Professoriluento 8

Professoriluennot 11.3.2020

Turun yliopisto juhlistaa uusia professoreitaan kaikkien tiedekuntien yhteisillä professoriluennoilla kaksi kertaa vuodessa. Professoriluennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa eri aloille nimitetyt uudet professorimme ja työelämäprofessorimme kertovat tieteenalastaan ja tutkimuksestaan. 

Kevään professoriluennot järjestettiin keskiviikkona 11. maaliskuuta klo 16.30 Yliopistonmäellä Naturassa ja Agorassa neljässä eri luentosalissa. Ohjelmassa oli lisäksi uusien professorien yhteinen onnittelutilaisuus, jossa tervehdyssanat lausui rehtori Jukka Kola. Professorien esittelyn juonsi Riitta Pyykkö.

Tutustu uusien professorien luentoaiheisiin alta ja kuuntele professoriluennot podcastina:

Professoriluennot

Professoriluennot Sali IX, Natura
 

16.30 ANNA SIVULA

Kulttuuriperinnön tutkimus

Historia, kulttuuriperintö ja yhteisön identiteetti

Miten yhteisöt käyttävät menneisyyttä koskevaa tietoa? Miksi osaa menneisyyden jäljistä suojellaan, mutta osa hävitetään? Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori kertoo luennollaan, miten yhteisöt muistavat, mitä ne unohtavat ja kuinka historiallinen identiteetti rakentuu.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

16.50 JAAKKO JÄRVI

Tietotekniikka

Digitaaliset palvelut helpottavat ja haittaavat jokapäiväistä elämäämme - ohjelmistotekniikkaa voidaan sekä kiittää että syyttää 

Kangertelevat ja vaikeakäyttöiset digitaaliset palvelut turhauttavat. Miksi sellaisia kuitenkin syntyy osaavien ohjelmistotekniikan ammattilaisten parhaista aikomuksista huolimatta? Miksi laadukkaiden tietojärjestelmien ohjelmointi on edelleen niin vaikeaa? Luennolla käsitellään ohjelmistotekniikan tutkimuksen roolia tulevaisuuden digitaalisten palvelujen laadun parantamisessa; esimerkiksi nostetaan käyttöliittymiä ja niiden ohjelmointia piinaavia ongelmia.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.10 ULLA HYTTI

Yrittäjyys

Minne menet, yrittäjyysyliopisto?

Mitä yrittäjyysyliopisto on? Miksi yrittäjyysyliopistoa kannattaa tavoitella – vai kannattaako? Yrittäjyysprofessori nostaa luennollaan esiin yrittäjyysyliopistoon liittyvät tavoitteet ja toisaalta mahdolliset negatiiviset seuraamukset. Luennolla tuodaan myös esiin miksi yrittäjyysyliopiston kehittämisessä kannattaa tuntea ja ymmärtää myös yrittäjyysyliopistoon liittyvä kriittinen tutkimus ja näkemykset.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.30 LAURI NUMMENMAA

Lääketieteellinen kuvantaminen ja mallintaminen

Aivot, tunteet ja tietoisuus

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. 

Kuuntele professoriluento podcastina

Professoriluennot Sali X, Natura
 

16.30 SARI STENHOLM
Kansanterveystiede ja epidemiologia

Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen määrittäjät

Suomen väestö ikääntyy ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Sari Stenholm käsittelee luennollaan tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen iän lisääntyessä sekä pohtii keinoja edistää ikääntyvien terveyttä.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

16.50 LEENA SALMINEN
Hoitotiede, terveyspedagogiikka

Terveyspedagogiikka – ala ja tulevaisuus

Luennolla määrittelen, mitä terveyspedagogiikka on, käsittelen terveysalan koulutuksen muutosta, koulutustutkimuksen kehittymistä ja laajentumista kansainväliseksi terveyspedagogiikan tutkimukseksi. Terveyspedagogiikka ei ole vain koulutuksen opettamisen ja oppimisen tutkimusta, vaan yhä enemmän opiskelijoiden, asiakkaiden ja potilaiden ohjauksen ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen etsimistä yhdessä heidän kanssaan. Opiskelijat ja koulutus ovat muuttuneet, niin myös pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

17.10 LAURA ELO
Laskennallinen lääketiede

Laskennallinen lääketiede: matematiikalla terveyttä

Genomidatan ja digitaalisen terveysdatan määrä on lyhyessä ajassa moninkertaistunut. Miten se parhaiten valjastetaan lääketieteen käyttöön? Laskennallisen lääketieteen professori tuo esiin tekoälyn ja laskennallisen mallinnuksen mahdollisuuksia datan hyödyntämisessä ja nostaa esiin poikkitieteellisten tiimien tärkeyden terveydenhuollon kehittämisessä.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

17.30 MAIJA ITÄLÄ-REMES
Kliininen hematologia

Adoptiivisen soluterapian kehitys hematologisissa verisyövissä

Solunsalpaajahoidon jälkeen aikuisten akuutti leukemia
hyvin usein uusiutuu, jolloin hoidoksi tarvitaan
allogeeninen kantasolusiirto terveen luovuttajan kantasoluilla.
Allogeenisen kantasolusiirron menetelmiä
on viime vuosina merkittävästi voitu kehittää. Lisäksi
kehitteillä on lukuisa määrä erilaisia geenimuunneltuja
T-lymfosyyttejä, joiden avulla pyritään parantamaan
akuutteja leukemioita joko yksinään tai allogeeniseen
kantasolusiirtoon yhdistettynä. Tällaiseen adoptiiviseen
soluterapiaan kohdistuvat suuret odotukset syövänhoidossa
lähivuosikymmenen kuluessa.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

Professoriluennot Sali XXII, Agora
 

16.30 INKERI RUOKONEN
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka

Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa ja sen tutkimuksessa

Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi?

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee luennollaan kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

16.50 JANNE LEPOLA
Kasvatustiede, kasvatuspsykologia

Kasvatuspsykologian näkökulmia lasten tarinan ymmärtämisen taitoihin ja niiden varhaiseen tukemiseen

Kasvatustieteen professori Janne Lepola tarkastelee luennollaan lasten tarinoiden (kuuntelu, kuvatarina, animaatio) ymmärtämistä ja ymmärtämisen taitojen kehittymistä ennen kouluikää sekä pedagogisia toimintamalleja, joilla tuetaan lasten kertovaa kieltä, motivaatiota ja ajattelun taitoja. 

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.10 NIINA JUNTTILA
Kasvatustiede, kasvatuspsykologia

”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.30 MINNA HANNULA-SORMUNEN
Kasvatustiede, varhaisten matemaattisten taitojen kehitys ja sitä tukevat digitaaliset oppimisympäristöt

Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen.

Kuuntele professoriluento podcastina

Työelämäprofessoriluennot Sali XXI, Agora
 

16.30 RIKU SANTALA
Työelämäprofessori, Turun kauppakorkeakoulu

Vastuullinen johtajuus

Korkea koulutustaso ja yhteiset perusarvot ovat seikkoja, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia. Vastuullinen johtajuus kumpuaa näistä. Vastuullinen johtajuus on ensinnäkin laaja-alaista ja sivistykseen perustuvaa liikkeenjohdon näkemystä ja osaamista. Toiseksi oman identiteetin ja arvojen tunnistaminen auttavat johtajaa vaikeidenkin asioiden käsittelemisessä avoimesti ja rakentavasti. Kolmantena seikkana aikaulottuvuus nousee keskeiseksi vastuullisessa johtajuudessa. Menestyvä johtaja näkee ja tuntee päätösten merkityksen myös pitkällä tähtäimellä.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

16.50 TEEMU BIRKSTEDT
Työelämäprofessori, Turun kauppakorkeakoulu

Sustainable AI. Tekoäly ja pysyvän arvon tuottaminen

Data ja tekoäly toimivat liiketoimintojen transformaation ja kehittämisen työvälineinä. Tänä päivänä kuitenkin vain pieni osa suomalaisten yritysten tekemistä data- ja tekoälyinvestoinneista ja -toimenpiteistä johtaa pysyvän arvon luomiseen.

Uusiin teknologioihin liittyvän kokeilukulttuurin ja pitkäjänteisen strategisen suunnittelun välinen suhde hakee muotoaan.

Työelämäprofessori pohtii luennollaan kestävän arvontuotannon haasteita ja mahdollisuuksia, muun muassa sitä miten yritykset voivat tehostaa toimintaansa, luoda mielekkäitä työuria ja tuottaa vastuullisia ja läpinäkyviä kansalaispalveluita tekoälyn avulla. 

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.10 NIKO MYLLER
Työelämäprofessori, tulevaisuuden teknologioiden laitos

Datan ja analytiikan hyödyntäminen eurooppalaisissa organisaatioissa

Data ja analytiikka sekä erityisesti sen avulla tuotettava tieto ovat muodostuneet merkittäväksi arvon tuottajaksi yhteiskunnassa. Monet organisaatiot ovat kuitenkin vielä vasta alkumetreillä datan ja analytiikan hyödyntämisessä. Tulevaisuuden teknologioiden työelämäprofessori kertoo haastattelututkimuksen tuloksiin perustuen, miten dataa ja analytiikkaa käytetään tällä hetkellä ja mitkä ovat tulevaisuuden trendejä alalla.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

 

17.30 JANNE LAHTIRANTA
Työelämäprofessori, terveysteknologia

Terveysalan innovaatiotoiminnan kotikutoiset haasteet

Terveysala on kasvanut Suomessa monia muita toimialoja nopeammin. Erityisesti terveysteknologiasta on tullut kansallisesti merkittävä vientiala ja työllistäjä. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan vuonna 2018 terveysteknologian vienti oli 2,3 miljardia euroa ja vuoden 2019 osalta odotetaan 3-10 prosentin kasvua.

Terveysalaa vaivaat innovaatiotoiminnan osalta ongelmat, joita voidaan kuvata kotikutoisiksi. Terveysteknologian työelämäprofessori nostaa luennollaan esiin tärkeimpiä ongelmia ja pohtii alueellisten innovaatiokeskittymien ja terveysalan testialustojen mahdollisuuksia vaikuttaa terveysalan innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Erityisenä tarkastelun kohteena luennossa on terveysteknologia, jossa innovaatiotoiminnan haasteet korostuvat.

Kuuntele professoriluento podcastina

 

Kaikki professoriluennot nauhoitetaan ja niitä voi myöhemmin kuunnella podcastina Turun yliopiston professoriluennot-sarjassa.