Oikeustieteellisen tutkijat aulassa

Tutkimus oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on edistyksellisen tutkimusyhteisö. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on sekä vahvistaa perinteisiä lähestymistapoja että kehittää samalla uusia.

Tiedekunnassa tehdään korkealaatuista tutkimusta kaikilla oikeudenaloilla, ja tutkimus kattaa useita erilaisia tutkimusaloja tiedon ja teknologian sekä algoritmien ja keinoälyn oikeudellisesta tutkimuksesta aina sukupuolentutkimukseen ja oikeussosiologiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä ilmapiirissä, sillä työyhteisöömme kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeuskäytäntöjen kehittämiseen kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen kautta ja tuottamalla tutkimukseen perustuvaa opetusta. Oikeustieteellinen tiedekunta on myös menestynyt QS World University Rankings by Subjects –vertailussa, ja useat tutkijamme toimivat kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimukseen liittyvissä luottamus- ja arviointitehtävissä. Tutkijamme osallistuvat myös Suomessa käytävään oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainvalmisteluun.

Tiedekunnan tutkimushankkeille on myönnetty kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista keskittyy puhtaasti oikeudellisiin kysymyksiin, osa taas on poikkitieteellisiä. Useat tutkimusprojektit sisältävät yhteistyötä toisten tiedekuntien, yliopistojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

sitaatti law Acquah
I do not only have internationally respected academics and researchers as colleagues, but also, a free and collegial atmosphere, state-of-the-art facilities and resources to work with. The Faculty also has an excellent student-teacher ratio."
Daniel Acquah, Postdoctoral Researcher

Tutkimusprojektit

Algorithmic Agencies and Law (AALAW)

Algoritmic Agencies and Law (AALAW) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.

The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.

We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.

The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Lisätiedot projektin blogissa

Central Repository for Digital Pathology H2020-hanke (BIGPICTURE)

Oikeustieteellinen tiedekunta on mukana yhteiseurooppalaisessa BIGPICTURE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on luoda suuri digitoitujen kudosleikkeiden tietokanta digitaalisen patologian, tutkimuksen ja tekoälypohjaisen diagnostiikan kehittämiseen. Hankkeessa luodaan tarvittava tietojärjestelmäinfrastruktuuri ja selvitetään oikeudelliset ja eettiset haasteet ja ratkaisut potilaiden yksityisyyden varmistamiseksi. Hankkeeseen osallistuu niin julkisia kuin yksityisiäkin tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 70 miljoonaa euroa. Tästä Turkuun saadaan vain pieni osa, 57.000 euroa, mutta meillä on keskeinen rooli suurhankkeen oikeudellisten haasteiden tutkimisessa. Oikeus- ja etiikkaosiota koordinoi ylätasolla eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri BBMRI ERIC ja työtä tehdään yhdessä Italian Milano-Bicocca ja Belgian KU Leuven -yliopistojen kanssa. Suomesta hankkeessa ovat mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja lisäksi Turun Auria Biopankki mahdollisena kudosleikeaineistojen toimittajana.

Hankkeen nettisivut

Lisätietoja: Tom Southerington

Eettinen tekoälyn hyödyntäminen yhteiskunnan ohjauksessa (ETAIROS)

ETAIROS-tutkimushanke edistää tekoälyn soveltamista eettisesti eri liike-elämän aloilla ja julkisessa hallinnossa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää eettisiä periaatteita sisältäviä suunnittelumenetelmiä ja sovelluksia sekä parantaa tekoälyä koskevaa sääntelyä.
Käytännön teema-alueita hankkeessa ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, ikääntyminen, turvallisuus, yhteiskunnallinen vakaus, autonomiset järjestelmät, sekä yhteiskunnallinen ohjaus ja sääntely.

Lisätietoja hankkeen kotisivuilta

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Esineoikeuksien muuntaminen kansainvälisessä perimyksessä Euroopan unionin sisällä (EU_ADAPT)

Projektin tarkoitus on yksinkertaistaa kansainvälistä perimystä tapauksissa, joissa koko perimykseen soveltuva laki myöntää kiinteää omaisuutta koskevan esineoikeuden, joka on tuntematon sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa oikeuteen vedotaan. Näissä tilanteissa Euroopan unionin perintöasetuksen artikla 31 määrää muuntamisesta ”lähinnä vastaavaksi kyseisen valtion lain mukaiseksi esineoikeudeksi ottaen huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset.” Tämä on haastava tehtävä, sillä ratkaistakseen asia, on oikeudellisten asiantuntijoiden tunnettava kummankin tapaukseen soveltuvan lain sisältämät esineoikeudet. Tulos voi myös olla osapuolten kannalta vaikeasti ennakoitavissa. Projekti analysoi ja kehittää työkaluja, jotka tuovat oikeusvarmuutta esineoikeuksien muuntamiseen kansainvälisissä perimysasioissa. Projekti pyrkii luomaan esineoikeuksien vastaavuusjärjestelmän, jonka avulla voidaan ennakoida, mikä lex situs -säännön mukaan valikoituvan lain mukainen esineoikeus vastaa perimykseen sovellettavan lain tarjoamaa esineoikeutta. Vastaavuusjärjestelmä olisi käytettävissä e-justice-verkkoalustan kautta, joka auttaisi perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimysasiaan sovellettavan lain mukaisen, vastaavan esineoikeuden. Järjestelmän luomiseksi projekti analysoi eri jäsenvaltioiden voimassa olevia esineoikeuksia ja muodostaa yhtenäistettyjen kriteerien pohjalta jokaisesta esineoikeudesta luonnehdinnan, joka tukee vastaavan esineoikeuden tunnistamista (ei-velvoittavasti). Lisäksi projekti muotoilee englanninkielisen selityksen tavoitteistaan ja tarkoitusperistään, auttaen perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimykseen sovellettavan lain (lex successionis) säätämää oikeutta lähinnä vastaavan esineoikeuden. Projekti pyrkii sisällyttämään suunnittelemansa e-justice-verkkopalvelun olemassa oleviin, jäsenvaltioiden perimysasioita käsittelevien viranomaisten (erityisesti kiinteistörekisteriviranomaisten) käyttämiin yhteistyöverkostoihin, luoden näin yhteistyökeinon eri jäsenvaltioiden viranomaisten välille.

Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola

Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA)

IDA analysoi laaja-alaisesti digitalisaation ja datavetoisen kulttuurin vaikutusta sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin sekä niihin liittyviä haavoittuvuuksia. Projekti tutkii ja kehittää demokraattisia tapoja henkilökohtaisen datan hallitsemiseen, suojaamiseen, jakamiseen ja käyttöön sekä tarkastelee intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia. Monitieteinen IDA-konsortio yhdistää muun muassa oikeustiedettä, mediatutkimusta, designin tutkimusta, pelitutkimusta, tietojenkäsittelytiedettä ja sukupuolentutkimusta.

Datavetoisessa kulttuurissamme työelämän ja yksityiselämän siirryttyä yhä vahvemmin dataa tuottavien digitaalisten laitteiden, sovellusten ja palveluiden varaan, on myös uhka henkilökohtaisen datan vuotamiselle ja väärinkäytöksille kasvanut. Henkilökohtaisen datan omistukseen ja suojaamiseen liittyvä oikeudellinen säätely kehittyy jatkuvasti. Yksityisyys – ja intimiteetti – on laajasti tunnustettu tärkeäksi, suojeltavaksi arvoksi. IDA:ssa tarkastellaan intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia, yksityisyyden ja julkisuuden välistä rajapintaa sekä siihen liittyviä haavoittuvuuksia datavetoisessa kulttuurissa. Nykykäytäntöjen kriittisen arvioinnin lisäksi hanke edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yksityisyyttä painottavia ratkaisuja.

IDA-projektin oikeudellinen työpaketti kattaa teemoja kuten intiimiys, yksityisyydensuoja, tietosuoja, data, digitalisaatio, media, tietoyhteiskunnan demokratiaa sanavapaus ja vihapuhe.  Tutkijamme analysoivat esimerkiksi puettavaa teknologiaa työelämän yksityisyydensuojan perspektiivistä, tietosuojavaatimusten toteutumista terveys- ja hyvinvointisovelluksissa, tekoälyä koskevaa oikeudellista viitekehystä sekä immateriaalioikeusjärjestelmässämme ilmeneviä yksilöiden haavoittuvuuksia.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Projektin tutkijat: Heidi Härkönen

Lisätietoja projektin kotisivuilta.

Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin - riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin (SILE)

SILE (silent agents affected by legislation) on tutkimushanke, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon hiljaisten toimijoiden aseman, hyvinvoinnin ja oikeudet. Hiljaisilla toimijoilla tarkoitetaan kaikkia, jotka jäävät ulkopuolelle itseään koskevien lakien valmistelusta. SILE on keskittynyt heihin, joiden asema nostattaa herkästi ristiriitaisia jännitteitä. Esimerkiksi lastensuojelun piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin, velka-, päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileviin, vankeihin ja ulkomaalaistaustaisiin ei-kansalaisiin vaikutetaan laeilla erityisen voimakkaasti. Hiljaisia toimijoita yhdistää se, että yleensä muut puhuvat heistä tai heidän puolestaan. Jos heidän olosuhteitaan ei huomioida lainvalmisteluvaiheessa, saattaa laeilla olla ennakoimattomia haittavaikutuksia heidän asemaansa. 

Aineistoina hyödynnetään lainvalmisteluun liittyviä ohjeistuksia ja asiakirjoja, haastatteluja ja työpajojen tuloksia. Tutkimuksessa kuullaan hiljaisia toimijoita, lakien toimeenpanijoita, muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä sekä lainvalmistelijoita, ja käydään dialogia kaikkien asiasta kiinnostuneiden kanssa. 

SILE on Helsingin, Turun ja Lapin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Frisky Anjoy Oy:n yhteinen hanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Hankkeessa työskentelee niin oikeustieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä kuin eläinten hyvinvointitutkijoita. 

Lisätietoja hankkeen kotisivuilta

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

LAKITUTKA

Lakitutka on kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri, joka avoimia rajapintoja hyödyntäen kerää yhteen koko lain elinkaaren aikana syntyvät lainvalmisteluaineistot, aina esivalmistelusta eduskuntakäsittelyyn ja lain voimaansaattamiseen asti. Lakitutka mullistaa lainsäädäntöaineistojen tutkimuskäytön: haku- ja analyysityökalujen avulla suurenkin aineiston käsittely on vaivatonta. Se on hyödyllinen monille eri tieteenaloille niin määrällisen kuin laadullisen tutkimuksen osalta. Lakitutka vapauttaa aiemmin vaikeasti saatavat ja käsiteltävät aineistot helposti monitieteisen tutkimuksen käyttöön.

Lakitutka helpottaa lainsäädäntöaineistojen käsittelyä, ja lisää siten koko lainsäädäntöprosessin ymmärrettävyyttä. Tutkijoiden lisäksi Lakitutka on suunnattu myös kansalaisille. Lakitutka lisää vallankäytön läpinäkyvyyttä saattamalla lainvalmisteluasiakirjat helposti kaikkien saataville.

Lakitutka on tällä hetkellä beta-kokeilukäytössä. Beta-versio kehitettiin Turun yliopiston infrastruktuurirahoituksella. Lakitutka sai jatkorahoitusta Suomen Akatemian yhteydessä toimivalta Strategisen tutkimuksen neuvostolta osana Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin (SILE) -hanketta.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Palvelun nettisivu

Liikesalaisuus-khimairan analysointi datatalouden aikakaudella (AT DISTRASEC)

Digitalisaation mahdollistamat teknologiat liittyen esineiden internettiin ja tekoälyyn muovaavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Näiden teknologioiden avulla kerätään suuria tietomassoja, joita voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin. EU:ssa on havaittu tietomassojen hyödyntämiseen sisältyvä potentiaali talouskasvulle. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin pääsyä tietomassoihin. Myös kilpailun ja innovaatioiden edistäminen edellyttävät tietomassojen käyttömahdollisuuksien turvaamista. Vastakohtana tiedon avoimuudelle on kuitenkin vast’ikään implementoitu EU liikesalaisuusdirektiivi. Direktiivin sääntöjä on kuitenkin mahdollista tulkita siten, että teknologinen kehitys huomioidaan. Tämä tutkimuksen tavoitteena on analysoida liikesalaisuuksien khimaira-luonnetta immateriaalioikeuksien ja sopimattoman kilpailun sääntelyn välimaastossa. Tutkimuksessa tehdään liikesalaisuussääntelyyn tulkintaehdotuksia, jotka sopivat yhteen datatalouden edellytysten kanssa. 

Projektin johtaja: Ulla-Maija Mylly

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta ja hallinnolliset haasteet (LHH)

Projektin päätarkoitus on tuottaa tietoa siitä, mitä riskejä ja mahdollisuuksia lohkoketjuteknologia luo oikeusjärjestelmälle sekä analysoida, kuinka aikaansaadaan lainsäädäntöä, joka tukee kehityksen positiivisia puolia. Tutkimus aiheen saralta on merkityksellistä, jotta lainsäädännöllinen sakea sumu hälvenisi. Useimmat lohkoketjuilmiöt, kuten kryptovaluutat, ovat taipuvaisia valumaan perinteisten lainsäädännöllisten rakenteiden raoista. Täten monet oikeusjärjestykset suhtautuvat varauksella lohkoketjuteknologioihin, suosien rajoittavia ja riskiaversiivisia sääntelymalleja. Tahdomme kuitenkin uskoa kehityksen positiiviseen potentiaaliin; on merkityksellistä tutkia ja kehitellä lainsäädännöllisiä malleja, jotka tukevat lohkoketjuteknologioiden progressiivisia piirteitä.

Projektin johtaja: Outi Korhonen

Mobile Futures 

Mobile Futures on monitieteinen konsortiohanke, jonka tavoitteena on edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa keskittymällä kotoutumiseen luottamukseen perustuvana, kaksisuuntaisena prosessina. Konsortion johtoajatuksena on, että inklusiivinen yhteiskunta on kestävämpi väestönmuutosten tuomien haasteiden edessä.

Konsortion ensisijaisia tavoitteita ovat hyvien väestösuhteiden ja kulttuuri- ja työelämän monimuotoisuuden edistäminen sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja torjuminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mobile Futures korostaa sosiaalisen ja institutionaalisen luottamuksen merkitystä hyvien väestösuhteiden kehittämisessä.  Hyödynnämme hankkeessa kriittistä kotoutumisen tutkimusta. Se haastaa aikaisempia lähestymistapoja kotoutumiseen, joissa yhteiskunta näyttäytyy neutraalina kotoutumisen “areenana” ja itse kotoutumisprosessi maahanmuuttajien ja heidän perheidensä vastuuna – ja usein myös ongelmana. Mobile Futures korostaa tarvetta lähestyä kotoutumista luottamukseen perustuvana prosessina, joka koskee koko yhteiskuntaa. 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan ja kehitetään Living Lab -menetelmää, jossa tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppanit etsivät yhdessä tunnistamiinsa ongelmiin ratkaisuja ja rakentavat yhteiskunnallista luottamusta. Hanke keskittyy luottamuksen rakentumiseen neljän työpaketin (TP) kautta: luottamus oikeuteen (TP2), luottamus informaatioon (TP3), luottamus työmarkkinoilla (TP4) ja luottamus arjen kohtaamisissa (TP5).

Konsortiota johtaa kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista (ÅA). Varajohtajana ja TP5:n johtajana toimii akatemiatutkija Johanna Leinonen (Oulun yliopisto). Muut työpakettien johtajat ovat erikoistutkija Daniela Alaattinoğlu (TP2, Turun yliopisto), professori Gunilla Widén (TP3, ÅA) ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä (TP4, Siirtolaisuusinstituutti, SI). Vuorovaikutusvastaavana toimii toimitusjohtaja Saara Pellander (SI) ja konsortion hankekoordinaattorina Yasmin Samaletdin (ÅA). Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat mm. työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen osaamiskeskus, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) sihteeristö, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry ja Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor. 

Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (Mobile Futures)  on kuusivuotinen tutkimushanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Mobile Futures on osa STN:n Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut, DEMOGRAPHY (2021–2027) -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja: Daniela Alaattinoglu

Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa (LegalLiFin)

Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

  1. Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
  2. Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
  3. Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
  4. Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
  5. Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

Projektin johtaja: Mia Korpiola

Lisätietoja projektin kotisivuilla.

Oikeuden rooli huoltovarmuuden turvaamisessa: kriisipoikkeuksien sisäistäminen järjestelmään (LEXSECURE )

LEXSECURE-projekti tutkii ylikansallisten toimitusketjujen oikeudellista perustaa ja sitä, miten kriittisten tuotteiden, kuten terveydenhuollon varusteiden, toimitusketjut voitaisiin turvata globaaleissa kriiseissä. Nykyisen ylikansallisen kaupan järjestelmän lähtökohta on, että vapaa ja tehokas vaihdanta edellyttää, että valtioiden puuttuminen järjestelmään minimoidaan. Samalla järjestelmään on rakennettu useita poikkeuksia, joihin valtiot ja yksityiset toimijat voivat vedota sisäisten kriisien kohdalla. Jos järjestelmää kohtaa globaali kriisi, kuten hallitsemattomat pakolaisvirrat, ilmastonmuutos tai pandemia kuten COVID-19, on vaara, että valtioiden koordinoimaton ja häikäilemätön poikkeuksien hyväksikäyttö aiheuttaa häiriöitä, jotka estävät kriittisiä varusteita saavuttamasta niitä eniten tarvitsevia. LEXSECURE kartoittaa nykyisen kansainvälisen kaupan poikkeusjärjestelmän ja arvioi toimitusketjujen turvaamisen vaihtoehtoja tulevia järjestelmätason kriisejä silmälläpitäen. 

Projektin johtaja: Jaakko Salminen

Lisätietoja projektin kotisivuilta.

Seuraa Twitterissä: @lexsecure

Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit (JuRe)

Tutkimuskonsortio JuRe tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla – sekä Suomessa että muualla. Konsortio kokoaa yhteen tutkijoita kansainvälisten suhteiden, valtio-opin, poliittisen historian, julkishallinnon ja oikeustieteen alalta. JuRen tutkimustieto mahdollistaa osallistumisen poliittisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin prosesseihin, jotka vahvistavat kansalaisten kokemusta Covid-19-pandemian jälkeisen palautumisen oikeudenmukaisuudesta. JuRe hahmottelee tasapainoista valtiosääntöistä kehystä pandemiasta selviytymiseen ja palautumiseen, ja sen painopiste on päätöksenteon avoimuudessa, kansalaisten luottamuksessa oikeudelliseen valvontaan ja yksilöllisten sekä kollektiivisten perusoikeuksien tasapainoisessa toteutumisessa, usein maavertailujen näkökulmasta.

Konsortio tuo yhteen tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista. 

Hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama.

Hankkeen verkkosivut

Konsortion johtaja: Janne Salminen

Resilientti koulu ja koulutus (RESCUE)

COVID-19-pandemia on heijastunut suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvoinnin ongelmina, oppimisvajeena sekä opintojen viivästymisinä ja koulutuksen keskeyttämisinä. Ennen kaikkea se on lisännyt riskiä yhdenvertaisen, laadukkaan koulutuksen saavutettavuuteen. EduRESCUE-tutkimushankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia yhteiskunnallisia ja oikeudellisia ratkaisuja, työkaluja ja selviytymisstrategioita vahvistamaan suomalaisen koulujärjestelmän ja yhteiskuntamme kykyä selviytyä vastaavista kriiseistä tulevaisuudessa.

Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola

Rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin yhteistyö (PENVOL)

PENVOL-tutkimushankkeessa tutkitaan rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä Suomessa. Erityisesti hankkeessa pyritään selvittämään yhteistyön laajuutta ja sisältöjä eri puolella Suomea sekä yhteistyöhön liittyviä mahdollisia etuja, haasteita ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta.

Lisätietoja tutkimushankkeen kotisivuilta

Hankkeen vastuullinen tutkija: Maija Helminen

Sea4Value / Fairway

DIMECCin Sea for Value -ohjelmassa (S4V)  pyritään laajaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuteen tuottamalla tutkimukseen perustuvia suosituksia sääntelyyn, liiketoimintaan, datan käyttöön ja jakamiseen sekä standardisointiin. Ohjelma koostuu useasta projektista. Näistä ensimmäinen, Fairway, keskittyy tulevaisuuden väyläpalvelujen kehittämiseen ja testaamiseen sekä etäluotsaukseen.

Oikeustieteellinen tutkimus hankkeessa keskittyy älykkään väylänavigoinnin ja etäluotsauksen tuomiin oikeudellisiin haasteisiin, sekä yksityisoikeuden että julkisoikeuden puolella. 

Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston tutkimuksen strategisista temaattisista kokonaisuuksista. Meren ja merenkulun temaattinen kokonaisuus perustuu vahvaan monitieteisen tutkimusperustaan, jossa yhdistyy eri tieteenalojen mereen ja rannikkoympäristöihin sekä niihin liittyvään talouteen ja kulttuuriin kohdistuva tutkimus.

Projektin johtaja: Henrik Ringbom

Tekoälyn hallinta ja tilintarkastus (AIGA)

Hankkeen tavoite on mahdollistaa vastuullisen tekoälyn toteuttaminen käytännössä luomalla maailmanluokan johtamismekanismit ja auditointiperiaatteet alrgoritmiselle päätöksenteolle ja luomalla tiekartta tekoälyn hallinnan ja auditoinnin kaupallistamiselle.  Hankkeen konkreettinen lopputulos on viitekehys algoritmisen päätöksenteon hallintaan (AI governance) sekä läpinäkyvän tekoälyn ympärille syntyvän liiketoimintaekosysteemin kuvaus. Tämä sisältää hallintamallin (governance model), tekoälyjärjestelmien auditointiperiaatteet (AI auditing principles) sekä liiketoimintaekosysteemin kuvauksen (Business ecosystem bluebrint). Hankkeessa tutkitaan millä tavalla tekoälyn läpinäkyvyyden lisääminen voi luoda arvoa eri sidosryhmille (algoritmista päätöksenteko toiminnassaan hyödyntävät organisaatiot, päätösten kohteina olevat tai päätöksiä hyödyntävät kuluttajat/kansalaiset, julkinen sektori) ja millaisia tuotteistettuja ja palvelullistettuja läpinäkyvän tekoälyn ratkaisuja tarvitaan tämän arvon realisoimiseksi. Tältä pohjalta luodaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa kuvaus teeman ympärille syntyvästä liiketoimintaekosysteemistä sekä tutkitaan, miten yksittäisten ratkaisujen arvolupaukset voivat  konvergoitua kohti ekosysteemitason  arvolupausta.

Lisätietoja projektin englanninkielisestä blogista.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

 

Teollisuuden digitaalinen murros (DDI)

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.

Lisätietoja konsortion kotisivuilla.

Queer Asylum Decision-Making (QADM)

Suomessa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä turvapaikkapäätöksenteko on jäänyt aiemmin pitkälti huomiotta empiirisessä tutkimuksessa. Empiirinen tutkimus turvapaikkapäätöksenteosta Suomessa on toistaiseksi keskittynyt turvapaikkapäätöksentekoon yleensä tai muihin kuin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin turvapaikkaperusteisiin.

Tutkimusprojekti Queer Asylum Decision-Making (QADM) tuo yhteen Turun yliopiston ja Åbo Akademin oikeustieteen ja psykologian tutkijoita sekä yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Maahanmuuttoviraston rekisteristä kerättyjä asiakirjoja, jotka liittyvät seksuaalista suuntautumista koskevaan turvapaikkapäätöksentekoon. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 218 turvapaikanhakijaa koskevista asiakirjoista ajanjaksolta 2016–2019.

Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tietopohjaa turvapaikkapäätöksistä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvissa tapauksissa ja tukea Maahanmuuttovirastoa päätösten laadun parantamisessa kansainvälisten standardien mukaisesti.

Tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mitä lähestymistapoja käytetään seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvien turvapaikkahakemusten arvioinnissa, ja miten nykyisiä lähestymistapoja voitaisiin kehittää? Tutkimus voi auttaa kehittämään turvapaikkapäätösten laatua ja vahvistamaan turvapaikkaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella hakevien oikeudellista asemaa. 

Yhteyshenkilö: Johanna Vanto