Päättyneet projektit oikeustieteellisessä tiedekunnassa

In February 2015, the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes approved a joint industry-academia research project on autonomous ships. The project, called Advanced Autonomous Waterborne Applications Initiative (AAWA), seeks to analyze challenges in different scientific fields related to autonomous shipping operations. It develops both autonomous and remote operation for ship navigation, machinery and all onboard operating systems. The project was kicked off in March 2015 and continued until June 2017.

In AAWA, the University of Turku had a diverse scope of research. There were four participating units which had research activities in technological, economical and legal areas of autonomous shipping development. The project was led by Rolls-Royce, and the other industry partners were DNV GL, NAPA, Deltamarin, and Inmarsat. The other research partners included Aalto University, Tampere University of Technology, Åbo Akademi University, and VTT Technical Research Centre of Finland. The total budget of the project was 6.5 MEUR.

Faculty of Law in AAWA Initiative

Regulation is said to be among the largest challenges for autonomous shipping operations to materialize. These issues have not, however, been studied in detail yet. The Faculty of Law is involved in the legal assessment of this matter with the Department of Law of the Åbo Akademi University.

In shipping, private maritime law and insurance determines who is liable for damage caused by vessels. If autonomous vessels are introduced, the status quo is likely to change. In autonomous vessels, accidents will be increasingly caused by technical failures as the operator errors are eliminated. This disrupts the prior liability rule landscape, in particular when product liability is consider. In AAWA, the Faculty of Law focuses on the eventual liability vessel manufacturers may have for defective autonomous vessels. Also the key insurance issues on this matter will be taken into account.

Algoritmic Agencies and Law (AALAW, 2018-2022) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.

The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.

We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.

The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Lisätiedot projektin blogissa

Recent and on-going societal changes (including multiculturalisation, attitudinal changes, and the shortage of economic resources) have led to increasing recognition of the impact that collectivity, gender, and ethnicity may have on experiences of violence. The research project Collective Gendered Violence from Preventive and Punitive Perspective aimed at focusing the issue by combining criminal law and preventative aspects.

Collective gendered violence, for example in the form of honour-related violence, is a challenge faced also in Finland. Hence, the project offered a platform to discuss and study how the already existing juridical and societal mechanisms could be utilized in the prevention and – when needed – in the criminal processing of this type of violence. Due to the concerns regarding the incapacity of the judicial system to provide justice in a way that would not violate the equality of the victims of violence, the project proposed a further question concerning the development of new and more effective measures to tackle different kinds of collective violence.
 
Additional information on the project's web site

Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Constitutional Hedges of Intellectual Property tutkitaan immateriaalioikeuksien suojaa, joka muodostuu paitsi perinteisistä immateriaalioikeusnormeista, myös investointisuojasopimuksista, omaisuudensuojaperusoikeudesta ja yksityisestä sääntelystä.

Projektin johtaja: Tuomas Mylly 

Lisätietoja projektin kotisivuilla

CORE is a legal research project addressing the interrelationship and resilience of basic constitutional principles in the context of relatively swift, normatively significant but politically stable change. The researchers involved in the project combine leading edge expertise in Finnish constitutional law and European law and use this combined expertise for a comprehensive study of changing constitutionalism.

Projektin johtaja: Veli-Pekka Viljanen

Design for value (D4Value) ohjelman tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen disruption paras mahdollinen hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa. Ohjelman tarkastelu tapahtuu ekosysteemin ja asiakasarvon kautta, jolloin voidaan tehokkaasti haastaa nykyiset liiketoimintamallit ja toimijoiden roolit arvoketjussa. Asiakasarvon muodostuminen ja sen muutokset digitalisaatiossa ovat disruption hyödyntämisen perusta. Samoin on selvää, että disruption myötä uudet liiketoimintamallit tulevat perustumaan uusiin arvoverkostoihin, joiden mahdollistamiseen ekosysteemipohjainen tarkastelu on välttämättömyys.  Ohjelma keskittyy nopeasti digitaalisoituvaan toimitusketjuun, jota digitaalisuus muuttaa eri tavoin, mutta jonka kokonaisarvoketjun ja -verkoston disruptio on vielä toteutumatta. Disruptio on kuitenkin vääjäämättömästi tapahtumassa ja sen merkittävimpinä mahdollistajina voidaan jo nyt nähdä autonomiset järjestelmät, digitaaliset liiketoimintamallit ja teknologiat, jotka mahdollistavat digitaalisen, tehokkaan ja lisäarvokeskeisen ovelta-ovelle toimitusketjun. Ohjelmassa tarkastellaan erityisesti arvonmuodostuksen muutoksia tehtaissa, satamissa sekä meriliikenteessä.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Regulating employment is essentially about fostering justice in an unequal relationship. Labour laws are about safeguarding employees’ livelihood in a modern society. To alter and negotiate labour laws are then matters of considerable societal power. Today, one sixth of all Finnish legislation comprises of labour law and social welfare legislation attached to it.

The research project focuses on three areas of labour legislation: 1) Contracts of employment, especially legislation concerning fixed-term and temporary employment, 2) health and safety at work, and 3) unemployment benefits.

This project will investigate the turns in the rationale, legitimization, and target of labour laws, and in the composition of people affecting these laws. The research taps into the traditions of political science, critical legal studies, and critical discourse analysis. The research aims to produce methodologically novel insights as well as genuinely interdisciplinary comprehension of the processes of law-making. The research has potential to enhance transparency in law-making and introduce previously under-researched processes and influences affecting legislation and the society. The research will pose three main questions:

1. In the long term, what kinds of shifts of regulatory means and ideology legitimizing labour law reforms can be identified from the government proposals, committee reports and party platforms?
2. How are the subjects of regulation portrayed in the law-making documents and what kinds of goals of regulation can be identified from them?
3. Who are the agents that influence the content of the law the most?

Projektin johtaja: Liisa Lähteenmäki

ETAIROS-tutkimushanke (2019-2025) edistää tekoälyn soveltamista eettisesti eri liike-elämän aloilla ja julkisessa hallinnossa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää eettisiä periaatteita sisältäviä suunnittelumenetelmiä ja sovelluksia sekä parantaa tekoälyä koskevaa sääntelyä.
Käytännön teema-alueita hankkeessa ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, ikääntyminen, turvallisuus, yhteiskunnallinen vakaus, autonomiset järjestelmät, sekä yhteiskunnallinen ohjaus ja sääntely.

Lisätietoja hankkeen kotisivuilta

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Ecoherence-projektin tutkimusryhmässä yhdistettiin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Vrije Universiteit Brusselin Institute for European Studies’n asiantuntemus. Projekti toteutettiin laajan tutkijoiden liikkuvuusohjelman ja intensiivisen tutkimusyhteistyön avulla. Ecoherence-projektin taustana oli globalisaation ja fragmentaation kaksoisprosessi. Projektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää taloudellisten ja ei-taloudellisten arvojen oikeudellisia sovittelumekanismeja kansainvälisessä, kansallisessa ja EU-tason talousoikeudellisessa päätöksenteossa. Projektissa etsittiin tapoja ymmärtää ja parantaa mekanismien järjestelmätason koherenssia moninapaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimuskohteena olivat punnintanormit kauppa-, kilpailu-, immateriaali- ja investointioikeudessa. Projekti tuotti yli 30 tieteellistä julkaisua, joista valtaosa julkaistiin kansainvälisissä vertaisarvioiduissa kausijulkaisuissa (esim. CMLRev) tai kirjoissa (esim. Hart, Springer). Siinä valmistui lisäksi kolme väitöskirjaa. Projekti tarkensi kuvaa siitä, miten po. talousoikeuden alojen punnintanormit toimivat, mitä ongelmia niihin liittyy ja minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niissä on. Eräs havainto oli, että punnintanormit usein marginalisoivat tiettyjä arvoja, jotka ovat tyypillisesti ei-taloudellisia (esim. ympäristönsuojelu, ilmaisun vapaus). Tutkimuksissa kehitettiin tapoja parantaa punnintanormien toimintaa. Tutkimuksiin on viitattu muualla useasti ja tutkimukset ovat poikineet merkittävää jatkoyhteistyötä. Tutkimustulokset ovat myös olennaisia käytännön toimijoiden kannalta.

Vieraile myös projektin verkkosivuilla IES:n puolella tästä linkistä.

Julkaisut

Tapahtumat ja muu tiedottaminen

Projektin (2021-2023) tarkoitus on yksinkertaistaa kansainvälistä perimystä tapauksissa, joissa koko perimykseen soveltuva laki myöntää kiinteää omaisuutta koskevan esineoikeuden, joka on tuntematon sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa oikeuteen vedotaan. Näissä tilanteissa Euroopan unionin perintöasetuksen artikla 31 määrää muuntamisesta ”lähinnä vastaavaksi kyseisen valtion lain mukaiseksi esineoikeudeksi ottaen huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset.” Tämä on haastava tehtävä, sillä ratkaistakseen asia, on oikeudellisten asiantuntijoiden tunnettava kummankin tapaukseen soveltuvan lain sisältämät esineoikeudet. Tulos voi myös olla osapuolten kannalta vaikeasti ennakoitavissa. Projekti analysoi ja kehittää työkaluja, jotka tuovat oikeusvarmuutta esineoikeuksien muuntamiseen kansainvälisissä perimysasioissa. Projekti pyrkii luomaan esineoikeuksien vastaavuusjärjestelmän, jonka avulla voidaan ennakoida, mikä lex situs -säännön mukaan valikoituvan lain mukainen esineoikeus vastaa perimykseen sovellettavan lain tarjoamaa esineoikeutta. Vastaavuusjärjestelmä olisi käytettävissä e-justice-verkkoalustan kautta, joka auttaisi perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimysasiaan sovellettavan lain mukaisen, vastaavan esineoikeuden. Järjestelmän luomiseksi projekti analysoi eri jäsenvaltioiden voimassa olevia esineoikeuksia ja muodostaa yhtenäistettyjen kriteerien pohjalta jokaisesta esineoikeudesta luonnehdinnan, joka tukee vastaavan esineoikeuden tunnistamista (ei-velvoittavasti). Lisäksi projekti muotoilee englanninkielisen selityksen tavoitteistaan ja tarkoitusperistään, auttaen perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimykseen sovellettavan lain (lex successionis) säätämää oikeutta lähinnä vastaavan esineoikeuden. Projekti pyrkii sisällyttämään suunnittelemansa e-justice-verkkopalvelun olemassa oleviin, jäsenvaltioiden perimysasioita käsittelevien viranomaisten (erityisesti kiinteistörekisteriviranomaisten) käyttämiin yhteistyöverkostoihin, luoden näin yhteistyökeinon eri jäsenvaltioiden viranomaisten välille.

Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola

Ethnic minority youth have gained increasing focus by the media, political commentators and law enforcement, and there has been a growing interest on delinquent activities among immigrant male youth in the Nordic countries. Encounters with the police tend to be a commonplace experience for many young people in Finland, however, there is not much research on the experiences of ethnic minority youth. Researchers have highlighted the potentially harmful effects of targeted police practices on relationships between ethnic minority youth and the police. The aim of this project was to study how ethnic minority youth perceive their encounters with the police in four Nordic countries. The study conducted in Finland focused also on young people’s experiences of private security guards as the role of private security has extended.

Data consist of in-depth qualitative interviews with ethnic minority youth in Finland who are first or second generation immigrants. in the Project we will interview In total 80-100 young people. We will make comparisons between interviews done in Denmark, Norway and Sweden. The findings will inform policy debates on how the police should engage with young people and how to create good relations between ethnic minority youth and the police.

The project’s theoretical framework is based on procedural justice. The theory argues that trust and legitimacy of the police and criminal justice system are based on whether the citizens’ perceive that the police officers are acting in a ‘procedurally just’ manner. Procedural justice includes perceptions of police fairness and neutrality. This means that citizens believe that the police and other authorities should be unbiased that they treat everyone fairly and equally regardless of ethnicity, class, or gender. Research has showed that perceptions of unfair police treatment can have negative effects. It can increase conflicts between citizens and the police, decrease people’s willingness to comply with the law and challenge their social belonging. However, only limited research has been conducted in Nordic countries on the perception of procedural justice among ethnic minority youth.

Research questions of the project:

    In what situations and for what reasons do ethnic minority youth interact with police officers?
    How do ethnic minority youth perceive these interactions with police officers? Are the encounters and perceptions of the police behaviours perceived as procedurally just, fair and respectful?
    Do ethnic minority youth view police behaviours towards them to be based on police biases?

This project runs from 1st October 2016 to the 1st February 2018. It is co-funded co-funded by The Scandinavian Research Council for Criminology (NSfK).  The project is international project carried out by researchers in Finland, Denmark, Norway and Sweden.

The project is a collaboration between the following partners:

    Centre for Alcohol and Drug Research, Aarhus University (host institution): Professor Torsten Kolind (PI); Professor Geoffrey Hunt; post doc Mie Birk Haller.
    Norwegian Police University College, Oslo: Associate professor Gunnar Thomassen; post doc Randi Solhjell
    Department of Sociology, Lund University: Profesor Malin Åkerström; associate professor David Wästerfors; lecturer Veronika Burcar.

Monitieteisessä FinnCrime-tutkimuskokonaisuudessa yhdistyivät Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen koordinoimat hankkeet, joissa tutkittiin rikollista käyttäytymistä erilaisissa väestöpohjaisissa aineistoissa ja hyödynnetään valtakunnallista poliisirekisteriä. Laajuudessaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset tutkimusaineistot tarjosivat empiiristä tietoa kriminologian ydinkysymysten tutkimukseen. Tutkimus tuotti myös yhteiskunnallisesti hyödyllistä tietoa sen keskustelun tueksi, jota käydään esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja väkivallanteoista sekä erilaisten psykososiaalisten ongelmien ja mielenterveyshäiriöiden yhteydestä rikolliseen uraan.

Pitkäaikaisin FinnCrime-hanke keskittyi vuoden 1981 syntymäkohortin seuraamiseen. Tärkeimmät tutkimuskysymykset liittyivät rikosuriin ja niiden taustatekijöihin. Psykososiaalisia taustatekijöitä koskeva aineisto kerättiin valtakunnallisen LAPSET-tutkimuksen yhteydessä 1989, kun kohortti oli 8-vuotias. Lomakkeen täytti yhteensä lähes 6000 tyttöä ja poikaa sekä heidän vanhempansa ja opettajansa. Pojat vastasivat uuteen kyselyyn kutsunnoissa. Taustatekijäaineistoon yhdistettiin poliisilta saadut rikostiedot ikävuosilta 15–30. Otos edusti koko maan suomenkielistä väestöä. Tutkimus oli monitieteinen, ja sitä johtivat lastenpsykiatrian professori André Sourander lääketieteellisestä ja kriminologian dosentti Henrik Elonheimo oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimus tarjosi monia kriminologisesti relevantteja kysymyksiä, jotka sopivat esimerkiksi opinnäytteiden aiheiksi.

How to Rule the Economy on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke (2011-2014).

Hankkeessa on mukana 13 tutkijaa, jotka lähestyvät oikeuden ja talouden välisiä kysymyksiä oikeustieteen eri alojen sekä filosofian ja taloussosiologian näkökulmista.

Projektin tarkoituksena on arvioida kriittisesti taloudellisen toiminnan oikeudellisen sääntelyn teoreettisia ja käytännöllisiä reunaehtoja sekä mahdollisuuksia globaalin markkinatalouden kehyksessä. Markkinoiden vapauttaminen ja deregulaatio ovat olleet talous- ja yhteiskuntapolitiikan leimaa-antavia piirteitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Toistuvat luotto- ja talouskriisit osoittavat, että alisäännellyt markkinat ovat jatkuvasti vaarassa ajautua sekasortoon - niin taloudellisessa kuin moraalisessakin mielessä. On käynyt yhä ilmeisemmäksi, etteivät markkinat yksinään kykene takaamaan esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien tai kestävän kehityksen toteutumista, vaan taloudellisen toiminnan riittävä sääntely on välttämättömyys. Projektin keskeisenä tutkimusintressinä on etsiä keinoja ja näkökulmia oikeuden ja talouden keskinäissuhteiden uudelleenmäärittämiseksi niin, että edellä mainitun kaltaiset oikeuden perustavat normatiiviset vaatimukset voidaan toteuttaa muuttuneissa taloudellisissa oloissa.

Tapahtumia: 

• Constitutional Identity? seminaari 16.-17.4.2013
• The Euro Crisis – Constitutional Crisis? Seminar on March 19, 2013 in Tampere
• Günter Frankenbergin vierailu oikeustieteellisessä tiedekunnassa
• Kestävä kehitys seminaari, Tarja Halonen 20.9.2012
• The Euro Crisis: Constitutional Aspects, Allan Rosas, 7.9.2012
• Recovering Regulation seminaari, 15.5.2012
• Euroopan velkakriisiseminaari 5.10.2010
• Kick-off seminar, 24.3.2011

Tutkimushanke Risteävä eriarvoisuus (INTERSECT) on Suomen Akatemian vuosina 2010-2012 rahoittama tutkimushanke, jonka tutkimusryhmä koostuu kahdesta oikeustieteen ja kahdesta valtio-opin tutkijasta sekä yhdestä tohtorikoulutettavasta. Tutkimushanke sijoittuu Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta osa tutkijoista työskentelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimushanketta johtaa professori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.
 
Useissa Euroopan maissa on vireillä syrjintäkieltojen yhtenäistäminen ja tasa-arvoviranomaisten toiminnallinen yhdistäminen yhdeksi tasa-arvoviranomaiseksi aikaisempien useiden elinten sijasta. Näyttää ilmeiseltä, että Suomi jatkaa kahden tasa-arvoviranomaisen mallin pohjalta. INTERSECT keskittyy erityisesti 'moniperusteiseen syrjintään', jonka esiinnousu osuu yhteen feministisen risteävää huono-osaisuutta koskevan teorian vahvistumisen kanssa. Suomessa on noudatettu pohjoismaista vahvan sukupuolten tasa-arvon edistämisen politiikkaa, jossa positiiviset toimet pikemmin kuin vahvat syrjintäkiellot olivat keskiössä. Kun pohjoismaiset hyvinvointivaltiolliset tasa-arvopyrkimykset ovat rapautuneet, niiden sijaan on omaksuttu moninaisuuden hallintaa, syrjinnän vastaista oikeutta ja vastaavia poliittisia ja oikeudellisia keinoja, joilla pyritään torjumaan sosiaalista eriarvoisuutta, marginalisoitumista ja sosiaalista eristämistä. Syrjinnänvastaisen oikeuden uudistaminen avaa mahdollisuuksia risteävän syrjinnän torjumiseen ja parantaa syrjintäsuojaa. Suomen olosuhteita ja muutoksia tutkimalla INTERSECT tuottaa välineitä, joilla analysoida syrjinnänvastaisen oikeuden rajoituksia ja vahvuuksia Pohjoismaisessa kehyksessä. INTERSECT on pohjoismaisen, Nordforsk-rahoitteisen DEMDI-tutkijaverkoston suomalainen osapuoli.

IDA (2019-2025) analysoi laaja-alaisesti digitalisaation ja datavetoisen kulttuurin vaikutusta sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin sekä niihin liittyviä haavoittuvuuksia. Projekti tutkii ja kehittää demokraattisia tapoja henkilökohtaisen datan hallitsemiseen, suojaamiseen, jakamiseen ja käyttöön sekä tarkastelee intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia. Monitieteinen IDA-konsortio yhdistää muun muassa oikeustiedettä, mediatutkimusta, designin tutkimusta, pelitutkimusta, tietojenkäsittelytiedettä ja sukupuolentutkimusta.

Datavetoisessa kulttuurissamme työelämän ja yksityiselämän siirryttyä yhä vahvemmin dataa tuottavien digitaalisten laitteiden, sovellusten ja palveluiden varaan, on myös uhka henkilökohtaisen datan vuotamiselle ja väärinkäytöksille kasvanut. Henkilökohtaisen datan omistukseen ja suojaamiseen liittyvä oikeudellinen säätely kehittyy jatkuvasti. Yksityisyys – ja intimiteetti – on laajasti tunnustettu tärkeäksi, suojeltavaksi arvoksi. IDA:ssa tarkastellaan intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia, yksityisyyden ja julkisuuden välistä rajapintaa sekä siihen liittyviä haavoittuvuuksia datavetoisessa kulttuurissa. Nykykäytäntöjen kriittisen arvioinnin lisäksi hanke edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yksityisyyttä painottavia ratkaisuja.

IDA-projektin oikeudellinen työpaketti kattaa teemoja kuten intiimiys, yksityisyydensuoja, tietosuoja, data, digitalisaatio, media, tietoyhteiskunnan demokratiaa sanavapaus ja vihapuhe.  Tutkijamme analysoivat esimerkiksi puettavaa teknologiaa työelämän yksityisyydensuojan perspektiivistä, tietosuojavaatimusten toteutumista terveys- ja hyvinvointisovelluksissa, tekoälyä koskevaa oikeudellista viitekehystä sekä immateriaalioikeusjärjestelmässämme ilmeneviä yksilöiden haavoittuvuuksia.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Projektin tutkijat: Heidi Härkönen

Lisätietoja projektin kotisivuilta.

Monitieteinen projekti li osaamista ja kehitti menetelmiä ja työvälineitä aineettomien oikeuksien arvon määrittämiseen vastaamalla pääkysymykseen: Millaisia keinoja tulevaisuudessa voidaan käyttää aineettoman pääoman ja etenkin patenttien ja tekijänoikeuksien arvon määrittämiseen. Projektiin osallistuivat IPR University Center, Aalto yliopisto, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.

The Academy of Finland PostDoc project JuDiCe  (2022-2025) paves the way for a new framework of justice combining the data and the spatial/urban dimension.
The hypothesis of JuDiCe is that we often remain unaware of technologies’ silent working and of the data that start living an independent life (the “data-double”), after being seamlessly collected via personal devices and/or recording apparatuses on the streets. Still, technology’s silent working and the “data-double” do affect people’s identities, behaviours and movements in the urban space in a way that requires ethical attention and commitment. Specifically, JuDiCe asks how (in)justice occurs in blended (physical/digital) urban spaces.
In terms of impact, JuDiCe’s ambition is to respond to the future problems of justice generated in the blended (physical/digital) urban environments.
JuDiCe is developed across science of space (geography) and justice (law) and brings together in a novel way the human, the spatio-legal, and the technological dimensions.

Project leader: Postdoctoral Researcher Miriam Tedeschi

More information is available on the project’s website

Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS)

The subproject aims to assess the impact of international legal standards embodied in European Human Rights law on domestically legislated security. The main hypothesis of the project is that although individual rights should presumptively have primacy of different collective state interests, different notions of security provide one of the main reasons – explicitly recognized in the articles of the ECHR – that justify restrictions to individual rights. As a result, the human rights law is vulnerable to some level of securitization. The project will first assess the development of ECtHR’s case law especially with a view of securitization through comprehensive analysis of surveillance related privacy cases. For this purpose, the project will critically review how the Court has balanced the two conflicting requirements of individual rights protection and the statist need to guarantee different collective security interests in its surveillance related decisions and whether or not the development has been towards increased rights protection or increased securitization.

The project will answer to three basic research questions:

1. What minimum requirements does the privacy rights jurisprudence of the European Court of Human Rights set forth for the member states when they purport to ensure societal security through use of surveillance of individuals?
2. What are the typical indicators of the minimum requirements stemming from the jurisprudence o ECtHR?
3. In the light of the indicators referred in question 2, to what extent the requirements based of European human rights standards and the fundamental rights provided by the Constitution were taken into consideration in a selected group of security oriented domestic legislative project between 1989 and 2014.

 As a second stage, the project will use the findings of the first stage analysis to formulate human rights indicators that will take into account both, the international case law and its possible securitization. Finally the project will assess – through systematic, indicator based analysis of ECtHR case law on surveillance and the corresponding legislative practices in Finland – how the Finnish legislator has been able to balance security and rights in an environment that is both legally and socially open to securitization. The specific cases of domestic legislation taken under closer evaluation will be decided jointly on the consortium level based on the preliminary findings in each of the research teams.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

Digitalisaation mahdollistamat teknologiat liittyen esineiden internettiin ja tekoälyyn muovaavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Näiden teknologioiden avulla kerätään suuria tietomassoja, joita voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin. EU:ssa on havaittu tietomassojen hyödyntämiseen sisältyvä potentiaali talouskasvulle. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin pääsyä tietomassoihin. Myös kilpailun ja innovaatioiden edistäminen edellyttävät tietomassojen käyttömahdollisuuksien turvaamista. Vastakohtana tiedon avoimuudelle on kuitenkin vast’ikään implementoitu EU liikesalaisuusdirektiivi. Direktiivin sääntöjä on kuitenkin mahdollista tulkita siten, että teknologinen kehitys huomioidaan. Tämä tutkimuksen tavoitteena on analysoida liikesalaisuuksien khimaira-luonnetta immateriaalioikeuksien ja sopimattoman kilpailun sääntelyn välimaastossa. Tutkimuksessa tehdään liikesalaisuussääntelyyn tulkintaehdotuksia, jotka sopivat yhteen datatalouden edellytysten kanssa.

Projektin (2021-2022) johtaja: Ulla-Maija Mylly

Projektin (2021) päätarkoitus on tuottaa tietoa siitä, mitä riskejä ja mahdollisuuksia lohkoketjuteknologia luo oikeusjärjestelmälle sekä analysoida, kuinka aikaansaadaan lainsäädäntöä, joka tukee kehityksen positiivisia puolia. Tutkimus aiheen saralta on merkityksellistä, jotta lainsäädännöllinen sakea sumu hälvenisi. Useimmat lohkoketjuilmiöt, kuten kryptovaluutat, ovat taipuvaisia valumaan perinteisten lainsäädännöllisten rakenteiden raoista. Täten monet oikeusjärjestykset suhtautuvat varauksella lohkoketjuteknologioihin, suosien rajoittavia ja riskiaversiivisia sääntelymalleja. Tahdomme kuitenkin uskoa kehityksen positiiviseen potentiaaliin; on merkityksellistä tutkia ja kehitellä lainsäädännöllisiä malleja, jotka tukevat lohkoketjuteknologioiden progressiivisia piirteitä.

Projektin johtaja: Outi Korhonen

Tutkimuksessa analysoidaan poliisi- ja pelastusviranomaisten ja vakuutusyhtiöiden palontutkintayhteistyötä, sen laatua ja kattavuutta, poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja sekä tapausten teon- ja tekijäpiirteitä. Aineistona käytetään poliisin rikosilmoitus- ja esitutkinta-aineistoa, pelastustoimen tuottamia selosteita, syyteharkintaan ja tuomioistuinratkaisuihin liittyvää materiaalia, haastatteluita sekä vakuutusyhtiöiltä saatavia tietoja.
 
Tutkimushanketta johtaa professori (ma.) Jussi Tapani. Hankkeen muina tutkijoina ovat rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände (HY), vanhempi rikoskonstaapeli, hallintotieteen yo. Mari Lehtimäki (Itä-Suomen yliopisto), VTM, tutkija Päivi Mäkelä ja OTM, kauppatieteen yo. Anna-Erika Pesonen (TY).
 

Tutkimushankkeessa kehitetään oikeudellisesti kestäviä ratkaisuja yritysten asiakastietojen keräämiseen ja käsittelemiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä S-ryhmän, LähiTapiolan ja Elisan kanssa.
 
Tutkimushankkeen taustalla on muutos, jossa asiakastietovarantojen hyödyntämisestä on tullut ratkaisevan tärkeä liiketoiminnan menestystekijä. Henkilötietojen hyödynnettävyys ei kuitenkaan ole yksinomaan myönteinen asia, vaan siihen liittyy myös merkittäviä yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä. Henkilötiedot olisikin saatava käyttöön tavalla, joka hyödyttää sekä yrityksiä itseään että niiden asiakkaita, mutta jossa toisaalta on sitouduttu noudattamaan henkilötietolainsäädäntöä sekä perus- ja ihmisoikeuksia.
 
Hankkeessa oletetaan, että tällainen tavoite on saavutettavissa, jos yrityksissä omaksutaan järjestelmäkeskeisen ajattelutavan sijaan yksilö- ja ihmiskeskeinen lähestymistapa asiakkaiden henkilötietojen käsittelemiseen. Tässä omadata-tyyppisessä mallissa yksilölle jätetään keskeinen määräysvalta hänestä itsestään kerättyjen henkilötietojen hyödyntämiseen.

Kaksivuotinen tutkimushanke on osa Turun yliopiston digitaalisten tulevaisuuksien tutkimuksen teema-aluetta.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

Mobile Futures (2021-2025) on monitieteinen konsortiohanke, jonka tavoitteena on edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa keskittymällä kotoutumiseen luottamukseen perustuvana, kaksisuuntaisena prosessina. Konsortion johtoajatuksena on, että inklusiivinen yhteiskunta on kestävämpi väestönmuutosten tuomien haasteiden edessä.

Konsortion ensisijaisia tavoitteita ovat hyvien väestösuhteiden ja kulttuuri- ja työelämän monimuotoisuuden edistäminen sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja torjuminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mobile Futures korostaa sosiaalisen ja institutionaalisen luottamuksen merkitystä hyvien väestösuhteiden kehittämisessä.  Hyödynnämme hankkeessa kriittistä kotoutumisen tutkimusta. Se haastaa aikaisempia lähestymistapoja kotoutumiseen, joissa yhteiskunta näyttäytyy neutraalina kotoutumisen “areenana” ja itse kotoutumisprosessi maahanmuuttajien ja heidän perheidensä vastuuna – ja usein myös ongelmana. Mobile Futures korostaa tarvetta lähestyä kotoutumista luottamukseen perustuvana prosessina, joka koskee koko yhteiskuntaa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan ja kehitetään Living Lab -menetelmää, jossa tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppanit etsivät yhdessä tunnistamiinsa ongelmiin ratkaisuja ja rakentavat yhteiskunnallista luottamusta. Hanke keskittyy luottamuksen rakentumiseen neljän työpaketin (TP) kautta: luottamus oikeuteen (TP2), luottamus informaatioon (TP3), luottamus työmarkkinoilla (TP4) ja luottamus arjen kohtaamisissa (TP5).

Konsortiota johtaa kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista (ÅA). Varajohtajana ja TP5:n johtajana toimii akatemiatutkija Johanna Leinonen (Oulun yliopisto). Muut työpakettien johtajat ovat erikoistutkija Daniela Alaattinoğlu (TP2, Turun yliopisto), professori Gunilla Widén (TP3, ÅA) ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä (TP4, Siirtolaisuusinstituutti, SI). Vuorovaikutusvastaavana toimii toimitusjohtaja Saara Pellander (SI) ja konsortion hankekoordinaattorina Yasmin Samaletdin (ÅA). Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat mm. työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen osaamiskeskus, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) sihteeristö, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry ja Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor.

Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (Mobile Futures)  on kuusivuotinen tutkimushanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Mobile Futures on osa STN:n Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut, DEMOGRAPHY (2021–2027) -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja: Daniela Alaattinoglu

Hankkeen kotisivut

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa analysoidaan New Yorkin v. 2001 terroritekojen jälkeistä globaalin tason käännettä kohti turvallisuuden valtiosääntöistymistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti kaksi keskeistä muutostekijää:
 
1) yksilöllisten oikeuksien degeneroituminen yleisten turvallisuusintressien toteuttamisen välineeksi ja
 
2) turvallisuusvaltiosäännön toimeenpano erityisesti sellaisilla ylikansallisilla järjestelyillä, jotka pyrkivät turvaamaan julkiselle vallalle mahdollisimman laaja-alaisen toimivallan käsitellä ja kontrolloida henkilötietoja ja muuta yksilöitä koskevaa informaatiota.
 
Tutkimuksen suorituspaikkoina ovat Turun yliopisto ja European University Institute.
Projektin vastuullinen johtaja: Juha Lavapuro

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta oli mukana Työterveyslaitoksella toteutettavassa tutkimushankkeessa "Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja työturvallisuusrikokset" (Yhteisösakko). Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Tämä pioneerihanke (2017-2021) tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

1. Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
2. Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
3. Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
4. Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
5. Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

Projektin johtaja: Mia Korpiola

Lisätietoja projektin kotisivuilla.

Tutkimuskonsortio JuRe tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla – sekä Suomessa että muualla. Konsortio kokoaa yhteen tutkijoita kansainvälisten suhteiden, valtio-opin, poliittisen historian, julkishallinnon ja oikeustieteen alalta. JuRen tutkimustieto mahdollistaa osallistumisen poliittisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin prosesseihin, jotka vahvistavat kansalaisten kokemusta Covid-19-pandemian jälkeisen palautumisen oikeudenmukaisuudesta. JuRe hahmottelee tasapainoista valtiosääntöistä kehystä pandemiasta selviytymiseen ja palautumiseen, ja sen painopiste on päätöksenteon avoimuudessa, kansalaisten luottamuksessa oikeudelliseen valvontaan ja yksilöllisten sekä kollektiivisten perusoikeuksien tasapainoisessa toteutumisessa, usein maavertailujen näkökulmasta.

Konsortio tuo yhteen tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista.

Hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama.

Hankkeen verkkosivut

Konsortion johtaja: Janne Salminen

LEXSECURE-projekti (2020-2023) tutkii ylikansallisten toimitusketjujen oikeudellista perustaa ja sitä, miten kriittisten tuotteiden, kuten terveydenhuollon varusteiden, toimitusketjut voitaisiin turvata globaaleissa kriiseissä. Nykyisen ylikansallisen kaupan järjestelmän lähtökohta on, että vapaa ja tehokas vaihdanta edellyttää, että valtioiden puuttuminen järjestelmään minimoidaan. Samalla järjestelmään on rakennettu useita poikkeuksia, joihin valtiot ja yksityiset toimijat voivat vedota sisäisten kriisien kohdalla. Jos järjestelmää kohtaa globaali kriisi, kuten hallitsemattomat pakolaisvirrat, ilmastonmuutos tai pandemia kuten COVID-19, on vaara, että valtioiden koordinoimaton ja häikäilemätön poikkeuksien hyväksikäyttö aiheuttaa häiriöitä, jotka estävät kriittisiä varusteita saavuttamasta niitä eniten tarvitsevia. LEXSECURE kartoittaa nykyisen kansainvälisen kaupan poikkeusjärjestelmän ja arvioi toimitusketjujen turvaamisen vaihtoehtoja tulevia järjestelmätason kriisejä silmälläpitäen.

Projektin johtaja: Jaakko Salminen

Lisätietoja projektin kotisivuilta.

Seuraa Twitterissä: @lexsecure

Koronakriisin hallinnan taloudellisia, terveydellisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu sekä kansallisesti että kansainvälisesti eri raporteissa ja tutkimuksissa, mutta suomalainen kokonaiskuva näiden pohjalta on jäänyt muodostamatta. Tässä kokonaisarvioinnissa analysoidaan, mitä korona-aikana tapahtui, mitä päätöksiä ja toimenpiteitä tehtiin ja mitä erilaisten päätösten vaikutuksista tiedettiin COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa kootaan yhteen koronakriisiä käsittelevien tutkimusten ja selvitysten tulokset ja tiivistetään, mitä koronakriisin hallintastrategiasta ja pandemian vaikutuksista tiedetään. Hankkeessa keskitytään erityisesti johtamiseen, rajoitustoimiin ja varautumiseen. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa myös olemassa olevan tutkimuksen katvealueista sekä tunnistetaan koronakriisin ajan keskeisimpiä murroskohtia, joissa toisenlaiset toimintatavat olisivat olleet mahdollisia. Lopputuloksena on laaja-alainen katsaus pandemiakriisin ja sen hallinnan vaikutuksista ja kehittämiskohteista.

Hankkeen (2024-2025) nettisivut

Hanketta johtaa Janne Salminen 

Verkostomuotoisen liiketoiminnan taustalla on arvoketjujen pirstaloituminen keskitetyistä konserneista tai yksittäisistä sopimuksista kohti monipolvisissa sopimusketjuissa tapahtuvaa tuotantoa. Sopimusketjuissa pirstaloitumisen vastapainona toimii perinteiset sopimusrajat ylittävän yhteistoiminnan merkityksen kasvu. Verkostossa toisistaan riippuvaisista yrityksistä muodostuu ekosysteemi, jossa keskinäinen kilpailu ja yhteistoiminta muodostavat hankalasti hahmoteltavan kokonaisuuden.

Parvi³ -projektin tavoitteena on toimia uudenlaisen verkostoajattelun pilottina ja synnyttää monitieteellisessä tutkimusryhmässä näkemys uusista tavoista tehdä yritysrajat ylittävää liiketoimintaa. Tutkimuskysymyksenä on, miten dynaamiset arvoverkostot voivat korvata staattisiin yritysrakenteisiin perustuvat ratkaisut liiketoiminnan toteuttamisessa. Projektin uutuusarvo syntyy keskittämällä organisaatio- ja viestintätutkijoiden sekä oikeustieteilijöiden osaaminen nopean ja itseohjautuvan verkottumisen haasteiden ratkaisuun. Monitieteistä ryhmää täydentävät biologit, joiden johdolla haetaan liiketoimintaverkostoissa hyödynnettäviä toimintamalleja parviälytutkimuksen piiristä.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tavoitteena on hahmotella dynaamisen arvoverkon juridista ulottuvuutta. Keskeinen merkitys on juridisilla muodoilla, jotka käytännössä mahdollistavat kilpailijoiden välisen yhteistyön esimerkiksi keskitetyn ja kokonaiskuvan huomioivan riidanratkaisun kautta.

Oikeustieteellisen tiedekunnan lisäksi tutkimusprojektiin osallistuvat Turun yliopiston biologian laitos, Vaasan yliopiston johtamisen ja viestinnän yksiköt sekä VTT:n organisaatiotutkimuksen yksikkö. Projektin päätuloksena on opaskartta, joka tiivistää syntyneen uuden verkostoajattelun ja kuvaa reitin, jolla dynaamiset arvoverkostot ovat hyödynnettävissä liiketoiminnan organisoitumisen ratkaisuna. Projektin tuloksia sovelletaan alustavasti käytännön yrityskeississä, ja ne toimivat avauksina tuleville tutkimusprojekteille. Parvi³ -projektin laajempana tavoitteena on luoda perinteisille teollisuuden aloille tulevaisuuden kilpailukykyä verkostomuotoisen liiketoiminnan paremman hallinnan myötä.

Suomessa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä turvapaikkapäätöksenteko on jäänyt aiemmin pitkälti huomiotta empiirisessä tutkimuksessa. Empiirinen tutkimus turvapaikkapäätöksenteosta Suomessa on toistaiseksi keskittynyt turvapaikkapäätöksentekoon yleensä tai muihin kuin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin turvapaikkaperusteisiin.

Tutkimusprojekti Queer Asylum Decision-Making (QADM, 2021-2023) tuo yhteen Turun yliopiston ja Åbo Akademin oikeustieteen ja psykologian tutkijoita sekä yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Maahanmuuttoviraston rekisteristä kerättyjä asiakirjoja, jotka liittyvät seksuaalista suuntautumista koskevaan turvapaikkapäätöksentekoon. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 218 turvapaikanhakijaa koskevista asiakirjoista ajanjaksolta 2016–2019.

Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tietopohjaa turvapaikkapäätöksistä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvissa tapauksissa ja tukea Maahanmuuttovirastoa päätösten laadun parantamisessa kansainvälisten standardien mukaisesti.

Tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mitä lähestymistapoja käytetään seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvien turvapaikkahakemusten arvioinnissa, ja miten nykyisiä lähestymistapoja voitaisiin kehittää? Tutkimus voi auttaa kehittämään turvapaikkapäätösten laatua ja vahvistamaan turvapaikkaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella hakevien oikeudellista asemaa.

Yhteyshenkilö: Johanna Vanto

Vuoden 2014 alussa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi FIMECCin (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster, FIMECC Ltd) REBUS (Towards relational business practices) -ohjelma. Ohjelmassa on mukana seitsemän suomalaista tutkimusorganisaatiota, yli 20 suomalaista yritystä sekä noin 20 ulkomaista tutkimusorganisaatiota. Ohjelman suunniteltu kokonaiskesto on kolme vuotta ja kokonaisbudjetti yli 24 miljoonaa euroa. Ohjelmaa rahoittavat siinä mukana olevat yritykset, tutkimuslaitokset sekä Tekes.

Rebus-ohjelman kokonaistavoit­teena on kehittää verkostoituneille yrityk­sille suhdetoimintaa korostavia käytän­teitä, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä niiden innovaatioprosessien, kansainväli­sen kasvun ja tehokkuuden kehittämisessä. Käytänteiden toimivuutta testataan oh­jelman aikana hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Tavoitteena on luoda paitsi käytännön työkaluja yrityksille myös systeemiteoreettinen viitekehys verkosto­jen toiminnalle.

Ohjelma koostuu neljästä alaprojektista. Oikeustieteellinen tiedekunta osallistuu niistä kolmeen, joiden aiheina ovat projektiliiketoimintaverkostot, logistiikkaverkostot sekä tutkimus- ja kehitysverkostot. Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta tutkimus koskee verkostomaisen liiketoiminnan mahdollistavan juridisen viitekehyksen luomista. Tarkoituksena on tutkia, millaiset sopimusrakenteet tukevat verkoston toimintaa ja projektin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Tutkijoiden tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa sopimusprosessia ja kehittää yritysten käyttöön moduulisopimusmalli, joka palvelisi aiempaa paremmin toimituksen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimukseen osallistuu sopimus-, kilpailu-, kauppa- ja immateriaalioikeuden asiantuntijoita ja tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin, ohjelmassa mukana olevien yritysten sekä ulkomaisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

RAAS on Turun yliopiston monitieteinen projekti, joka kokoaa yhteen suomalaiset autonomisten järjestelmien tutkimustoimijat. Tarkoituksena on kehittää yhden luukun periaatteella toimiva tutkimusalusta yrityksille.

Osaprojektin johtaja: Mika Viljanen

COVID-19-pandemia on heijastunut suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvoinnin ongelmina, oppimisvajeena sekä opintojen viivästymisinä ja koulutuksen keskeyttämisinä. Ennen kaikkea se on lisännyt riskiä yhdenvertaisen, laadukkaan koulutuksen saavutettavuuteen. EduRESCUE-tutkimushankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia yhteiskunnallisia ja oikeudellisia ratkaisuja, työkaluja ja selviytymisstrategioita vahvistamaan suomalaisen koulujärjestelmän ja yhteiskuntamme kykyä selviytyä vastaavista kriiseistä tulevaisuudessa.

Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola

PENVOL-tutkimushankkeessa (2020-2021) tutkitaan rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä Suomessa. Erityisesti hankkeessa pyritään selvittämään yhteistyön laajuutta ja sisältöjä eri puolella Suomea sekä yhteistyöhön liittyviä mahdollisia etuja, haasteita ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta.

Lisätietoja tutkimushankkeen kotisivuilta

Hankkeen vastuullinen tutkija: Maija Helminen

DIMECCin Sea for Value -ohjelmassa (S4V)  pyritään laajaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuteen tuottamalla tutkimukseen perustuvia suosituksia sääntelyyn, liiketoimintaan, datan käyttöön ja jakamiseen sekä standardisointiin. Ohjelma koostuu useasta projektista. Näistä ensimmäinen, Fairway, keskittyy tulevaisuuden väyläpalvelujen kehittämiseen ja testaamiseen sekä etäluotsaukseen.

Oikeustieteellinen tutkimus hankkeessa keskittyy älykkään väylänavigoinnin ja etäluotsauksen tuomiin oikeudellisiin haasteisiin, sekä yksityisoikeuden että julkisoikeuden puolella.

Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston tutkimuksen strategisista temaattisista kokonaisuuksista. Meren ja merenkulun temaattinen kokonaisuus perustuu vahvaan monitieteisen tutkimusperustaan, jossa yhdistyy eri tieteenalojen mereen ja rannikkoympäristöihin sekä niihin liittyvään talouteen ja kulttuuriin kohdistuva tutkimus.

Projektin (2020-2023) johtaja: Henrik Ringbom

Securitization in the Finnish legislative practice 1991-2018 is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS)

The subproject aims to map the extent and assesses the mechanisms of security infiltration into Finnish legislation. Infiltration here means the processes and means to use, develop, and shape new conceptions and aspects of security in novel and expanding associations. Infiltration also refers to a process that proceeds somewhat unobserved, without a specific agent or initiator. Infiltration is detectable only when observed specifically by analyzing ways of justifying concepts and distinguishing of references and metaphors.

The research data includes the Finnish government bills issued between 1991 and 2018. The data is scanned for references to security and then grouped and coded into a data matrix. The final analysis will be based on both quantitative and qualitative content analysis and discourse analysis.

The main research question is:

• What has been the impact of increased and broadened security awareness for the Finnish legal system?

The sub-questions are:

1. How many laws with references to different aspects of security have been passed during 1991-2018?
2. In which fields of law and spheres of life has this taken place?
3. Who have been the target groups of such legislation?
4. How have the laws allowing different forms of surveillance/police powers/criminalization been justified?
5. How are securitizing moves accepted or rejected?
6. Have they e.g. been justified using legal or political arguments?
7. Have these changes in law been ‘exceptions within the law’ or ‘exceptions above the law’ i.e. amendments?

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Työoikeuden oppiaineen ja Turun työtieteiden keskuksen tutkijaryhmän hanke, jossa on kysymys työrauhan sekä työehtojen neuvottelu- ja sopimusmekanismien tutkimuksesta ja kehittämisestä. Esikartoitusta on jo tehty vuodesta 2009 alkaen. Hanke alkoi kesällä 2010 ja se kestää kaksi vuotta. Päärahoittajana on Työsuojelurahasto. Vastuullisena johtajana toimii professori Martti Kairinen.
 
Tutkimuksen pääkohteina ovat työtuomioistuimen käsittelemät työrauhaa, kollektiivisopimusten työehtoja (palkat, työajat jne.) asettavia normimääräyksiä ja paikallisia sopimuksia koskevat tuomiot sekä niiden oikeudenkäynti- aineistot. Näistä käsin tutkitaan tarkemmin, miten kollektiivisopimukset ja niihin perustuvat paikalliset sopimukset turvaavat työrauhaa ja sovittujen työehtojen noudattamista.  Kyse on monitieteellisestä tutkimuksesta, johon liittyy myös kehittämistavoite. Hankkeessa hyödynnetään oikeustieteen (työlainoppi), yhteiskuntatieteen (kyselyt, haastattelut), neuvottelutaidon, proaktiivisen sopimisen, konfliktin hallintateorian ja työelämän suhteiden metodeita ja tietämystä.
 
Ensiksi selvitetään, miten työtuomioistuin on tuominnut työrauhaa, työehtoja asettavia normimääräyksiä ja paikallisia sopimuksia, minkälaisia työrauhan tai sopimusmääräysten rikkomisia on tuomioissa käsitelty, ketkä olivat asianosaisia ja mitä seuraamuksia ja vaikutuksilla tuomioilla on ollut. Hankittavista lisäaineistosta käsin tutkitaan myös, miksi konflikteja ja rikkomuksia on syntynyt ja miten niitä on pyritty ehkäisemään ja ratkaisemaan ennen oikeudenkäyntiä.  Tarkempaa tapaustietoa hankitaan muun muassa haastatteluin ja kyselyin.  Saadun aineiston ja tulosten pohjalta arvioidaan työehtojen määräytymis- ja työrauhajärjestelmää monitieteellisistä näkökulmista ja pohditaan näiden kohdeasioiden ja toimintatapojen kehittämistä.
 
Sosiologina hankkeessa työskentelee erikoistutkija Heikki Uhmavaara. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijoina tai asiantuntijoina myös Jari Murto, Petri Rikkilä, Maija Vähämäki, Eero Heimolinna ja työoikeuden syventävien ryhmän opiskelijoita.

Research project led by Mia Korpiola and funded by the Kone Foundation

Early nineteenth-century Finland was one of the agrarian peripheries of Europe. Its industrialization was late. However, economic change through the building of sawmills necessitated improved means of transport. The year 1833 saw the first steamship, the S.S. Ilmarinen, plying along the inland waterways. The railway was another herald of the new era which profoundly changed the Finnish economic geography within a few decades. The railway connection between Helsinki and Hämeenlinna was opened in 1862 and the railway net was subsequently expanded steadily

The research project analyses the question of what kind of novel legal problems the new technology, the new means of transport gave rise to in Finland. It will investigate how the legal gap created when the new vehicles spread to the country was filled in the Grand Duchy of Finland and later in the independent Republic of Finland. The project also explores how the risks caused by new vehicles were limited and controlled and how the infrastructure required by the vehicles was financed. The new technology necessitated risk management and regulation that led to the development of administrative law, insurance and tort law as well as criminal law among others. Thus, the legal history of vehicles becomes an important part of sketching and understanding the modernization processes of the law.

Researchers: Juhana Salojärvi (steamboats), Jussi Sallila (trains), Mia Korpiola (bicycles and cars), Raija-Liisa Komulainen (trams) and Markus Kari (aeroplanes).

​Monitieteisen tutkimushankkeen taustalla oli jo vuodesta 2004 toiminut tutkijaverkosto GENUINE (Gendered Europe – Network on Comparative and EU Studies). Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää niitä muutoksia, joita yhteiskunnan viimeaikainen kehitys on tuonut sen valtarakenteeseen erityisesti sukupuolten näkökulmasta. Globalisaatio, Euroopan unionin jäsenyys sekä yhä monitasoisemmaksi hajoava hallinto ovat hyvin nopeasti muuttaneet yhteiskunnallisia valtarakenteita ja -mekanismeja. Muutoksia ei tunneta vielä kovin hyvin, mutta niitä näyttää leimaavan tietty paradoksaalisuus: samalla kun erityisesti naisten mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen ovat lisääntyneet, vallan rakenteissa tapahtuvat muutokset, kuten uudet politiikan muodot, hallintotavat sekä diskurssit, näyttävät heikentävän naisten tosiasiallista asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimushankkeen kiinnostus kohdistui juuri näihin sukupuolitetun vallan uusiin paradokseihin.
 
Oikeustieteellistä ja politiikan tutkimusta yhdistävä tutkimushanke tuotti sekä uutta empiiristä tutkimusta että uusia teoreettisia näkökulmia suomalaiseen sukupuolivaltaan. Tutkimustuloksia hyödynnetään niin opetuksessa kuin valtion ja kuntien hallinnossa. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistui sekä kotimaisia että ulkomaisia valtatutkijoita.
 
Hankkeen johtajana toimi prof. Kevät Nousiainen Turun yliopistosta sekä post doc -tasoisina tutkijoina OTT Satu Paasilehto, VTT Anne Maria Holli ja VTT Johanna Kantola. Hankkeeseen osallistui lisäksi kolme väitöskirjan tekijää, Outi Anttila, Milja Saari ja Linda Hart.
 
Hankkeen rahoitti Suomen Akatemian Valta Suomessa (2007–2010) -tutkimusohjelma.

Kuvaus

Yritysten välisten erilaisten kumppanuus- ja yhteistyöverkostojen määrä on viime vuosina lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Verkostojen muodostamisessa juridiikalla on kriittisen menestystekijän rooli. Nykyaikaisessa liiketoiminnassa juridiikka ja sen osaaminen ovat saaneet uuden merkityksen. Kehitys edellyttää muutoksia myös juridisiin toimintamalleihin ja –sovelluksiin.
 
Hankkeessa on tavoitteena tunnistaa liiketoimintamalleihin sisältyvät verkostojuridiikan osa-alueet, niihin liittyvä problematiikka ja uudenlaiset juridiset ratkaisut teollisuuden liike-elämän kehittämisessä. Oikeudelliset ongelmat tunnistetaan pitkälle kehittynyttä liiketaloustieteellistä verkostotutkimusta hyödyntäen. Juridisten ongelmien tunnistamisen ja määrittämisen ohella hankkeessa etsitään uusia verkostojen liiketoimintamalleja ja niiden elementtejä liiketaloustieteellisen ja juridisen tutkimuksen yhdistämisen avulla. Tutkimusprojektin tulokset ja tutkimuksesta saatava tutkimustieto ja materiaali hyödyttävät elinkeinoelämää, teollisuutta, projektissa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusyksiköitä.
 
Projektin päärahoittaja on Tekes- teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.
 
Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Ari Saarnilehto.

Vuonsina 2020-2022 toteutetun hankkeen tavoite oli mahdollistaa vastuullisen tekoälyn toteuttaminen käytännössä luomalla maailmanluokan johtamismekanismit ja auditointiperiaatteet alrgoritmiselle päätöksenteolle ja luomalla tiekartta tekoälyn hallinnan ja auditoinnin kaupallistamiselle.  Hankkeen konkreettinen lopputulos on viitekehys algoritmisen päätöksenteon hallintaan (AI governance) sekä läpinäkyvän tekoälyn ympärille syntyvän liiketoimintaekosysteemin kuvaus. Tämä sisältää hallintamallin (governance model), tekoälyjärjestelmien auditointiperiaatteet (AI auditing principles) sekä liiketoimintaekosysteemin kuvauksen (Business ecosystem bluebrint). Hankkeessa tutkitaan millä tavalla tekoälyn läpinäkyvyyden lisääminen voi luoda arvoa eri sidosryhmille (algoritmista päätöksenteko toiminnassaan hyödyntävät organisaatiot, päätösten kohteina olevat tai päätöksiä hyödyntävät kuluttajat/kansalaiset, julkinen sektori) ja millaisia tuotteistettuja ja palvelullistettuja läpinäkyvän tekoälyn ratkaisuja tarvitaan tämän arvon realisoimiseksi. Tältä pohjalta luodaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa kuvaus teeman ympärille syntyvästä liiketoimintaekosysteemistä sekä tutkitaan, miten yksittäisten ratkaisujen arvolupaukset voivat  konvergoitua kohti ekosysteemitason  arvolupausta.

Lisätietoja projektin englanninkielisestä blogista.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Minna Canth professuuri 2015-2019

Käsitykset sukupuolesta ja sen merkityksestä ovat muuttuneet voimakkaasti. Erityisesti nuoret aikuiset toimivat ympäristössä, jossa elämänvalintoihin kohdistuu sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Valinnoillaan he muuttavat käsitystä sukupuolesta. Miten tämä muutos näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa? Entä miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla? Kahden naisministerin toteuttama rikostutkintaa koskevan lainsäädännön uudistus (2010) on esimerkkinä muutosprosessista, jossa sukupuoli on piilotettuna, mutta läsnä. Tutkimushankkeessa analysoidaan lainsäädäntöä ja lain säätämisen prosesseja ja tuodaan sukupuolen tutkimuksen teoriaa ja metodia oikeudelliseen tutkimukseen. Tutkimusryhmässä tutkitaan sukupuolen rakentumista lainsäädännössä: vanhempain vapaata koskevien sukupuolittuneiden oletusten näkökulmasta, trans-lainsäädännössä sekä prostituutiolainsäädännössä.
 
Kutsumme myös hankkeen ruotsalaisia ja englantilaisia yhteistyökumppaneita tutkijavierailuille Turkuun. Ensimmäinen vierailijamme oli dosentti Ulrika Andersson Lundista.  

Projektin johtaja: Johanna Niemi

Lisätietoja projektin blogissa

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.

Lisätietoja konsortion kotisivuilla.

Kesäkuussa 2014 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimushanke nimeltään TOPNETS. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun, Porin, Seinäjoen ja KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. TOPNETS -projekti on kaksivuotinen ja päättyy kesäkuussa 2016. Tutkimushanketta rahoittavat siinä mukana olevat kaupungit, KL-Kuntahankinnat Oy, tutkimuslaitokset sekä Tekes.

TOPNETS -projektin tavoitteena on muuttuvan hankintalainsäädännön sallimissa puitteissa löytää ratkaisuja hankintayksiköihin kohdistuviin muutospaineisiin tutkimalla hankintayksikön ja palveluntarjoajan välisestä verkostoitumisesta sekä yhteistyön kehittämisestä mahdollisesti saatavia hyötyjä.  Erityisesti tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota hankinnan kohteena olevan palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksiin hankintayksikön ja toimittajien välisen yhteistyön kautta. Tutkimuksen keskeisenä osana on kumppanuus- ja verkosto-oppimisen tuominen hankintaprosessiin ja ennen kaikkea sopimuksen täytäntöönpanovaiheeseen. Tarkastelussa korostuu se, ettei pitkäjänteisessä osto-organisaation ja toimittajien välisessä liiketoimintasuhteessa hankintayksikön toiminta-alue rajoitu vain kilpailutusvaiheeseen, vaan jatkuu palvelun kehittämisenä koko sopimuskauden ajan.
 
Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta tutkimus kohdistuu niiden juridisten raamien määrittelyyn, joiden puitteissa hankintayksikön ja toimittajan välistä liiketoimintasuhdetta voidaan kehittää julkisten hankintojen kontekstissa. Yhtenä tutkimuksen keskeisistä kysymyksistä on sen selvittäminen, missä määrin uudet EU-säädökset ja kansallinen hankintalainsäädäntö rajoittavat kumppanuuksien syntymistä ja kehittymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten uudet EU:n hankintadirektiivit vaikuttavat sopimuskautena ilmeneviin muutostarpeisiin ja sopimusmuutosten tekemiseen, ja mahdollistaako uusi sääntely joustavat sopimuskäytännöt hankintayksiköiden hankintatarpeiden muuttuessa.

European integration, internationalisation and globalisation have had a profound influence on the traditional corner stones of the Nordic nations-state. To put it shortly, the increasing weight of internationally agreed standards, private regulation and the logic of market economy seem to directly challenge the classic and typically constitutionally rooted principles of representative democracy, sovereignty, separation of powers, rule of law, and welfare state.
 
The research project Transformations in Law and Power analysed the significance of this change within the basic premises of legitimacy and the impact of international integration on the Finnish society, democratic legitimacy and state power by concentrating on the legal and especially constitutional dimension of the phenomena. As a part of the multi-disciplinary research programme Power and Society in Finland, the project was planned to adopt an active role both as a scientific discussant and as a consultant in the area of law.
 
The project was lead by Professor Veli-Pekka Viljanen of the Faculty of Law at the University of Turku.

Tässä Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimusprojektissa tarkastellaan lainvalmistelu- ja haastattelumateriaalin avulla tutkitun tiedon käyttöä ja vaikutuksia kriminaalipoliittisessa lainvalmistelussa vuosien 1991 ja 2017 välillä.

Kriminaalipolitiikka on ajankohtainen politiikan alue tutkimustiedon roolin tarkasteluun sekä sen poikkihallinnollisen luonteen että suomalaisen kriminaalipolitiikan kansainvälisesti hyvän maineen vuoksi. Tutkimuksen tuloksena on uutta tietoa päätöksenteosta paitsi lainvalmistelussa myös kriminaalipolitiikassa, johon liittyviä päätöksentekoprosesseja on tutkittu myös kansainvälisesti melko vähän.

Tutkimusprojekti toteutetaan vuosina 2018-2019.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa -tutkimushanke tekee valtiosääntöoikeudellisen arvion siitä, missä määrin valmiuslakiin (1152/2011) sisältyvien perustuslakipoikkeusten alaa olisi mahdollista supistaa valmiuslakiin tehtävillä muutoksilla ja mikä näiden muutosten sisällön tulisi olla. Eduskunta on edellyttänyt valmiuslain säätämisen yhteydessä, että laaditaan arvion valmiuslain suhteesta perustuslain 23 §:ään perustuslakivaliokunnan esittämät näkökohdat huomioon ottaen (EK 28/2011 vp). Tutkimuksessa vastataan kahteen pääkysymykseen: A) Miltä osin perustuslain säätämisjärjestykseen johtaneet valmiuslain säännökset ovat edelleen ristiriidassa perustuslain uuden 23 §:n kanssa?; B) Ovatko nämä ristiriidat poistettavissa valmiuslakiin tehtävillä muutoksilla? Hankkeella on liityntä tutkimukseen varsinkin Constitutionalism Reconfigured -akatemiahankkeessa. Samalla luodaan edellytyksiä kansainväliselle, perusoikeuksia poikkeusoloissa koskevalle julkaisutoiminnalle sekä käymään keskustelua aiheesta laajemmin kansallisessa tutkimusyhteisössä.

Hankkeen puitteissa työryhmä järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa seminaarin ”Valmiuslainsäädännön kehittäminen. Avoin pyöreän pöydän keskustelu” joulukuussa 2017. Puhujina olivat hankkeen tutkijoiden lisäksi pääsihteeri, everstiluutnantti, ST Vesa Valtonen, asessori, OTL, VT Tuija Sundberg, neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro ja professori Tuomas Ojanen.

Hankkeen tutkimusraportti Johannes Heikkonen – Pauli Kataja – Juha Lavapuro – Janne Salminen – Mira Turpeinen: Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa: Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta julkaistaan osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja marraskuussa 2018.

Projektin johtaja: Janne Salminen

Projektin tutkijat: Johannes Heikkonen, Pauli Kataja, Juha Lavapuro, Janne Salminen, Mira Turpeinen ja Veli-Pekka Viljanen

Ydinvoimalaitosta koskeva rakentaminen on tiukasti erityislainsäädännössä ja muissa normeissa säänneltyä toimintaa. SOPU-projektin (2011 – 2013) tavoitteena on paikantaa ydinvoimalaitostoimitukseen parhaiten soveltuvat sopimusoikeudelliset periaatteet sekä samalla kartoittaa vältettävien sopimusmääräysten joukkoa.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä ydinvoimatoimittamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Oikeudellisesta näkökulmasta ydinvoimalaitostoimitus näyttäytyy sopimusten verkkona. Tästä syystä projekti osaltaan tukee ja syventää VERA-verkostoprojektin tavoitteita.
 
Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, miten ydinvoimalaitoksen toimittamiseen liittyvät sopimukset poikkeavat tavallisista urakka- ym. sopimuksista ja mihin nämä erot perustuvat. Toiseksi tutkimuskohteeksi on nostettu ydinvoimatoimitukseen liittyvät vastuukysymykset näiden erityisen vahinkotyypin vuoksi.

Projekti tuottaa laajalti niin kohdeyrityksissä, elinkeinoelämässä kuin tutkimusyksiköissä hyödynnettävissä olevaa tietoa.

Projektin päärahoittaja on Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Ari Saarnilehto.

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa kattava valtionsääntöoikeudellinen analyysi siitä, miten ja millaisilla valtionsääntöoikeudellisissa reunaehdoilla kunnilla olevia tehtäviä voidaan eriyttää. Tarkoituksena on tuottaa erityisesti hankkeessa yhteistyössä ministeriöiden edustajien kanssa valmisteltaviin skenaarioihin pohjautuvia ja perustuslakivaliokunnan lausantokäytännön systemaattiseen tarkasteluun nojautuvia de lege ferenda -tyyppisiä tulkintasuosituksia lainsäätäjän liikkumavarasta säädettäessä kuntien lakisääteisistä tehtävistä tavalla, jossa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon yhtäältä kuntasektorin moninaisuus ja toisaalta kuntien lakisääteisten tehtävien liittyminen tyypillisesti julkaisella vallalla olevaan perusoikeuksien turvaamisvelvollisuuteen.

Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat:

• Mitkä ovat perustuslain reunaehdot lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiselle eri tavoin erilaisissa kunnissa ja voisiko kunnille säätää erilaisia tehtäviä ja millaisia reunaehdoin?
• Miten erilaiset tehtävät näyttäytyisivät suhteessa kunnan yleiseen toimialaan?
• Millä edellytyksillä perustuslaki mahdollistaa tehtävien anatamisen kuntaa laajemmalla alueella yhdelle kunnalle tai toiselle kunnalle myös toisen kunnan puolesta?
• Mitkä ovat kuntien tehtävien eritytymisen vaikutukset demokratian ja kuntalaisten osallistumisen sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Jos tehtävä annettaisiin yksittäisen kunnan hoidettavaksi muiden kuntien alueella, miten turvattaisiin asianomaisten muiden kuntien asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa tehtävien hoitamiseen?
• Miten pitkälle kuntien tehtävien eritytymiskehitys voi perustuslain näkökulmasta ulottua?

Projektin johtaja: Juha Lavapuro