Kuvituskuva, jossa vauva isän sylissä.

Isän varhaiset stressikokemukset ovat yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen

04.02.2021

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Se, välittyykö tämä yhteys epigeneettisen periytymisen kautta, vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia. 

Monien uusien eläintutkimusten mukaan ympäristön aiheuttamat muutokset geenien toiminnassa voivat periytyä sukupolvelta toiselle sukusolujen välityksellä. Erityisesti ravitsemuksen ja stressin on osoitettu saavan aikaan tällaisia muutoksia. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan muuta DNA:n emäsjärjestystä, vaan ympäristö näyttää muuttavan geenien toimintaa ns. epigeneettisten mekanismien kautta. 

Tuoreet löydökset epigenetiikan roolista geenien toiminnan säätelyssä ovat johtaneet kokonaan uuteen pohdintaan periytymisen mekanismeista, sillä aikaisemmin on ajateltu, etteivät hankitut ominaisuudet periydy. Ihmisillä tällaisia sukupolvelta toiselle välittyviä ilmiöitä ei ole kuitenkaan vielä juurikaan tutkittu. 

FinnBrainin tutkimuksessa identifioitiin 72 perhettä, joissa kummankin vanhemman varhaisista stressikokemuksista oli saatavissa tietoa ja lapsesta oli käytettävissä muutaman viikon ikäisenä otettu aivojen magneettikuva.

Tutkimuksessa havaittiin, että isän stressialtistus oli yhteydessä lapsen aivojen valkean aineen radastojen nopeampaan kehitykseen. Valkean aineen radastot muodostuvat aivojen eri osia yhdistävistä ”kaapeleista”, ja ne ovat keskeisiä rakenteita aivojen toiminnan kannalta. Yhteys isän stressialtistuksen ja lapsen radastojen kehityksen välillä säilyi, vaikka huomioon otettiin äidin varhaisen stressialtistuksen vaikutus sekä mahdolliset muut raskaudenaikaiset myötävaikuttavat tekijät. 

Tutkimusta johtavan professori Hasse Karlssonin mukaan löydöksen merkitys lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on vielä epäselvä:

– Oleellista tutkimuksessamme on, että tällainen yhteys ihmisillä on ylipäätään löytynyt. Jotta voidaan selvittää, välittyvätkö tällaiset yhteydet todellakin siittiösolujen epigeneettisten muutosten kautta, olemme alkaneet kerätä isien siemennestenäytteitä, joista tutkimme yhteistyössä Turun yliopiston professori Noora Kotajan tutkimusryhmän kanssa juuri näitä epigeneettisiä merkkejä.

Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -julkaisussa.  

FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Kyselylomake- ja rekisteritutkimuksen lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä sekä aivokuvantamistutkimuksia, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä.

Luotu 04.02.2021 | Muokattu 04.02.2021