Oikeustieteellisen tutkijat aulassa

Tutkimus oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on edistyksellisen tutkimusyhteisö. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on sekä vahvistaa perinteisiä lähestymistapoja että kehittää samalla uusia.

Tiedekunnassa tehdään korkealaatuista tutkimusta kaikilla oikeudenaloilla, ja tutkimus kattaa useita erilaisia tutkimusaloja tiedon ja teknologian sekä algoritmien ja keinoälyn oikeudellisesta tutkimuksesta aina sukupuolentutkimukseen ja oikeussosiologiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä ilmapiirissä, sillä työyhteisöömme kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeuskäytäntöjen kehittämiseen kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen kautta ja tuottamalla tutkimukseen perustuvaa opetusta. Oikeustieteellinen tiedekunta on myös menestynyt QS World University Rankings by Subjects –vertailussa, ja useat tutkijamme toimivat kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimukseen liittyvissä luottamus- ja arviointitehtävissä. Tutkijamme osallistuvat myös Suomessa käytävään oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainvalmisteluun.

Tiedekunnan tutkimushankkeille on myönnetty kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista keskittyy puhtaasti oikeudellisiin kysymyksiin, osa taas on poikkitieteellisiä. Useat tutkimusprojektit sisältävät yhteistyötä toisten tiedekuntien, yliopistojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

sitaatti law Acquah
I do not only have internationally respected academics and researchers as colleagues, but also, a free and collegial atmosphere, state-of-the-art facilities and resources to work with. The Faculty also has an excellent student-teacher ratio."
Daniel Acquah, Postdoctoral Researcher

Tutkimusprojektit

Adaptation of rights in rem in cross-border succession within EU (EU_ADAPT)

Projektin tarkoitus on yksinkertaistaa kansainvälistä perimystä tapauksissa, joissa koko perimykseen soveltuva laki myöntää kiinteää omaisuutta koskevan esineoikeuden, joka on tuntematon sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa oikeuteen vedotaan. Näissä tilanteissa Euroopan unionin perintöasetuksen artikla 31 määrää muuntamisesta ”lähinnä vastaavaksi kyseisen valtion lain mukaiseksi esineoikeudeksi ottaen huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset.” Tämä on haastava tehtävä, sillä ratkaistakseen asia, on oikeudellisten asiantuntijoiden tunnettava kummankin tapaukseen soveltuvan lain sisältämät esineoikeudet. Tulos voi myös olla osapuolten kannalta vaikeasti ennakoitavissa. Projekti analysoi ja kehittää työkaluja, jotka tuovat oikeusvarmuutta esineoikeuksien muuntamiseen kansainvälisissä perimysasioissa. Projekti pyrkii luomaan esineoikeuksien vastaavuusjärjestelmän, jonka avulla voidaan ennakoida, mikä lex situs -säännön mukaan valikoituvan lain mukainen esineoikeus vastaa perimykseen sovellettavan lain tarjoamaa esineoikeutta. Vastaavuusjärjestelmä olisi käytettävissä e-justice-verkkoalustan kautta, joka auttaisi perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimysasiaan sovellettavan lain mukaisen, vastaavan esineoikeuden. Järjestelmän luomiseksi projekti analysoi eri jäsenvaltioiden voimassa olevia esineoikeuksia ja muodostaa yhtenäistettyjen kriteerien pohjalta jokaisesta esineoikeudesta luonnehdinnan, joka tukee vastaavan esineoikeuden tunnistamista (ei-velvoittavasti). Lisäksi projekti muotoilee englanninkielisen selityksen tavoitteistaan ja tarkoitusperistään, auttaen perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimykseen sovellettavan lain (lex successionis) säätämää oikeutta lähinnä vastaavan esineoikeuden. Projekti pyrkii sisällyttämään suunnittelemansa e-justice-verkkopalvelun olemassa oleviin, jäsenvaltioiden perimysasioita käsittelevien viranomaisten (erityisesti kiinteistörekisteriviranomaisten) käyttämiin yhteistyöverkostoihin, luoden näin yhteistyökeinon eri jäsenvaltioiden viranomaisten välille.

Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola

Algorithmic Agencies and Law (AALAW)

Algoritmic Agencies and Law (AALAW) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.

The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.

We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.

The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Lisätiedot projektin blogissa

Digital Disruption of Industry (DDI)

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.

Lisätietoja konsortion kotisivuilla.

Intimacy in data-driven media (IDA)

IDA examines the tension between digitalization, data-driven media, the possibilities of, and the rights to intimacy. As work practices and personal connections are increasingly organized through digital devices, applications, and services that both generate and leak data, considerations of intimacy then need to extend to the infrastructural roles that digital technologies play in the functionality of private, social, occupational, and collective lives. It is further crucial to analyze how vulnerabilities connected to digitalization – from the difficulties of privacy management to sexual grooming, harassment, and abuse – impact people differently according to their age, gender, ethnicity, and occupational status, and what tactics of resilience and protection they necessitate.

Bringing together scholars from media and communication studies, computer science, law, design research, game studies, and gender studies, and combining qualitative inquiry with computational analyss, IDA produces new knowledge and public understanding on the impact of data-driven culture and develops ethical and socially sustainable data practices together with stakeholders ranging from public institutions to NGOs, civic, professional organizations, and communication agencies. IDA critically examines datafication in current digital economy, asking how it is experienced, made sense of, and resisted, and what socially sustainable solutions remain available.

The consortium first analyses the impact of data-driven culture for people’s different social roles and relations as citizens, immigrants, family members, parents, adolescents, caretakers, employees, entrepreneurs, friends, and sexual partners, and the intimacies and vulnerabilities that this gives rise to. Second, it explores and develops democratic ways of managing, protecting, sharing, and using personal data. Third, IDA inquires how intimacy functions as a contested resource in data-driven creative labour, public careers, and social connections.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

LAKITUTKA

Lakitutka on kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri, joka avoimia rajapintoja hyödyntäen kerää yhteen koko lain elinkaaren aikana syntyvät lainvalmisteluaineistot, aina esivalmistelusta eduskuntakäsittelyyn ja lain voimaansaattamiseen asti. Lakitutka mullistaa lainsäädäntöaineistojen tutkimuskäytön: haku- ja analyysityökalujen avulla suurenkin aineiston käsittely on vaivatonta. Se on hyödyllinen monille eri tieteenaloille niin määrällisen kuin laadullisen tutkimuksen osalta. Lakitutka vapauttaa aiemmin vaikeasti saatavat ja käsiteltävät aineistot helposti monitieteisen tutkimuksen käyttöön.

Lakitutka helpottaa lainsäädäntöaineistojen käsittelyä, ja lisää siten koko lainsäädäntöprosessin ymmärrettävyyttä. Tutkijoiden lisäksi Lakitutka on suunnattu myös kansalaisille. Lakitutka lisää vallankäytön läpinäkyvyyttä saattamalla lainvalmisteluasiakirjat helposti kaikkien saataville.

Lakitutka on tällä hetkellä beta-kokeilukäytössä. Beta-versio kehitettiin Turun yliopiston infrastruktuurirahoituksella. Lakitutka sai jatkorahoitusta Suomen Akatemian yhteydessä toimivalta Strategisen tutkimuksen neuvostolta osana Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin (SILE) -hanketta.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Palvelun nettisivu

Law for Secure Supply: Internalizing the Crisis Exceptions (LEXSECURE )

LEXSECURE-projekti tutkii ylikansallisten toimitusketjujen oikeudellista perustaa ja sitä, miten kriittisten tuotteiden, kuten terveydenhuollon varusteiden, toimitusketjut voitaisiin turvata globaaleissa kriiseissä. Nykyisen ylikansallisen kaupan järjestelmän lähtökohta on, että vapaa ja tehokas vaihdanta edellyttää, että valtioiden puuttuminen järjestelmään minimoidaan. Samalla järjestelmään on rakennettu useita poikkeuksia, joihin valtiot ja yksityiset toimijat voivat vedota sisäisten kriisien kohdalla. Jos järjestelmää kohtaa globaali kriisi, kuten hallitsemattomat pakolaisvirrat, ilmastonmuutos tai pandemia kuten COVID-19, on vaara, että valtioiden koordinoimaton ja häikäilemätön poikkeuksien hyväksikäyttö aiheuttaa häiriöitä, jotka estävät kriittisiä varusteita saavuttamasta niitä eniten tarvitsevia. LEXSECURE kartoittaa nykyisen kansainvälisen kaupan poikkeusjärjestelmän ja arvioi toimitusketjujen turvaamisen vaihtoehtoja tulevia järjestelmätason kriisejä silmälläpitäen. 

Projektin johtaja: Jaakko Salminen

Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa (LegalLiFin)

Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

  1. Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
  2. Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
  3. Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
  4. Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
  5. Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

Projektin johtaja: Mia Korpiola

Lisätietoja projektin kotisivuilla.

Rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin yhteistyö (PENVOL)

PENVOL-tutkimushankkeessa tutkitaan rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä Suomessa. Erityisesti hankkeessa pyritään selvittämään yhteistyön laajuutta ja sisältöjä eri puolella Suomea sekä yhteistyöhön liittyviä mahdollisia etuja, haasteita ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta.

Lisätietoja tutkimushankkeen kotisivuilta

Hankkeen vastuullinen tutkija: Maija Helminen

Sea4Value / Fairway

DIMECCin Sea for Value -ohjelmassa (S4V)  pyritään laajaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuteen tuottamalla tutkimukseen perustuvia suosituksia sääntelyyn, liiketoimintaan, datan käyttöön ja jakamiseen sekä standardisointiin. Ohjelma koostuu useasta projektista. Näistä ensimmäinen, Fairway, keskittyy tulevaisuuden väyläpalvelujen kehittämiseen ja testaamiseen sekä etäluotsaukseen.

Oikeustieteellinen tutkimus hankkeessa keskittyy älykkään väylänavigoinnin ja etäluotsauksen tuomiin oikeudellisiin haasteisiin, sekä yksityisoikeuden että julkisoikeuden puolella. 

Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston tutkimuksen strategisista temaattisista kokonaisuuksista. Meren ja merenkulun temaattinen kokonaisuus perustuu vahvaan monitieteisen tutkimusperustaan, jossa yhdistyy eri tieteenalojen mereen ja rannikkoympäristöihin sekä niihin liittyvään talouteen ja kulttuuriin kohdistuva tutkimus.

Projektin johtaja: Henrik Ringbom

Uusimmat julkaisumme