Kasvomaskiin pukeutunut nainen työntää ostoskärryjä.

Korona vähentänyt onnellisuutta mutta parantanut taloudellisia odotuksia

08.06.2021

Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia ja asenteita tutkineiden Turun yliopiston taloussosiologien mukaan korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä.

Turun yliopiston taloussosiologien Aki Koivulan, Pekka Räsäsen, Niklas Salmisen, Eetu Marttilan ja Ilkka Koirasen juuri julkaistu tutkimus Digiajan ensimmäinen pandemia: havaintoja ja tulkintoja Covid-19-kriisistä väestötason seuranta-aineiston perusteella jakautuu viiteen teemakokonaisuuteen. Aineistoina ovat tutkijoiden keräämät poikkileikkaus- ja paneeliaineistot.

– Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten suomalaisten koronaan liittyvät mielipiteet ja kokemukset kehittyivät ensimmäisen koronavuoden aikana. Tarkastelun kohteena ovat monet eri yhteiskunnalliset ilmiöt, joka tekee tutkimuksesta laaja-alaisen. Yhteiskunnallisen kontekstin saamiseksi vertailemme kokemuksia yhdysvaltalaiskokemuksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään pitkittäisaineistoa, joita aiemmissa tutkimuksissa ei Suomessa ole juuri käytetty, taloussosiologian professori Pekka Räsänen sanoo.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat, työttömät ja yrittäjät ovat kärsineet voimakkaimmin koronapandemian mukanaan tuomista muutoksista. Eläkeläisten ja työtätekevien kohdalla pandemian hyvinvointia heikentävät vaikutukset ovat olleet vähäisempiä.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan eri ryhmien kokemukset pandemian vaikutuksista ovat odotusten mukaisia, mutta tulokset nostivat esille myös merkittäviä eroja. Esimerkiksi ikäryhmittäinen tarkastelu ei nosta nuoria erityisen haavoittuvaan asemaan, sen tekee juuri asema opiskelijana. Sen sijaan yksinäisyyden osalta iällä on selkeä merkitys: alle 25-vuotiaat nousevat esille selkeänä yksinäisyyttä kokevana ryhmänä, mutta tutkijatkin yllättäen yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä yksinäisyyden kokemukset olivat verrattain harvinaisia.

Opiskelijoiden rinnalla yrittäjät ovat väestöryhmä, jonka kokemukset sekä elämään tyytyväisyydestä, onnellisuudesta, taloudellisesta tilanteesta että tulevaisuuden näkymistä ovat muuttuneet synkemmiksi tutkimusajankohdan eli vuoden 2020 huhti- ja marraskuun välillä.

Eri ammattialojen välisessä vertailussa pienemmin vaurioin ovat selvinneet etätyömahdollisuuksien ansiosta asiantuntijaryhmässä työskentelevät. Työntekijäammateissa tilannetta ovat huonontaneet irtisanomiset ja lomautukset. Työntekijöiden kohdalla nousee vahvasti myös esille onnellisuuden kokemusten ja taloudellisten odotusten erisuuntaisuus. Tutkijoiden mukaan syynä saattaa olla koronan mukanaan tuomien kulutusmahdollisuuksien madaltuminen ja sitä kautta taloudellisen tilanteen kohentuminen.

Suomalaiset luottavat asiantuntijoiden löytävän ratkaisun

Tutkimuksen mukaan merkittävä enemmistö suomalaisista luottaa siihen, että asiantuntijat löytävät ratkaisun koronakriisiin.  Myös hallituksen toimintaan on oltu tyytyväisiä, joskin siinä tapahtui laskua vuoden edetessä.  Syyksi korkeaan luottamukseen ja tyytyväisyyteen tutkijat arvioivat sen, että
Suomessa asiantuntijat ja poliitikot ovat tehneet kriisin alusta asti näkyvää yhteistyötä.

– Suomessa korona pystyttiin myös hoitamaan verrattain hyvin alusta asti eikä tartuntamäärät ole räjähtänyt missään vaiheessa niin paljon, että esimerkiksi sairaaloiden tehohoitopaikat olisivat täyttyneet. Tulokset eivät ole yllättäviä myöskään aikaisemman tutkimuksen valossa: Suomessa on perinteisesti korkea luottamus tieteeseen ja tutkimukseen, tutkijat toteavat.

Tyytyväisyydellä on kuitenkin selkeä yhteys siihen, mitä medioita ihmiset lukevat. Toimitettuja medioita kuten sanomalehtiä ja verkkouutisia lukevat olivat tyytyväisempiä hallituksen toimiin kuin sosiaalisen median käyttäjät.

– Tulostemme perusteella monipuolisesti mediaa kuluttavat ovat voineet epävarmuuden keskellä luottaa siihen, että tilanteesta selvitään asiantuntijoiden johdolla ja he ovat voineet olla myös tyytyväisempiä hallituksen toimintaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat toisaalta osoittaneet, että kriisin aikainen sosiaalisen median kulutus ja aktiivinen uutisille altistuminen lisäävät psyykkisiä ongelmia ja koronaan liittyvää ahdistusta, tutkijat toteavat.

Tutkijat vertailivat myös suomalaisten ja yhdysvaltalaisten suhtatumista koronatoimenpiteisiin. Vaikka pandemia on ollut Yhdysvalloissa Suomea tuhoisampi, meillä viranomaisten määräämät ja suosittelemat koronatoimenpiteet hyväksyttiin laajemmin kuin Yhdysvalloissa.

Eri koronatoimenpiteiden kannatuksen osalta suomalaiset ja yhdysvaltalaiset ovat samoilla linjoilla. Enemmistä pitää koronatoimenpiteitä yleisesti hyödyllisinä, ja vahvimman tuen saivat lääketieteellisin perustein määrätyt toimenpiteet. Suomen erikoispiirre oli, että yhtä vahvan tuen sai myös valtiovallan antama etätyösuositus.

>> Koivula, Aki; Räsänen, Pekka; Salminen, Niklas; Marttila, Eetu; Koiranen, Ilkka: Digiajan ensimmäinen pandemia: havaintoja ja tulkintoja Covid-19-kriisistä väestötason seuranta-aineiston perusteella

Luotu 08.06.2021 | Muokattu 08.06.2021