Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on edistyksellinen tutkimusyhteisö. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on sekä vahvistaa perinteisiä lähestymistapoja että kehittää samalla uusia.
Tiedekunnassa tehdään korkealaatuista tutkimusta kaikilla oikeudenaloilla, ja tutkimus kattaa useita erilaisia tutkimusaloja tiedon ja teknologian sekä algoritmien ja keinoälyn oikeudellisesta tutkimuksesta aina sukupuolentutkimukseen ja oikeussosiologiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä ilmapiirissä, sillä työyhteisöömme kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeuskäytäntöjen kehittämiseen kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen kautta ja tuottamalla tutkimukseen perustuvaa opetusta. Oikeustieteellinen tiedekunta on myös menestynyt QS World University Rankings by Subjects –vertailussa, ja useat tutkijamme toimivat kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimukseen liittyvissä luottamus- ja arviointitehtävissä. Tutkijamme osallistuvat myös Suomessa käytävään oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainvalmisteluun.
Tiedekunnan tutkimushankkeille on myönnetty kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista keskittyy puhtaasti oikeudellisiin kysymyksiin, osa taas on poikkitieteellisiä. Useat tutkimusprojektit sisältävät yhteistyötä toisten tiedekuntien, yliopistojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkimuksen painopistealueet
Tutkimusprojektit ja -ympäristöt
Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten ryhmiä ja ryhmissä tapahtuvaa rikollisuutta kaupunkitilassa sekä ryhmiin kohdistuvaa kontrollia. Etnografian sekä kysely- ja rekisteriaineistojen yhteisanalyysin lisäksi konsortiohankkeessa asetetaan nuorisotutkimus ja kriminologia aktiiviseen vuoropuheluun uudella tavalla. Tutkimalla nuorten ryhmäsuhteita monitieteisesti ja eri menetelmiä hyödyntäen pääsemme käsiksi siihen, miten vapaa-ajan mahdollisuudet, nuorisokulttuuriset ja ryhmäsuhteisiin liittyvät tekijät sekä kontrolli yhtäältä ehkäisevät ja toisaalta työntävät kohti rikollisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on osallistua ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorisoryhmien vapaa-ajasta, nuorisorikollisuudesta ja katujengeistä, sekä näiden välisistä suhteista. Tuottamalla uutta tietoa nuorten näkemyksistä ja kokemuksista luomme moninaisempaa ymmärrystä ilmiöstä ja uusia käsitteitä ilmiön tarkasteluun. Konsortioon kuuluu Nuorisotutkimusseura, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
Projektin johtaja: Elsa Saarikkomäki
Tutkimushanke ”Svenskans ställning i politik och lagstiftning: En rättspolitisk analys av svenskans ställning och de svenskspråkigas rättigheter i debatter i Finlands riksdag och i lagstiftningsmaterial 1990–2025” tutkii millaisia asenteita ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan ilmenee kansanedustajien täysistuntopuheenvuoroista sekä lainvalmisteluasiakirjoista vuodesta 1990 alkaen. Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kielipoliittisista trendeistä sekä siitä argumentaatiosta, jolla perustellaan kielellisiin oikeuksiin vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia. Hanke auttaa ymmärtämään, miten ja millä perusteilla ruotsin kielen asema on muuttunut viimeisten 35 vuoden aikana sekä sitä, miten kieli, valta ja politiikka kytkeytyvät toisiinsa kaksikielisessä yhteiskunnassa.
Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi
The objective of AgenDa is to pave the way for an embodied and actionable understanding of datafication, data-bodies, data harms within and beyond datafication literacy.
The Research Council of Finland-funded project AgenDa is located at the Faculty of Law, University of Turku, within the research environment ‘Law, Space and Justice’ and the Faculty’s Focal Points ‘Law, Society, and Power and ‘Law, Information. and Technology‘. The project is led by Dr. Miriam Tedeschi. It runs from 01/09/2025 to 31/08/2029.
Algoritmijohtamisen laajempi käyttö työelämässä johtaa ristiriitaisiin lopputuloksiin. Yhtäältä se mahdollistaa erilaisten joustavien työmuotojen (esimerkiksi alustatyö, etätyö) käytön ja edistää työntekijöiden suojaa, toisaalta algoritmijohtaminen voi olennaisesti heikentää työntekijän asemaa ja työehtoja. Projektin tarkoituksena on tutkia, mikä rooli lainsäädännöllä on tässä prosessissa. Työelämää sääntelee pääasiallisesti työoikeus, mutta algoritmijohtamista ei voida käyttää ilman henkilötietojen käsittelyä. Projektissa tutkitaankin sekä työ- että tietosuojaoikeudellisia rajoituksia algoritmijohtamisen käytölle työelämässä, selvitetään mahdolliset lainsäädännölliset aukot ja tehdään ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten.
Projektin johtaja: Annika Rosin
Oikeustieteellinen tiedekunta on mukana yhteiseurooppalaisessa BIGPICTURE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on luoda suuri digitoitujen kudosleikkeiden tietokanta digitaalisen patologian, tutkimuksen ja tekoälypohjaisen diagnostiikan kehittämiseen. Hankkeessa luodaan tarvittava tietojärjestelmäinfrastruktuuri ja selvitetään oikeudelliset ja eettiset haasteet ja ratkaisut potilaiden yksityisyyden varmistamiseksi. Hankkeeseen osallistuu niin julkisia kuin yksityisiäkin tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 70 miljoonaa euroa. Tästä Turkuun saadaan vain pieni osa, 57.000 euroa, mutta meillä on keskeinen rooli suurhankkeen oikeudellisten haasteiden tutkimisessa. Oikeus- ja etiikkaosiota koordinoi ylätasolla eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri BBMRI ERIC ja työtä tehdään yhdessä Italian Milano-Bicocca ja Belgian KU Leuven -yliopistojen kanssa. Suomesta hankkeessa ovat mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja lisäksi Turun Auria Biopankki mahdollisena kudosleikeaineistojen toimittajana.
Lisätietoja: Tom Southerington
The aim of the project is to offer a critical and realist vision of what happens when internet intermediaries are imposed duties to balance and enforce fundamental rights in their decision-making, as concerns for example moderation of user-created content in social media or filtering of copyrighted content. Such new types of obligations have multiplied in recent EU laws. The rise of global platforms is a paradigmatic development of our time, affecting profoundly democracy and rights. The project uses transparency reports of intermediaries, decisions on user complaints, legislation, case law, technology standards and scholarly work and analyses them through many-sided socio-legal methods. The research will be conducted at the University of Turku. The results will be useful for Finland, the EU and other territories when selecting their regulatory strategies in a world where private global platforms and intermediaries possess unforeseen decision-making power over the rights of others.
Project leader: Tuomas Mylly
Vaikka alkuperäiskansojen oikeudet tunnustetaan yhä laajemmin, on heidän todellinen oikeudellinen ja yhteiskunnallinen osallisuutensa vaihtelevaa. Monet alkuperäiskansat joutuvat edelleen kohtaamaan syrjintää, oikeudellista osattomuutta ja historiasta juontuvien epäoikeudenmukaisuuksien vaikutuksia. ERC:n rahoittama MARCEN-hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä oikeudellisen osallisuuden teoriaa. Keskittymällä erityisesti saamelaisten totuus- ja sovintokomissioihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa MARCEN tutkii, kuinka lait, hallinto ja historia muokkaavat käsityksiämme alkuperäiskansoista. Hankkeen tulokset pyrkivät muuttamaan osallisuuden lähestymistapoja maailmanlaajuisesti.
Lisätietoja: Daniela Alaattinoglu
Kestävyyden hyväksi työskentelevien desentralisoitujen autonomisten organisaatioiden (DAO) kriittisen tarkastelun hanke (CIDS) kysyy, ovatko digitaaliset olennot virtuaalivaltion, globaaliosuuskuntien vai kansalaisjärjestöjen kaltaisia; ovatko julkishyödykkeitä kuten luonnonsuojelua tai reilua rahoitusta tarjoavat DAO:t hyväksi sekä maailmanlaajuiselle että paikalliselle kestävän kehityksen ruohonjuuriaktivismille? Mikä niitä ajaa ja miten? Jokainen tarvitsee digitaalisen maailman eli 'kybertilan' karttaa ja tietoa sen uusista toimijoista. Hankkeemme tukee paitsi DAO:jen hallintaa, myös niiden kohtaamista, mikä puolestaan vahvistanee ruohonjuuritason demokraattista osallistumista ja saattaa kasvattaa kestävää kehitystä tavoittelevan toiminnan määrää, laatua ja hallintaa. Eräät kestävää kehitystä tukevat DAO:t tähtäävät myös paikallisyhteisöjen tukemiseen pandemian kohtaamisessa ja jälkihoidossa. Hanke edistää kybertilan ilmiöiden kriittistä ymmärrystä ja hälventää tuntemattoman pelkoa.
Projektin johtaja: Outi Korhonen
"Kuka säätää?" -hankkeessa kehitetään peruskoulun 9.-luokkalaisille suunnattu roolipeli, jossa simuloidaan ja käsitellään lainvalmistelun varhaisia vaiheita sekä niihin liittyviä osallistumismahdollisuuksia. Simulaatiomainen peli tukee 9.-luokan oppimistavoitteita yhteiskuntaopissa, ja täydentää oppimateriaalia varhaista lainvalmistelua ja osallistumista koskevilla tieto- ja taitosisällöillään.
Hankkeen lopullisena tuotoksena on opettajien ohjattavaksi kehitetty roolipeli, johon tarvittavat sähköiset sekä tulostettavat materiaalit ja ohjeet ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Hanketta rahoitetaan Suomen Kulttuurirahaston Tiedekasvastus-apurahasta.
Lakitutka on avoin tutkimusinfrastruktuuri, joka kokoaa yhteen kotimaisen lainvalmistelun eri vaiheisiin liittyvät julkiset poliittiset ja oikeudelliset asiakirjat. Lakitutka tekee lainvalmistelua läpinäkyväksi paitsi eri alojen tutkijoille myös kansalaisille - edistäen samalla yhtä demokratian kulmakivistä, kansalaisten tiedonsaantia.
Turun yliopiston johtama työryhmä rakentaa uutta oikeuden ja politiikan rajapinnan tutkimusinfrastruktuuria (LAWPOL) hyödyntäen olemassa olevaa Lakitutka.fi-palvelua sekä laajaa FINPARL-politiikka-aineistoa. LAWPOL-hankkeessa laajennetaan Lakitutkan tavoitteita julkisen tiedon löydettävyydestä, läpinäkyvyydestä ja hyödynnettävyydestä. Aineistoja laajennetaan, uusia tutkimustyökaluja kehitetään, ja käyttö mahdollistetaan myös ruotsin kielellä yhteistyössä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Åbo Akademin kanssa. LAWPOL-hankkeessa tehtävän kehitystyön myötä kaikkien saatavilla olevat tutkittavat aineistot laajenevat muun muassa parlamenttiaineistoihin, poliittisiin ohjelmiin, EU:n lainvalmistelumateriaaleihin, tuomioistuinratkaisuihin ja tutkimuskirjallisuuteen, eli aineistot keskittyvät monipuolisesti politiikan ja lain eri osa-alueisiin. Myös aineistojen historiallinen laajentaminen jatkuu LAWPOL-hankkeen myötä yhä kauemmas 1900-luvun puolelle.
Lakitutkan rahoittajat
Lakitutka on kehitetty Turun yliopistossa. Lakitutkaa kehitetään edelleen SILE-hankkeen yhteydessä erityisesti lainvalmistelun saavutettavuuteen keskittyen sekä LAWPOL-hankkeessa laajentaen palvelussa saatavilla olevaa asiakirja-aineistoa.
SILE-hanke
SILE-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
https://www.hiljaisettoimijat.fi/
LAWPOL-hanke
LAWPOL-konsortio on saanut Suomen Akatemialta FIRI2022: Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit -rahoituksen vuosille 2023-2025. Rahoitus on osa EU:n elpymisvälinerahoitusta.
Yhteystiedot: lakitutka@utu.fi
Law, space and justice is a social justice-oriented multidisciplinary research environment at the Turku Law Faculty. Gathering researchers from a variety of backgrounds such as law and society, legal geography, feminist and queer theory, we host discussions, workshops, seminars and other events. We strive to push disciplinary boundaries and to create a caring academic space where multiple perspectives and experiences are welcome.
Additional information in the project's web site.
More information: Miriam Tedeschi
This project investigates the central role of technical assistance in the constitutionalization of intellectual property norms in Africa. Constitutionalization refers to a process in which norms get “stapled into” the fabric of laws and policies, and technical assistance is one of the less-scrutinized mechanisms of establishing global one-size-fits-all policies for intellectual property. It seeks to lay out a new theoretical framework for investigating and understanding how technical assistance (broadly defined to include professionalization) has facilitated the constitutionalizing of IP norms in Africa from 1950—2020. Due to its limited lifespan (from 2022 – 2027), the project will focus on only technical assistance from the World Intellectual Property Organization (WIPO).
Project leader: Daniel Acquah
Additional information in the project's web site.
EU:n tekoälysäädös kieltää eräät tekoälyn käyttötavat, asettaa vaatimuksia korkean riskin tekoälyjärjestelmien – joita monet terveydenhuollon tekoälysovellukset ovat – kehittämistä ja käyttöä koskien sekä useita informointia ja läpinäkyvyyttä koskevia velvoitteita.
Terveydenhuollon toimijoiden tulee noudattaa roolinsa (mm. käyttöönottajana) sekä tekoälyjärjestelmän ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella määrittyviä velvoitteita. Niiden tunnistamiseen ja noudattamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita, koska säädöksen tulkintaan ja niiden soveltamiseen terveydenhuollon käyttötapauksiin liittyy monia avoimia kysymyksiä.
Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan, miten tekoälysäädöksen vaatimukset soveltuvat terveydenhuollossa hyödynnettäviin tekoälyjärjestelmin. Hankkeessa identifioidaan keskeiset tekoälysäädöksen kiellot, velvoitteet ja edellytykset ja analysoidaan, miten ne soveltuvat tekoälyn keskeisiin, terveydenhuollon eri prosesseja edustaviin käyttötapauksiin Suomessa.
Hankkeen johtaja: Juha Vesala
Hyvinvointialueet ovat Suomessa kahtena ensimmäisenä vuotenaan painineet taloudellisten haasteiden kanssa. Palvelutarjontaa on jouduttu leikkaamaan samalla kun palvelutuotantoa tulisi uudistaa. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa keinoja parantaa monialaisten palveluketjujen tuottavuutta. Tuotamme tutkimustietoa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, monialaisia palveluja käyttävien asiakkaiden palveluketjujen tuottavuudesta kolmella hyvinvointialueella. Tarkastelukulmina ovat palveluketjujen sujuvuus, tehokkuus, kokonaisvaikuttavuus (sis. kustannusvaikuttavuus), tekoälyn hyödyntäminen palveluketjujen toteuttamisessa ja johtamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisen juridiset esteet ja mahdollistajat. Tuotamme hyvinvointialueille palveluketjujen tuottavuutta parantavia tekoälypohjaisia ja muita mahdollisia toimintamalleja. Tutkimus tukee hyvinvointialueiden talouden kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamista parantamalla monialaisten palveluketjujen tuottavuutta.
Konsortion oikeustieteellistä työryhmää Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa johtaa Juha Vesala.
Lisätietoja THL:n sivuilta.
Lainsäädäntö voi aiheuttaa kenelle tahansa odottamattomia ja tarpeettomia haittoja, jos sen tietoperusta on puutteellinen. Riski on erityisen suuri niille, joilla ei ole elinolojen tai sosiaalisen aseman vuoksi keinoja osallistua lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen. Kutsumme heitä hiljaisiksi toimijoiksi; muut puhuvat heistä ja heidän puolestaan. Hanke keskittyy etenkin niihin hiljaisiin toimijoihin, joiden asema nostattaa moraalisia jännitteitä. Tavoitteena on tunnistaa, kuinka hiljaisten toimijoiden hyvinvointi ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädäntöpolitiikassa ja lakien valmistelun tietopohjassa ja kuinka heihin kohdistuvien lakien vaikutukset muodostuvat. Hanke tutkii myös Covid 19 -pandemian vaikutuksia lainsäädäntöpolitiikkaan. Aineisto koostuu lainsäädäntöasiakirjoista, haastatteluista, kyselyistä ja työpajojen tuottamasta materiaalista. Hanke pyrkii kehittämään yhteistyökumppaneiden kanssa vastuullista ja osallistavaa, monipuoliselle tiedolle perustuvaa lainsäädäntöä.
Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi
Lisätietoja tutkimusprojektin www-sivuilta.
Vastuullinen johtaja: Outi Korhonen
Hanke tutkii generatiivisen tekoälyn hallintaa pankki- ja vakuutussektorilla. Hanke tuottaa uutta tietoa generatiivisen tekoälyn hallinnasta sekä tutkimuspohjaisia työkaluja ja viitekehyksiä, jotka tukevat organisaatioita tekoälyn hallintakyvykkyyksien rakentamisessa.
Projektin johtaja: Mika Viljanen
Turun yliopiston koordinoima tohtorikoulutushanke, jossa työskentelee 25 väitöskirjatutkijaa. HAIF-hankkeen väitöskirjatutkijat tekevät tutkimusta osana tietojenkäsittelytieteen, materiaalitieteen, yhteiskuntatieteiden, oikeustieteen, humanististen tieteiden ja terveystieteiden tutkimusryhmiä. Hankkeen ainutlaatuinen ihmiskeskeinen lähestymistapa kumpuaa tieteidenvälisestä yhteistyöstä. HAIF:n tavoitteena on tarjota tohtorikoulutusta, joka edistää tekoälyn turvallista, oikeudellisesti ja eettisesti kestävää käyttöä. Koulutuksessa korostetaan ihmistä teknologian kehittäjänä, käyttäjänä ja päätöksenteon kohteena. HAIF-verkoston kansainväliset tutkimusyhteistyöt ja yritysyhteistyöt tuovat tohtorikoulutushankkeeseen kansainvälisiä kontakteja ja yhteistyötä, varmistavat, että tutkijat tekevät yhteistyötä sektorirajojen yli ja saavat elinkeinoelämärelevantteja taitoja.
Projektin johtaja: Mika Viljanen
Sosiaalityön ja oikeustieteen monitieteinen tutkimushanke, jossa tavoitteena on yhtäältä käsitteellistää perheoikeudellisten palveluiden sosiaalityötä sekä vahvistaa perheoikeudellisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten ammatillisia valmiuksia tukea eroavia vanhempia. Hanke tuottaa tietoa perheoikeudellisten sopimusten sisällöistä ja siitä, miten vanhemmat neuvottelevat ja jakavat vastuuta lasten hoivasta ja elatuksesta eron jälkeen.
Hankkeen puitteissa tehtävä tutkimus keskittyy siihen osaan lastenvalvojan työtä, joka liittyy lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten vahvistamiseen liittyviin tehtäviin. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, millaiset käytännöt edistävät lapsen edun mukaisia ratkaisuja, millaiset oikeudelliset edellytykset ohjaavat sopimusten vahvistamista ja toimimattomien sopimusten muuttamista sekä, miten lapsen osallisuus toteutuu näissä prosesseissa.
Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola
Valtioneuvoston rahoittamassa (VN Tutkiva) kaivoslain uudistuksen vaikutusten arviointihankkeessa (KAEVA, 2025–2026) arvioidaan vuonna 2023 voimaan tulleiden kaivoslain muutosten vaikutuksia sääntelyn toimivuuden, ympäristönsuojelun tason, kaivosten toimintaedellytysten sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Hankkeen toteuttavat Owal Group Oy, Itä-Suomen yliopisto (Historia- ja maantieteiden laitos), Turun yliopisto (Oikeustieteellinen tiedekunta) ja GeoPool Oy.
Projektin johtaja: Aleksi Heinilä
