Tutkimuksen huiput

Turun yliopisto on tieteellisesti vahva monialainen yliopisto, jossa uusia tutkimuksellisia avauksia etsitään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilta ja tieteidenvälisestä tutkimuksesta. Tälle sivulle on koottu Turun yliopistossa vaikuttavat akateemikot ja akatemiaprofessorit.  

Turun yliopiston tieteen akateemikot

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Eva-Mari Aro

Eva-Mari Aro on kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneereja maassamme. Hän on omalla toiminnallaan luonut uuden vahvuusalueen suomalaiseen biologian alan tutkimukseen. Aro on kansainvälisesti erittäin tunnettu; hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Viime vuosina Aron ryhmä on keskittynyt tutkimaan, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan puhdasta hiilidioksidituotoltaan neutraalia energiaa ihmiskunnalle. Tutkimus voi johtaa käänteentekevään läpimurtoon bioenergian tuotannossa.

Kaisa Häkkinen

Kaisa Häkkisen tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen. Häkkisen tieteellinen tuotanto on erittäin laadukasta ja vaikuttavaa, ja hän on tieteellisen työnsä ohella tuonut tutkimusalansa tuloksia monipuolisesti esille laajemmalle yleisölle.

Sirpa Jalkanen

Sirpa Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi. Jalkasen tutkimusryhmä on tehnyt uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Tutkimus on korkean riskin - korkean tuoton tutkimusta, jolla on mahdollisuudet tuottaa merkittäviä tuloksia vaikeiden tulehdussairauksien hoitoon sekä syövän leviämisen ehkäisyyn.

Arto Salomaa

Arto Salomaa on tehnyt matemaattiseen logiikkaan pohjautuvaa tieteellistä työtä, joka keskittyy formaaleihin kieliin ja automaattien teoriaan. Hän on ollut luomassa muun muassa DNA-laskennan teoriaa. Salomaa kiinnostui 1960-luvulla tietokoneiden tarjoamista matemaattisista haasteista. Hänen tutkimusalaansa on tietotekniikan matemaattinen teoria, jossa hän on keskittynyt muun muassa kryptografian ja DNA-laskennan teorian luomiseen. Hän on yksi tärkeimmistä automaattien ja formaalisten kielten teorian kehittäjistä. Salomaa toimi Turun yliopiston matematiikan professorina vuosina 1966–1998.

Turun yliopiston akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä. Tehtävä on tarkoitettu määräaikaiseen täysipäiväiseen tutkimustyöhön. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille.

Riitta Lahesmaa

Riitta Lahesmaa (akatemiaprofessuuri 2016 - 2020) tutkii T-solujen kehitystä ja toimintaa. T-solut vastaavat elimistön immuunipuolustuksesta taudinaiheuttajia ja syöpää vastaan. Hän selvittää, mitkä mekanismit ohjaavat ihmisen T-solujen erilaistumista ja miksi tämän prosessin häiriintyminen voi johtaa sairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään koko perimän laajuisia analyysimetodeja, uusimpia laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä ja potilasnäytteistä koostuvia biopankkeja. Tulosten toivotaan lisäävän ymmärrystä immuunisairauksien syntymekanismeista ja auttavan parempien diagnoosi- ja hoitokeinojen kehittämisessä.  

Virpi Lummaa

Virpi Lummaa (akatemiaprofessuuri 2016 - 2020) tutkii luonnonvalintaa nykyihmisyhteisöissä. Hän selvittää, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon tai miten syntyvyyden ja kuolleisuuden nopeat muutokset vaikuttavat valintaan. Lähteinään Lummaa käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli yli 12 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa osoittaakseen, miten valinta on muuttunut yhteiskunnan modernisoituessa.

Craig Primmer

Craig Primmer (akatemiaprofessuuri 2017–2021) tutkii ilmiasun suhdetta genotyyppiin molekyylitasolla ja selvittää sopeutumisen kannalta tärkeän elinkierto-ominaisuuden eli sukukypsyysiän geneettisen arkkitehtuurin luonnon populaatioissa. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke, joka pohjaa pitkälti Primmerin ryhmän vuonna 2015 Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa raportoitiin yhden geenin (VGLL3) selittävän 40 prosenttia sukukypsyysiän vaihtelusta lohella. Tulos oli yllättävä, sillä elinkierto-ominaisuuksien on aiemmin uskottu olevan useiden geenien säätelemiä.

Akatemiaprofessorihankkeessa yhdistetään uraauurtavalla tavalla mallinnusta ja kokeellista työtä tavoitteena ennustaa ympäristömuutoksen vaikutus lohikalojen elinkierto-ominaisuuksiin. Primmerin tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä kalakantojen hoidon näkökulmasta. Tutkimus tuo perustavaa laatua olevaa tietoa siitä, miten kalastuksen aiheuttamaa sukukypsyysiän alenemaa voidaan ehkäistä. Sukukypsyysiän alentuminen johtaa kalojen koon pienenemiseen sekä saaliin vähenemiseen ja sen rahallisen arvon laskuun. Tulokset ovat merkittäviä myös puberteettitutkimukselle, sillä VGLL3-geeni vaikuttaa myös ihmisen sukukypsyysikään. Craig Primmerillä oli akatemiaprofessuurikausi myös vuosina 2011–2015.

Olli Raitakari

Olli Raitakari (akatemiaprofessuuri 2019 - 2023) tutkii, onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille, kuten tupakansavu, ympäristömyrkyt ja psykososiaalinen stressi, yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä. Tämän selvittämiseksi hän tekee laajan epidemiologisen kolme sukupolvea kattavan tutkimuksen, johon kutsutaan mukaan kansallisen lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät eli LASERI-tutkimukseen aikaisemmin osallistuneita tutkimushenkilöitä sekä heidän lapsiaan ja vanhempiaan. Projektissa tutkitaan, onko vanhempien altistuminen yhteydessä jälkikasvun kardio-metaboliseen profiiliin, kognitiivisiin toimintoihin ja psykologiseen hyvinvointiin. Hankkeessa kerätään seerumi-, veri- ja sukusolunäytteitä, joista mitataan epigeneettisiä biomarkkereita. Näiden avulla pyritään selvittämään mekanismeja, joiden avulla sukupolvien välinen epigeneettinen periytyminen tapahtuu.Raitakari on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 2012–2016.

Hannu Salmi

Hannu Salmen (akatemiaprofessuuri 2017 - 2021) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä. Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Tutkimuksen huippuyksiköt

Suomen Akatemian kansalliset huippuyksiköt ovat suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja. Oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä olevat yksiköt uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.

Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018–2025.

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö

Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen toimii tutkimusryhmän johtajana Tampereen yliopiston hypermedian professorin Frans Mäyrän koordinoimassa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö

Avaruusfysiikan professori Rami Vainio toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin koordinoimassa kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä.

Kvanttiteknologian huippuyksikkö

Teoreettisen fysiikan professori Sabrina Maniscalco toimii tutkimusryhmän johtajana Aalto-yliopiston fysiikan professori Jukka Pekolan koordinoimassa kvanttiteknologian huippuyksikössä.

Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahanke INVEST

INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten  hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Suomen Akatemian lippulaivahanketta johtaa sosiologian professori Jani Erola.

Lisätietoja

Suomen Akatemian huippuyksiköiden ohella Turun yliopisto koordinoi myös NordForskin rahoittamaa pohjoismaista huippuyksikköä.

NordAqua

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aron johtama Nordic Centre of Excellence -statuksen saanut huippuyksikkö keskittyy siniseen, eli veteen liittyvään, biotalouteen. Erityinen painotus on mikro- ja makrolevissä sekä niiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on lisätä erityisesti leviin liittyvien kaupallisten sovellusten kehittämistä ja vahvistaa yrittäjyyttä alalla. ​