Oikeustieteellisen tutkijat aulassa

Tutkimus oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on edistyksellisen tutkimusyhteisö. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on sekä vahvistaa perinteisiä lähestymistapoja että kehittää samalla uusia.

Tiedekunnassa tehdään korkealaatuista tutkimusta kaikilla oikeudenaloilla, ja tutkimus kattaa useita erilaisia tutkimusaloja tiedon ja teknologian sekä algoritmien ja keinoälyn oikeudellisesta tutkimuksesta aina sukupuolentutkimukseen ja oikeussosiologiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä ilmapiirissä, sillä työyhteisöömme kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeuskäytäntöjen kehittämiseen kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen kautta ja tuottamalla tutkimukseen perustuvaa opetusta. Oikeustieteellinen tiedekunta on myös menestynyt QS World University Rankings by Subjects –vertailussa, ja useat tutkijamme toimivat kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimukseen liittyvissä luottamus- ja arviointitehtävissä. Tutkijamme osallistuvat myös Suomessa käytävään oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainvalmisteluun.

Tiedekunnan tutkimushankkeille on myönnetty kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista keskittyy puhtaasti oikeudellisiin kysymyksiin, osa taas on poikkitieteellisiä. Useat tutkimusprojektit sisältävät yhteistyötä toisten tiedekuntien, yliopistojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

sitaatti law Acquah
I do not only have internationally respected academics and researchers as colleagues, but also, a free and collegial atmosphere, state-of-the-art facilities and resources to work with. The Faculty also has an excellent student-teacher ratio."
Daniel Acquah, Postdoctoral Researcher


Algorithmic Agencies and Law (AALAW)

Algoritmic Agencies and Law (AALAW) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.

The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.

We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.

The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.

Projektin johtaja: Mika Viljanen

Lisätiedot projektin blogissa

Consitutional Hedges of Intellectual property (CONSTIP)

Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Constitutional Hedges of Intellectual Property tutkitaan immateriaalioikeuksien suojaa, joka muodostuu paitsi perinteisistä immateriaalioikeusnormeista, myös investointisuojasopimuksista, omaisuudensuojaperusoikeudesta ja yksityisestä sääntelystä.

Projektin johtaja: Tuomas Mylly 

Lisätietoja projektin kotisivuilla

Constitutionalism Reconfigured - Constitutional Change in Finland (CORE)

CORE is a legal research project addressing the interrelationship and resilience of basic constitutional principles in the context of relatively swift, normatively significant but politically stable change. The researchers involved in the project combine leading edge expertise in Finnish constitutional law and European law and use this combined expertise for a comprehensive study of changing constitutionalism.

Projektin johtaja: Veli-Pekka Viljanen

Digital Disruption of Industry (DDI)

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.

Lisätietoja konsortion kotisivuilla.

The Dynamics of Regulating Labour: Law and memories in perspective

Regulating employment is essentially about fostering justice in an unequal relationship. Labour laws are about safeguarding employees’ livelihood in a modern society. To alter and negotiate labour laws are then matters of considerable societal power. Today, one sixth of all Finnish legislation comprises of labour law and social welfare legislation attached to it.

The research project focuses on three areas of labour legislation: 1) Contracts of employment, especially legislation concerning fixed-term and temporary employment, 2) health and safety at work, and 3) unemployment benefits.

This project will investigate the turns in the rationale, legitimization, and target of labour laws, and in the composition of people affecting these laws. The research taps into the traditions of political science, critical legal studies, and critical discourse analysis. The research aims to produce methodologically novel insights as well as genuinely interdisciplinary comprehension of the processes of law-making. The research has potential to enhance transparency in law-making and introduce previously under-researched processes and influences affecting legislation and the society. The research will pose three main questions:

  1. In the long term, what kinds of shifts of regulatory means and ideology legitimizing labour law reforms can be identified from the government proposals, committee reports and party platforms?
  2. How are the subjects of regulation portrayed in the law-making documents and what kinds of goals of regulation can be identified from them?
  3. Who are the agents that influence the content of the law the most?

Projektin johtaja: Liisa Lähteenmäki

Intimacy in data-driven media (IDA)

IDA examines the tension between digitalization, data-driven media, the possibilities of, and the rights to intimacy. As work practices and personal connections are increasingly organized through digital devices, applications, and services that both generate and leak data, considerations of intimacy then need to extend to the infrastructural roles that digital technologies play in the functionality of private, social, occupational, and collective lives. It is further crucial to analyze how vulnerabilities connected to digitalization – from the difficulties of privacy management to sexual grooming, harassment, and abuse – impact people differently according to their age, gender, ethnicity, and occupational status, and what tactics of resilience and protection they necessitate.

Bringing together scholars from media and communication studies, computer science, law, design research, game studies, and gender studies, and combining qualitative inquiry with computational analyss, IDA produces new knowledge and public understanding on the impact of data-driven culture and develops ethical and socially sustainable data practices together with stakeholders ranging from public institutions to NGOs, civic, professional organizations, and communication agencies. IDA critically examines datafication in current digital economy, asking how it is experienced, made sense of, and resisted, and what socially sustainable solutions remain available.

The consortium first analyses the impact of data-driven culture for people’s different social roles and relations as citizens, immigrants, family members, parents, adolescents, caretakers, employees, entrepreneurs, friends, and sexual partners, and the intimacies and vulnerabilities that this gives rise to. Second, it explores and develops democratic ways of managing, protecting, sharing, and using personal data. Third, IDA inquires how intimacy functions as a contested resource in data-driven creative labour, public careers, and social connections.

Projektin johtaja: Juha Lavapuro


Developing a multidisciplinary infrastructure for legislative research with university funding. LATAAMO will be the first infrastructure to pool together all the official documents produced during the legislative process of individual bills, from the preliminary preparation phase to enactment, and it will allow novel research in various human sciences. In sum, LATAAMO will contain tools for distant reading and analysis of vast material corpora, as well as new techniques of data collection, integration and knowledge visualisation.

LATAAMO promotes the understanding of legislative phenomena by providing centralised and comprehensive open access search and analysis tools online. Both quantitative and qualitative research benefits from the advanced infrastructure, which will free up human resources from data collection to more nuanced research. Furthermore, the intuitive and accessible interfaces of the LATAAMO infrastructure will facilitate the use and understanding of public documents for an even wider audience.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa (LegalLiFin)

Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

  1. Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
  2. Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
  3. Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
  4. Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
  5. Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

Projektin johtaja: Mia Korpiola

Lisätietoja projektin kotisivuilla.

Research Alliance for Autonomous Systems (RAAS)

RAAS on Turun yliopiston monitieteinen projekti, joka kokoaa yhteen suomalaiset autonomisten järjestelmien tutkimustoimijat. Tarkoituksena on kehittää yhden luukun periaatteella toimiva tutkimusalusta yrityksille.

Osaprojektin johtaja: Mika Viljanen

Toimija ja rakenne oikeudessa (ASLA)

Minna Canth professuuri 2015-2019

Käsitykset sukupuolesta ja sen merkityksestä ovat muuttuneet voimakkaasti. Erityisesti nuoret aikuiset toimivat ympäristössä, jossa elämänvalintoihin kohdistuu sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Valinnoillaan he muuttavat käsitystä sukupuolesta. Miten tämä muutos näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa? Entä miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla? Kahden naisministerin toteuttama rikostutkintaa koskevan lainsäädännön uudistus (2010) on esimerkkinä muutosprosessista, jossa sukupuoli on piilotettuna, mutta läsnä. Tutkimushankkeessa analysoidaan lainsäädäntöä ja lain säätämisen prosesseja ja tuodaan sukupuolen tutkimuksen teoriaa ja metodia oikeudelliseen tutkimukseen. Tutkimusryhmässä tutkitaan sukupuolen rakentumista lainsäädännössä: vanhempain vapaata koskevien sukupuolittuneiden oletusten näkökulmasta, trans-lainsäädännössä sekä prostituutiolainsäädännössä.
Kutsumme myös hankkeen ruotsalaisia ja englantilaisia yhteistyökumppaneita tutkijavierailuille Turkuun. Ensimmäinen vierailijamme oli dosentti Ulrika Andersson Lundista.  

Projektin johtaja: Johanna Niemi

Lisätietoja projektin blogissa

Tutkitun tiedon käyttö ja sen vaikutukset kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa vuosien 1991-2017 välillä lainvalmistelun kontekstissa

Tässä Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimusprojektissa tarkastellaan lainvalmistelu- ja haastattelumateriaalin avulla tutkitun tiedon käyttöä ja vaikutuksia kriminaalipoliittisessa lainvalmistelussa vuosien 1991 ja 2017 välillä.

Kriminaalipolitiikka on ajankohtainen politiikan alue tutkimustiedon roolin tarkasteluun sekä sen poikkihallinnollisen luonteen että suomalaisen kriminaalipolitiikan kansainvälisesti hyvän maineen vuoksi. Tutkimuksen tuloksena on uutta tietoa päätöksenteosta paitsi lainvalmistelussa myös kriminaalipolitiikassa, johon liittyviä päätöksentekoprosesseja on tutkittu myös kansainvälisesti melko vähän.

Tutkimusprojekti toteutetaan vuosina 2018-2019.

Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi

Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin - Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa kattava valtionsääntöoikeudellinen analyysi siitä, miten ja millaisilla valtionsääntöoikeudellisissa reunaehdoilla kunnilla olevia tehtäviä voidaan eriyttää. Tarkoituksena on tuottaa erityisesti hankkeessa yhteistyössä ministeriöiden edustajien kanssa valmisteltaviin skenaarioihin pohjautuvia ja perustuslakivaliokunnan lausantokäytännön systemaattiseen tarkasteluun nojautuvia de lege ferenda -tyyppisiä tulkintasuosituksia lainsäätäjän liikkumavarasta säädettäessä kuntien lakisääteisistä tehtävistä tavalla, jossa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon yhtäältä kuntasektorin moninaisuus ja toisaalta kuntien lakisääteisten tehtävien liittyminen tyypillisesti julkaisella vallalla olevaan perusoikeuksien turvaamisvelvollisuuteen.

Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat:

  • Mitkä ovat perustuslain reunaehdot lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiselle eri tavoin erilaisissa kunnissa ja voisiko kunnille säätää erilaisia tehtäviä ja millaisia reunaehdoin?
  • Miten erilaiset tehtävät näyttäytyisivät suhteessa kunnan yleiseen toimialaan?
  • Millä edellytyksillä perustuslaki mahdollistaa tehtävien anatamisen kuntaa laajemmalla alueella yhdelle kunnalle tai toiselle kunnalle myös toisen kunnan puolesta?
  • Mitkä ovat kuntien tehtävien eritytymisen vaikutukset demokratian ja kuntalaisten osallistumisen sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Jos tehtävä annettaisiin yksittäisen kunnan hoidettavaksi muiden kuntien alueella, miten turvattaisiin asianomaisten muiden kuntien asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa tehtävien hoitamiseen?
  • Miten pitkälle kuntien tehtävien eritytymiskehitys voi perustuslain näkökulmasta ulottua?

Projektin johtaja: Juha Lavapuro

Uusimmat julkaisumme