Oikeustieteellisen tutkijat aulassa

Tutkimus oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on moderni tutkimus- ja koulutusyhteisö. Uuden tiedon tuottaminen tutkimuksen keinoin on yksi tiedekunnan vahvuuksista.

Tiedekunnassa harjoitetaan korkeatasoista tutkimusta, ja tutkijamme osallistuvat jatkuvasti käynnissä olevaan oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun niin median, lainsäätämisen kuin oikeustieteellisten julkaisujen välityksellä. Tutkimuksessa ja siihen perustuvassa opetuksessa katetaan kaikki jo tunnustetut, mutta myös merkittävät, kehittymässä olevat oikeudenalat. Tiedekuntamme on myös menestynyt tieteenalakohtaisesti maailmanlaajuisessa QS World University Rankingsissä.

Useat tiedekuntamme tutkimusprojekteista ovat saaneet joko kansallista tai kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista käsittelee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä, kun taas toiset pohjautuvat oikeudenalojen rajat ylittäviin kysymyksenasetteluihin. Monipuolisuus on tiedekuntamme vahvuus, mikä tarjoaa myös erinomaiset puitteet laajaan tieteenalojen rajat ylittävään vuoropuheluun niin muiden tiedekuntien, yliopistojen kuin yhteistyökumppaneiden kanssa.

sitaatti law Acquah
I do not only have internationally respected academics and researchers as colleagues, but also, a free and collegial atmosphere, state-of-the-art facilities and resources to work with. The Faculty also has an excellent student-teacher ratio."
Daniel Acquah, Postdoctoral Researcher

Tutkimusprojektit

Algorithmic Agencies and Law (AALAW)

Algoritmic Agencies and Law (AALAW) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.

The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.

We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.

The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Lisätiedot projektin blogissa

Consitutional Hedges of Intellectual property (CONSTIP)

Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Constitutional Hedges of Intellectual Property tutkitaan immateriaalioikeuksien suojaa, joka muodostuu paitsi perinteisistä immateriaalioikeusnormeista, myös investointisuojasopimuksista, omaisuudensuojaperusoikeudesta ja yksityisestä sääntelystä.

Projektin johtaja: Tuomas Mylly 

Lisätietoja projektin kotisivuilla

Constitutionalism Reconfigured - Constitutional Change in Finland (CORE)

CORE is a legal research project addressing the interrelationship and resilience of basic constitutional principles in the context of relatively swift, normatively significant but politically stable change. The researchers involved in the project combine leading edge expertise in Finnish constitutional law and European law and use this combined expertise for a comprehensive study of changing constitutionalism.

Projektin johtaja: Veli-Pekka Viljanen

Design for Value (D4V)

Kuvaus suomeksi

Projektin johtaja: Mika Viljanen

 

Digital Disruption of Industry (DDI)

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.

Lisätietoja konsortion kotisivuilla.

Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights

Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS) 

The subproject aims to assess the impact of international legal standards embodied in European Human Rights law on domestically legislated security. The main hypothesis of the project is that although individual rights should presumptively have primacy of different collective state interests, different notions of security provide one of the main reasons – explicitly recognized in the articles of the ECHR – that justify restrictions to individual rights. As a result, the human rights law is vulnerable to some level of securitization. The project will first assess the development of ECtHR’s case law especially with a view of securitization through comprehensive analysis of surveillance related privacy cases. For this purpose, the project will critically review how the Court has balanced the two conflicting requirements of individual rights protection and the statist need to guarantee different collective security interests in its surveillance related decisions and whether or not the development has been towards increased rights protection or increased securitization.

The project will answer to three basic research questions:

  1. What minimum requirements does the privacy rights jurisprudence of the European Court of Human Rights set forth for the member states when they purport to ensure societal security through use of surveillance of individuals?
  2. What are the typical indicators of the minimum requirements stemming from the jurisprudence o ECtHR?
  3. In the light of the indicators referred in question 2, to what extent the requirements based of European human rights standards and the fundamental rights provided by the Constitution were taken into consideration in a selected group of security oriented domestic legislative project between 1989 and 2014.

 As a second stage, the project will use the findings of the first stage analysis to formulate human rights indicators that will take into account both, the international case law and its possible securitization. Finally the project will assess – through systematic, indicator based analysis of ECtHR case law on surveillance and the corresponding legislative practices in Finland – how the Finnish legislator has been able to balance security and rights in an environment that is both legally and socially open to securitization. The specific cases of domestic legislation taken under closer evaluation will be decided jointly on the consortium level based on the preliminary findings in each of the research teams.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

Making MyData Real: Living Labs for Optimal MyData Platforms (MMD)

Tutkimushankkeessa kehitetään oikeudellisesti kestäviä ratkaisuja yritysten asiakastietojen keräämiseen ja käsittelemiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä S-ryhmän, LähiTapiolan ja Elisan kanssa. 
 
Tutkimushankkeen taustalla on muutos, jossa asiakastietovarantojen hyödyntämisestä on tullut ratkaisevan tärkeä liiketoiminnan menestystekijä. Henkilötietojen hyödynnettävyys ei kuitenkaan ole yksinomaan myönteinen asia, vaan siihen liittyy myös merkittäviä yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä. Henkilötiedot olisikin saatava käyttöön tavalla, joka hyödyttää sekä yrityksiä itseään että niiden asiakkaita, mutta jossa toisaalta on sitouduttu noudattamaan henkilötietolainsäädäntöä sekä perus- ja ihmisoikeuksia.
 
Hankkeessa oletetaan, että tällainen tavoite on saavutettavissa, jos yrityksissä omaksutaan järjestelmäkeskeisen ajattelutavan sijaan yksilö- ja ihmiskeskeinen lähestymistapa asiakkaiden henkilötietojen käsittelemiseen. Tässä omadata-tyyppisessä mallissa yksilölle jätetään keskeinen määräysvalta hänestä itsestään kerättyjen henkilötietojen hyödyntämiseen.
 
Kaksivuotinen tutkimushanke on osa Turun yliopiston digitaalisten tulevaisuuksien tutkimuksen teema-aluetta.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa (LegalLiFin)

Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

  1. Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
  2. Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
  3. Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
  4. Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
  5. Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

Projektin johtaja: Mia Korpiola

Lisätietoja projektin kotisivuilla.

Securitization in the Finnish legislative practice 1991-2018

Securitization in the Finnish legislative practice 1991-2018 is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS) 

The subproject aims to map the extent and assesses the mechanisms of security infiltration into Finnish legislation. Infiltration here means the processes and means to use, develop, and shape new conceptions and aspects of security in novel and expanding associations. Infiltration also refers to a process that proceeds somewhat unobserved, without a specific agent or initiator. Infiltration is detectable only when observed specifically by analyzing ways of justifying concepts and distinguishing of references and metaphors.

The research data includes the Finnish government bills issued between 1991 and 2018. The data is scanned for references to security and then grouped and coded into a data matrix. The final analysis will be based on both quantitative and qualitative content analysis and discourse analysis.

The main research question is:

  • What has been the impact of increased and broadened security awareness for the Finnish legal system?

The sub-questions are:

  1. How many laws with references to different aspects of security have been passed during 1991-2018?
  2. In which fields of law and spheres of life has this taken place?
  3. Who  have  been  the  target  groups  of  such legislation?
  4. How have the laws allowing different forms of surveillance/police powers/criminalization been justified?
  5. How are securitizing moves accepted or rejected?
  6. Have they e.g. been justified using legal or political arguments?
  7. Have these changes in law been ‘exceptions within the law’ or ‘exceptions above the law’ i.e. amendments?

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Toimija ja rakenne oikeudessa (ASLA)

Minna Canth professuuri 2015-2019

Käsitykset sukupuolesta ja sen merkityksestä ovat muuttuneet voimakkaasti. Erityisesti nuoret aikuiset toimivat ympäristössä, jossa elämänvalintoihin kohdistuu sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Valinnoillaan he muuttavat käsitystä sukupuolesta. Miten tämä muutos näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa? Entä miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla? Kahden naisministerin toteuttama rikostutkintaa koskevan lainsäädännön uudistus (2010) on esimerkkinä muutosprosessista, jossa sukupuoli on piilotettuna, mutta läsnä. Tutkimushankkeessa analysoidaan lainsäädäntöä ja lain säätämisen prosesseja ja tuodaan sukupuolen tutkimuksen teoriaa ja metodia oikeudelliseen tutkimukseen. Tutkimusryhmässä tutkitaan sukupuolen rakentumista lainsäädännössä: vanhempain vapaata koskevien sukupuolittuneiden oletusten näkökulmasta, trans-lainsäädännössä sekä prostituutiolainsäädännössä.
 
Kutsumme myös hankkeen ruotsalaisia ja englantilaisia yhteistyökumppaneita tutkijavierailuille Turkuun. Ensimmäinen vierailijamme oli dosentti Ulrika Andersson Lundista.  

Projektin johtaja: Johanna Niemi

Lisätietoja projektin blogissa

Tutkitun tiedon käyttö ja sen vaikutukset kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa vuosien 1991-2017 välillä lainvalmistelun kontekstissa

Tässä Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimusprojektissa tarkastellaan lainvalmistelu- ja haastattelumateriaalin avulla tutkitun tiedon käyttöä ja vaikutuksia kriminaalipoliittisessa lainvalmistelussa vuosien 1991 ja 2017 välillä.

Kriminaalipolitiikka on ajankohtainen politiikan alue tutkimustiedon roolin tarkasteluun sekä sen poikkihallinnollisen luonteen että suomalaisen kriminaalipolitiikan kansainvälisesti hyvän maineen vuoksi. Tutkimuksen tuloksena on uutta tietoa päätöksenteosta paitsi lainvalmistelussa myös kriminaalipolitiikassa, johon liittyviä päätöksentekoprosesseja on tutkittu myös kansainvälisesti melko vähän.

Tutkimusprojekti toteutetaan vuosina 2018-2019.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa -tutkimushanke tekee valtiosääntöoikeudellisen arvion siitä, missä määrin valmiuslakiin (1152/2011) sisältyvien perustuslakipoikkeusten alaa olisi mahdollista supistaa valmiuslakiin tehtävillä muutoksilla ja mikä näiden muutosten sisällön tulisi olla. Eduskunta on edellyttänyt valmiuslain säätämisen yhteydessä, että laaditaan arvion valmiuslain suhteesta perustuslain 23 §:ään perustuslakivaliokunnan esittämät näkökohdat huomioon ottaen (EK 28/2011 vp). Tutkimuksessa vastataan kahteen pääkysymykseen: A) Miltä osin perustuslain säätämisjärjestykseen johtaneet valmiuslain säännökset ovat edelleen ristiriidassa perustuslain uuden 23 §:n kanssa?; B) Ovatko nämä ristiriidat poistettavissa valmiuslakiin tehtävillä muutoksilla? Hankkeella on liityntä tutkimukseen varsinkin Constitutionalism Reconfigured -akatemiahankkeessa. Samalla luodaan edellytyksiä kansainväliselle, perusoikeuksia poikkeusoloissa koskevalle julkaisutoiminnalle sekä käymään keskustelua aiheesta laajemmin kansallisessa tutkimusyhteisössä.

Hankkeen puitteissa työryhmä järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa seminaarin ”Valmiuslainsäädännön kehittäminen. Avoin pyöreän pöydän keskustelu” joulukuussa 2017. Puhujina olivat hankkeen tutkijoiden lisäksi pääsihteeri, everstiluutnantti, ST Vesa Valtonen, asessori, OTL, VT Tuija Sundberg, neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro ja professori Tuomas Ojanen.

Hankkeen tutkimusraportti Johannes Heikkonen – Pauli Kataja – Juha Lavapuro – Janne Salminen – Mira Turpeinen: Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa: Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta julkaistaan osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja marraskuussa 2018.

Projektin johtaja: Janne Salminen

Projektin tutkijat: Johannes HeikkonenPauli Kataja, Juha Lavapuro, Janne Salminen, Mira Turpeinen ja Veli-Pekka Viljanen

Tutkimus oppiaineissa

Esineoikeus

Vastuuhenkilö: Heikki Marjosola

Eurooppaoikeus

Eurooppaoikeuden tutkimus on monipuolista ja sitä tutkivat useat tiedekunnan tutkijat. Sen painopisteinä ovat muun muassa eurooppaoikeuden yleiset opit, sisämarkkinaoikeus ja kilpailuoikeus, EU:n ulkosuhdeoikeus, eurooppalainen immateriaali- ja informaatio-oikeus sekä eurooppalainen konstitutionalismi.

Vastuuhenkilö: Jukka Snell
Finanssioikeus
 
Vastuuhenkilö: Jaakko Ossa
Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden tutkimuskohteena ovat hallinto-oikeuteen kuuluvat oikeusnormit, etenkin yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, oikeuskäytäntö ja oikeussuhteet. Hallinto-oikeudellinen tutkimus tiedekunnassa on keskittynyt hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin sekä hallinto-oikeuden muutokseen ja historialliseen perustaan. Tutkimuskentän raja on huokoinen. Erityisen läheisessä suhteessa tutkimus on valtiosääntöoikeudelliseen ja eurooppaoikeudelliseen sekä ympäristöoikeudelliseen tutkimukseen tiedekunnassa. 

Yksityistäminen ja hallinto-oikeuden eurooppalaistuminen näkyvät tutkimuskohteissa. 

Väitöskirjahankkeita on tällä hetkellä vireillä muun muassa liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän muutokseen, kuntien itsehallintoon ja alusliikennepalveluun. 

Vastuuhenkilö: Janne Salminen

Kansainvälinen oikeus

Vastuuhenkilö: Outi Korhonen

Kauppaoikeus

Tiedekunnan kauppaoikeuden alaan lukeutuva tutkimus on monipuolista niin tutkimuskohteiden kuin metodologioiden osalta. Jatkotutkinnot ovat liittyneet yritysoikeuteen ja nyttemmin erityisesti immateriaali-, kilpailu- ja internetoikeuteen.

Rajanvedot eri oppiaineiden välillä ovat keinotekoisia ja vaikeita. Esimerkiksi immateriaalioikeustutkimus liittyy myös perus- ja ihmisoikeuksiin, eurooppaoikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen. Oikeustaloustieteen eri suunnat, eurooppalainen konstitutionalismi ja muut kriittiset metodologiat ovat olleet suosittuja. Raja yksityis- ja julkisoikeuden välillä on pitkälti hävinnyt alan viimeaikaisissa tutkimuksissa.

Eniten jatko-opiskelijoita ja post-doc tutkijoita (noin 10 aktiivista tutkijaa) toimii immateriaali- ja internetoikeuden alueella. Uusiin teknologioihin liittyvät kysymykset ja niiden kytkennät informaatioyhteiskunnan kehittymiseen muodostavat tutkimuksen yhdistävän taustateeman. Alueelle on saatu myös merkittävää kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimus on korostuneen kansainvälistä ja verkottunutta. Tutkimukset julkaistaan pääasiassa englanniksi korkeatasoisissa kansainvälisissä kausijulkaisuissa ja kirjoissa.

Vastuuhenkilö: Tuomas Mylly

Oikeushistoria

Vastuuhenkilö: Mia Korpiola

Oikeussosiologia

Oikeussosiologian oppiaineessa tarkastelemme oikeudellisia ilmiöitä oikeus- ja yhteiskuntatieteellisin menetelmin. Oppiaineessa tehdään useita eri oikeudenaloja, erityisesti rikos- ja työoikeudellisia kysymyksiä koskevaa empiiristä tutkimusta.Tutkimuksemme pyrkii paljastamaan oikeusjärjestykseen sisältyviä ristiriitaisuuksia. Olemme kiinnostuneita siitä, miten oikeutta rakennetaan ja tuotetaan yhteiskunnallisissa käytännöissä. Määrittelemme oikeussosiologian laajasti siten, että se sisältää kriittisen kriminologian ydinalueen, kontrollin tutkimuksen. 

Oppiaineemme vahvuus on kontrollin ja lainsäädännön kriittinen tutkimus. Analysoimme oikeusjärjestelmän taustalla vaikuttavia poliittisia, taloudellisia ja ideologisia voimia esimerkiksi kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädäntöprosesseissa. Tutkimme rikoskontrollin kohdistumista, vaikutuksia ja niistä annettuja seuraamuksia (talous- ja huumausainerikokset sekä yhteisöväkivalta), viranomaisten toimintaa (poliisi, maahanmuuttoviranomaiset) ja sekä yksilöiden oikeuksien toteutumista (rikosten uhrit, turvapaikanhakijat). Kriittinen katseemme kohdistuu myös “rikos” - käsitteen määrittelyyn ja kriminologisen tiedon tuottamiseen. Oppiaineen tutkimus kiinnittyy erityisesti tiedekunnan Oikeus, valta ja yhteiskunta -painopistealueeseen

Vastuuhenkilö: Anne Alvesalo-Kuusi
Perhe- ja jäämistöoikeus

Oppiaineessa tehtävä tutkimus:

  • perhe- ja jäämistöoikeus, varallisuusoikeus
  • kansainvälisten parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset ja muut oikeusvaikutukset
  • vertaileva perhe- jäämistö- ja varallisuusoikeus
  • Englannin varallisuusoikeus ja trust-oikeus
  • islamin perheoikeus
  • perus- ja ihmisoikeudet ja niiden liityntä kansainvälisen yksityisoikeuden doktriiniin
  • ulkomainen sijaissynnytys

Vastuuhenkilö: Tuulikki Mikkola

Prosessioikeus

Vastuuhenkilö: Tuomas Hupli

Rikosoikeus

Oppiaineen henkilökunnan tutkimusintressit kattavat rikosoikeuden koko spektrin. Tutkimuksen erityisiä painopistealueita ovat kuitenkin rikosoikeuden yleiset opit (yleisten oppien käsiterakennelmat ja periaatteet). Yleisten oppien tutkimus kattaa sekä vastuuopin että seuraamusopin. Rikoslain erityisen osan tutkimus painottuu tiedekunnassa talousrikoksiin ja ennen kaikkea rahanpesua käsittelevään tutkimukseen.  

Rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden läheisen yhteyden vuoksi painottuu myös rikosprosessioikeudellinen tutkimus. Oppiaineessa tehdään myös tutkimusta, jossa oikeudellista tietoainesta on pyritty täydentämään kokemusperäisiin menetelmiin perustuvan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eli kriminologian tuloksilla.

Vastuuhenkilöt: Lauri Luoto ja Tatu Hyttinen

Työoikeus

Vastuuhenkilö: Seppo Koskinen

Valtiosääntöoikeus
Vastuuhenkilö: Veli-Pekka Viljanen
Velvoiteoikeus

Vastuuhenkilö: Mika Viljanen

Yleinen oikeustiede
Vastuuhenkilö: Raimo Siltala
Ympäristöoikeus

Vastuuhenkilö: Anne Kumpula

Uusimmat julkaisumme