Kuvassa numeroita ja niitä vastaavia puupalikoita.

Kansallinen ohjelma korjaamaan suomalaisten heikentyvää matematiikan osaamista

20.09.2022

Suomi tarvitsee matemaattisen osaamisen tason nostamiseksi kansallisen ohjelman, toteaa kasvatustieteiden sekä psykologian alan tutkijoiden Growing Mind -tutkimushanke. Sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaisten koululaisten matemaattisen osaamisen taso on laskenut dramaattisesti. Tämä näkyy niin erityisen heikon osaamisen lisääntymisenä kuin korkeatasoiseen suoritukseen yltävien oppilaiden osuuden laskuna.

Kansallista ohjelmaa suosittelee Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Growing Mind -hanke ja sen osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmä. Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen yhteisen Growing Mind -hankkeen tarkoituksena on korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen avulla tukea suomalaisten koulujen ja opettajien uudistumista.

– Kansallisessa politiikassa huolta matematiikan osaamisen heikkenemisestä ei ole otettu yhtä vakavasti kuin lukutaidon heikkenemistä, mihin on reagoitu koulutuksen kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta opettajien täydennyskoulutukseen. Tähän pitäisi päästä matematiikankin osalta. Tarvitaan kansallinen ohjelma matematiikan opetuksen ja oppimisen tukemiseen, kannanotossa vaaditaan.

Politiikkasuosituksen mukaan matematiikan osaaminen ja matemaattisen ajattelun edistäminen pitää nostaa kansalliseksi tavoitteeksi. Yhteiskunnan pitää lisätä kansalaisten tietoisuutta matemaattisesta ajattelusta ja sen osaamisen merkityksestä. Sen on taattava pysyvät resurssit matematiikan opetusta tukevan täydennyskoulutuksen pitkäjänteiseen toteuttamiseen ja kehittämiseen kaikilla kouluasteilla sekä varhaiskasvatuksessa sekä suunnata resursseja laadukkaiden, erityisesti joustavaa matemaattista ajattelua sisällään pitävien oppimateriaalien arviointi- ja kehitystyöhön sekä käyttöönoton tukemiseen.

Suositus esittää myös, että matematiikan, luonnontieteiden sekä taito- ja taideaineiden opetussuunnitelmat pitää valmistella tutkimusperustaisesti ottaen huomioon tarve tuottaa aikaisempaa parempaa osaamista joustavan ajattelun ja matemaattisten taitojen soveltamisen alueilla. Pelkkien laskurutiinien mekaaninen hallinta ei riitä tulevaisuuden haasteiden ratkomiseen.

Panostus aloitettava jo varhaiskasvatuksessa

– Matemaattinen ajattelu alkaa kehittyä jo varhain. Sitä voidaan parhaiten tukea hyödyntämällä sekä lasten että aikuisten arkista toimintaa, jonka sisältämään matematiikkaan kiinnitetään tietoisesti huomiota, ei niinkään aloittamalla muodollisen laskennon opettaminen aikaisempaa aiemmin, tutkijat toteavat.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan tueta matemaattisia taitoja riittävän systemaattisesti.

– Pitkittäistutkimukset osoittavat varhaiskasvatusikäisten matemaattisten taitojen olevan älykkyyttä ja luku- ja kirjoitusvalmiuksia vahvempi akateemisen osaamisen ennustaja, mikä ei ole kovin yleisesti tiedossa. Matematiikan osaamiserot kasvavat jo heti koulun alusta alkaen ja jo alakoulun aikana osa oppilasta putoaa matematiikan osaamisen polulta ja heidän motivaationsa opiskella matematiikkaa laskee voimakkaasti, tutkijat toteavat.

Tutkimusryhmän mukaan koulussa oppimateriaalit, opetus ja matematiikassa käytettävät oppimispelit ovat liian suurelta osin yksipuolista ja rutiininomaista oppimista tukevia. Matematiikan monipuoliset sovellusmahdollisuudet jäävät kouluopetuksessa paitsioon.

– Kasvavalla joukolla oppilaista matemaattiset taidot eivät juurikaan kehity yläkoulun aikana. Ammattikoulun aloittavien ja päättävien matemaattisessa osaamisessa on suuria puutteita. Lukion matematiikan opetus on vaikeuksissa oppilaiden heikkojen pohjatietojen vuoksi, tutkijat toteavat.

Korkeakoulujen valintatilastot osoittavat, että korkeakoulujen on vaikea löytää opiskelijoita matemaattis- luonnontieteellisille aloille, ja esimerkiksi opettajankoulutuslaitokset raportoivat heikommista matemaattisista valmiuksista opiskelijoilla.

Yksilön lisäksi yhteiskunta kärsii heikentyvästä taidosta

Suosituksessa muistutetaan matematiikan olevan portinvartija-ala, jonka osaaminen avaa ovia monille opiskelu- ja ammattialoille. Vastaavasti matematiikan osaamattomuus sulkee yksilön monien mahdollisuuksien ulkopuolelle ja johtaa pahimmillaan jopa vakavaan syrjäytymiseen.

– Jokainen meistä käyttää matemaattista ajattelua paitsi työssään, myös arkielämässään. Matemaattinen ajattelu on läsnä lähes kaikessa mitä teemme.

Tutkijat muistuttavat, että kyse ei ole vain yksilön menestymiseen liittyvästä asiasta. Digitalisaation, pandemioiden ja vaikeiden ympäristöuhkien lisääntyessä matemaattisen osaamisen merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle kasvaa entisestään. Korkeatasoinen matematiikan osaaminen on tärkeää kansalaisyhteiskunnan toimivuudelle, talouden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle.

>> Politiikkasuositus

Luotu 20.09.2022 | Muokattu 23.09.2022