mies, jolla on hengityssuojain, katsoo ulos ikkunasta

Kansainvälinen tutkimus selvittää koronarajoitusten vaikutusta mielenterveyteen

29.06.2020

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään kansalaisten näkemyksiä koronavirustilanteen vuoksi käyttöönotetuista rajoituksista. Lisäksi tutkimus kartoittaa rajoitustoimien yhteyttä mielenterveyteen.

Uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-pandemia on koskettanut lähes jokaista maailman maata. Viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi on tehty monenlaisia rajoitustoimia. 

Rajoitukset ovat vaihdelleet maittain, ja ne ovat olleet vaikutuksiltaan hyvin erilaisia. Lievimmillään toimet ovat sisältäneet hygieniasuosituksia ja taudin etenemisen seurantaa, tiukimmillaan ne ovat rajoittaneet ihmisten liikkumista ja vuorovaikutusta, kieltäneet matkustamisen ja asettaneet ihmiset karanteeniin. 

– Rajoituksilla on ollut suuri vaikutus miljardien ihmisten elämään ja hyvinvointiin, mutta lopullista tietoa niiden tehokkuudesta ei vielä ole. Rajoitusten käyttöön liittyy kuitenkin paljon sekä eettisiä että ihmisoikeudellisia kysymyksiä, huomauttaa tutkimuksesta Suomessa vastaava tutkijatohtori Tella Lantta.

Yhdeksän maan yhteishanke tuottaa tietoa tulevien pandemioiden varalle

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää laajan otoksen avulla, kuinka tehokkaiksi kansalaiset eri maissa kokevat käytössä olleet rajoitukset. Lisäksi kartoitetaan, kuinka paljon toimet ovat rajoittaneet kansalaisten elämää. Seurantatutkimuksen avulla selvitetään näiden kokemusta yhteyttä henkilöiden pandemian aikaiseen mielen hyvinvointiin.

– Toivomme, että tutkimuksen tulokset auttavat päätöksentekijöitä ennaltaehkäisemään tulevia pandemioita sellaisilla toimilla, jotka kuormittavat ihmisiä vähiten, mutta ovat silti mahdollisimman tehokkaita, Lantta kertoo.

Kyselytutkimusta koordinoi psykologian tohtori Irina Georgieva New Bulgarian University -yliopistosta. Tutkimus toteutetaan Suomen lisäksi Bulgariassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Romaniassa, Puolassa, Tšekissä, Latviassa ja Intiassa.

Tutkimusta rahoittaa European Open Science Cloud – EOSC (COVID-19 Fast track funding) vuosina 2020–2021. 

Luotu 29.06.2020 | Muokattu 29.06.2020