Pakkasten väistyttyä puutiaiset alkavat taas aktivoitua. Turun yliopiston puutiaistutkijat pyytävät tänä vuonna kansalaisia lähettämään postitse puutiaisnäytteitä koko aktiivisuuskauden ajan. Kansalaiskeräyksen avulla tutkitaan, miten puutiaisten ja niiden levittämien taudinaiheuttajien lajisto ja esiintyminen ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana koko valtakunnan tasolla.
Puutiaiskausi on alkanut maaliskuussa eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla, ja etenee valtakunnallisesti lumipeitteen väistymisen ja lämpötilojen nousujen mukana kohti pohjoista.
Aktivoituvien puutiaisten myötä palaa myös puutiaisvälitteisten tautien riski. Taudinaiheuttajia selvittääkseen tutkijat pyytävät tänä vuonna kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi.
– Puutiaiset kantavat taudinaiheuttajia tasaisesti läpi aktiivisuuskauden, eli myös kevään ensimmäisistä puutiaisista noin viidesosa kantaa Borrelia-bakteereita. Puutiaisia on kuitenkin tavallisesti eniten liikkeellä touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa, joten riski on silloin korkeimmillaan, toteaa puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.
Suomen puutiaiset kantavat borrelioosia aiheuttavien Borrelia-bakteereiden ja puutiaisaivotulehdusta aiheuttavan viruksen (TBE-virus) lisäksi myös lukuisia muita, osoitettuja tai epäiltyjä taudinaiheuttajia.
Edellinen kansalaiskeräys toi postitse lähes 20 000 puutiaista
Eri taudinaiheuttajien ja puutiaislajien esiintymisestä laadittiin varsin tarkka kuva vuonna 2015, Turun yliopiston puutiaisprojektin järjestämän kansalaiskeräyksen myötä. Keräyksen aikana Turun yliopistolle lähetettiin kirjeitse lähes 20 000 puutiaista, joista tutkittiin monimuotoinen joukko taudinaiheuttajia.
Tutkittujen taudinaiheuttajien joukossa oli vielä silloin varsin huonosti tunnettu puutiaisten kantama bakteeri, Neoehrlichia mikurensis. Viimeisen vuosikymmenen aikana bakteerin aiheuttamia tautitapauksia on todettu enenevissä määrin ympäri Euroopan. Suomessa ensimmäinen tautitapaus todettiin vuonna 2024.
– Diagnostiikka bakteerin havaitsemista varten pystytettiin vuonna 2024 Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Samana vuonna havaittiin ensimmäinen potilastapaus. Diagnostiikan kehittämistä ja pystyttämistä motivoi osaltaan se, että bakteeria havaittiin vuoden 2015 kansalaiskeräykseen ympäri Suomen saapuneista puutiaisnäytteistä, kertoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmästä.
Neoerhlichian lisäksi ensimmäinen aikuinen Hyalomma-puutiainen havaittiin Helsingistä niin ikään vuonna 2024. Kyseessä on Välimeren seudulla elävä puutiaislaji, jonka nuoruusvaiheita saapuu keväisin Suomeen muuttolintujen mukana. Lämpenevät kesämme mahdollistavat meille saapuvien nuorten puutiaisten kehittymisen aikuisiksi, jotka lähtevät taas etsimään veriateriaa ja voivat levittää kantamiaan taudinaiheuttajia eteenpäin. Laji tunnetaan erityisesti vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumetta aiheuttavan viruksen välittäjänä.
Tänä vuonna käynnistyy uusi kansalaiskeräys – lähetä kohtaamasi punkki tukijoille
Molemmat vuoden 2024 tapaukset osoittavatkin, kuinka tärkeää on pysyä ajan tasalla puutiais- ja taudinaiheuttajalajistossa tapahtuvista muutoksista. Edellisestä valtakunnanlaajuisesta tutkimuksesta on kulunut vuosikymmen, jonka aikana on ehtinyt tapahtua monenlaisia muutoksia.
Näin ollen tänä vuonna järjestetäänkin uusi kansalaiskeräys, jonka aikana pyritään päivittämään tietomme meillä esiintyvistä puutiaislajeista ja taudinaiheuttajista, sekä määrittää muutoksia ajavat tekijät.
– Toiveemme on, että ihmiset osallistuvat tällä kertaa yhtä upeasti kuin viime kerralla reilu vuosikymmen sitten. Puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintymisessä tapahtuneet muutokset ovat jo koskettaneet monien elämää konkreettisesti. Merkkejä muutoksista esiintymisessä onkin kertynyt meille viime vuosikymmenen aikana runsaasti. Tarvitsemme kuitenkin kattavan otoksen varsinaisia puutiaisnäytteitä ympäri Suomen, jotta voimme kartoittaa puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintymisen tarkasti valtakunnan tasolla, kertoo dosentti Tero Klemola.
Keräystä varten on pystytetty Punkkipankki-sivusto, www.punkkipankki.fi. Sivustolla on ohjeet näytteiden lähettämistä varten ja kartta, johon sivustolle kirjatut näytteet ilmestyvät. Sivustolla on mahdollisuus ilmoittaa näytetiedot sähköisesti, jolloin yliopistolle lähettävään kirjeeseen voi liittää vain sivustolta saadun, lähetyskohtaisen koodin. Näytteitä on kuitenkin mahdollista lähettää myös suoraan kirjeitse, jolloin mukaan pyydetään mahdollisimman tarkkaa kuvausta löytöpaikasta.
Puutiaiset voi laittaa kirjekuoreen alumiinifoliotaitoksen tai suljettavan pussin (esim. minigrip-pussi) sisään, joista ne eivät pääse karkaamaan. Kirjeet voi lähettää osoitteeseen:
Punkkipankki
Biologian laitos
20014 Turun yliopisto
Puutiaisten näytekeräyksen rinnalla myös Punkkilive-havaintosivun toiminta jatkuu tänä vuonna tavanomaiseen tapaan, ja tutkijat toivovat suomalaisten ilmoittavan puutiaishavaintojaan aktiivisesti myös Punkkiliveen.
