkimuksen lippulaivat

Suomen Akatemian Lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Turun yliopisto johtaa kahta tutkimuksen lippulaivaa.

Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahanke INVEST

INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä. Lippulaivan rahoituskausi kattaa vuodet 2019–2022.

Suomen Akatemian lippulaivahanketta johtaa sosiologian professori Jani Erola.

Lisätietoa INVEST-lippulaivasta

Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina -lippulaivahanke InFLAMES

InFLAMES tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja varsinaiseen lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. InFLAMES edistää myös diagnostiikkaa, jotta kullekin potilaalle voitaisiin räätälöidä sopivat täsmähoidot. Lippulaivalle on myönnetty rahoitusta vuosille Inflames 2020–2023.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistä Suomen Akatemian lippulaivahanketta johtaa professori, akateemikko Sirpa Jalkanen.

Lisätietoa InFLAMES-lippulaivan sivuilla.

Tutkimuksen huippuyksiköt

Huippuyksikköohjelmat ovat suomalaisen tutkimuksen menestystarinoita. Tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. 

Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018–2025.

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö

Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen toimii tutkimusryhmän johtajana Tampereen yliopiston hypermedian professorin Frans Mäyrän koordinoimassa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö

Avaruusfysiikan professori Rami Vainio toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin koordinoimassa kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä.

Kvanttiteknologian huippuyksikkö

Teoreettisen fysiikan professori Sabrina Maniscalco toimii tutkimusryhmän johtajana Aalto-yliopiston fysiikan professori Jukka Pekolan koordinoimassa kvanttiteknologian huippuyksikössä.

Suomen Akatemian huippuyksiköiden ohella Turun yliopisto koordinoi myös NordForskin rahoittamaa pohjoismaista huippuyksikköä.

NordAqua

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aron johtama Nordic Centre of Excellence -statuksen saanut huippuyksikkö keskittyy siniseen, eli veteen liittyvään, biotalouteen. Erityinen painotus on mikro- ja makrolevissä sekä niiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on lisätä erityisesti leviin liittyvien kaupallisten sovellusten kehittämistä ja vahvistaa yrittäjyyttä alalla. ​Huippuyksikön rahoituskausi ulottaa vuodet 2019–2022.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittama tutkimus

Euroopan Unionin rahoitusorganisaatio Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) edistää eri tieteenalojen huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla. Turun yliopistossa on käynnissä kuusi ERC-rahoitteista tutkimushanketta.

How elephants grow old

Hankkeessa tutkitaan vanhenemisen evoluutiota ja siihen liittyvien terveyden, eloonjäämisen ja lisääntymismenestyksen erojen syitä ja variaatiota käyttäen tutkimusorganismina pitkäikäistä nisäkästä, aasiannorsua. Myanmarin työläisnorsuista 1920-luvulta alkaen kerätty demografinen tieto yhdistetään tutkimusryhmän norsuista keräämään fyysiseen-, fysikaaliseen- ja käyttäytymisdataan. Hankkeen rahoituskausi on 1.1.2016 – 31.12.2021.

Tutkimusta johtaa professori Virpi Lummaa.

From longitudinal proteomics to dynamic individualized diagnostics

Hankkeessa kehitetään laskennallisia mallinnusmenetelmiä, joiden avulla seurantatutkimuksissa kerättyjä laajoja proteiinimittausdatoja voidaan hyödyntää yksilöidyn, ajan myötä muuttuvan sairastumisriskin määrittämiseen. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa tyypin 1 diabeteksen varhaisia ennusmerkkejä, solunsalpaajahoitojen haittavaikutuksia sekä munuaissyövän käyttäytymistä molekyylitasolla. Lisäksi tutkimusryhmä kehittää laskennallisia menetelmiä biopankkien potilas- ja molekyylirekisterien tutkimukseen. Hankkeen rahoituskausi on 1.6.2016 – 31.5.2022. 

Tutkimusta johtaa professori Laura Elo.
 

Ancestral environmental exposures and offspring health – a multigenerational epidemiologic cohort study across 3 generations

Kolme sukupolvea käsittävässä tutkimuksessa selvitetään vanhempien tupakoinnin, ympäristömyrkkyaltistusten ja psykososiaalisen stressin vaikutuksia lasten ja lastenlasten terveyteen. Hankkeessa tutkitaan niin sanottua epigeneettistä periytymistä, joka ei tapahdu DNA:n välityksellä. Epigeneettistä periytymistä on havaittu kokeellisissa eläintutkimuksissa, mutta sen merkitystä ihmisen terveydellä ei vielä tunneta. Hankkeen rahoituskausi on 1.11.2017 - 31.10.2022.

Tutkimusta johtaa professori Olli Raitakari.
 

Persistent bullying cases: towards tailored intervention approaches to maximize efficiency

Hankkeessa selvitetään pitkittäistutkimuksella, kokeellisilla asetelmilla sekä molekyyligenetiikkaa hyödyntämällä, miksi interventiot eivät toisinaan tehoa kiusaamisen ehkäisemisessä ja mitkä tekijät selittävät haastavia kiusaamistapauksia. Selvittämällä näitä syitä pystytään luomaan uusia toimintamalleja erityyppisiin haastaviin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi. Hanke linkittyy Turun yliopistossa kehitettyyn kiusaamisen vastaiseen toimenpideohjelmaan KiVa Kouluun®. Hankkeen rahoituskausi on 1.10.2020 – 30.9.2025.

Tutkimusta johtaa professori Christina Salmivalli.

CHALLENGE-hankkeen nettisivuille

Bioinspired, biphasic and bipolar flow batteries with boosters for sustainable large-scale energy storage

Tutkimusprojektissa etsitään keinoja laajentaa energian varastoimiseen soveltuvien materiaalien joukkoa. Sopivalta materiaalilta vaaditaan monia, osittain ristiriitaisia ominaisuuksia. Osa materiaaleista ei sovi tarkoitukseen, koska esimerkiksi niiden liukoisuus saattaa olla liian huono, tai koska akun kennojännite on liian alhainen. Hankkeessa kehitetään tapoja kiertää näitä rajoituksia ja tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian varastoimiseen soveltuvia akkuja. Hankkeen rahoituskausi on 1.1.2021 – 31.12.2025.

Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Pekka Peljo.

DIGIPARENT - Implementation, personalization and genetics of digitally assisted parent training intervention to improve child mental health services

Hankkeessa tutkitaan käytöshäiriön ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla. Osatutkimuksissa selvitetään vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon onnistumiseen liittyviä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, personointia tekoälyn ja algoritmien avulla sekä toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää. Kyseessä on ensimmäinen laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksista. Sen avulla voidaan kehittää mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tarpeellisia toimintamalleja palvelujärjestelmän eri tasoille. 

Hanke käynnistyy vuonna 2021 ja sen rahoituskausi kestää viisi vuotta.

Tutkimusta johtaa professori Andre Sourander.